keskiviikko 16. syyskuuta 2026

Östermyran nousu ja tuho – näytelmä johdatti historian äärelle

Teksti ja kuvat: Ansku

Törnävän kartanossa kesällä esitetty näytelmä Uusi alku kertoi Östermyran kartanon ja rautaruukin alkuajoista. Gustaf Adolf Wasastjernan (1785-1849) elämä nuoren Hedvig-vaimon (1794-1837) kanssa rautaruukki Östermyran johtajana ei ollut helppoa. Näytelmässä patrunessa Hedvig kuvaa ympäröivää maaseutua täysin tuhoutuneeksi. Hän yrittää tehdä kartanosta ja ympäröivästä puutarhasta mahdollisimman kauniin. Kartanosta tulikin paikkakunnan sosiaalisen elämän keskus. 

Tuhoa aiheuttivat sekä ruotsalaiset että venäläiset. Kevättalvella 1808 ruotsalaiset joukot vetäytyivät pohjoiseen Östermyran ohi. Talvi oli todella kylmä ja sotilaat repivät aitoja, latoja, kaikkea poltettavaksi kelpaavaa suuriksi kokoiksi pysyäkseen lämpiminä. Myöhemmin venäläiset tekivät samoin. Näytelmässä vihjattiin sekä ruotsalaisten että venäläisten upseerien majoittuneen Östermyrassa.

Gustaf Adolfin isä, Abraham Falander (1746-1815), peri isältään kauppahuoneen. Hän muutti Kokkolasta Vaasaan ja sai täydet porvarioikeudet suosiollisen avioliittonsa ansiosta. Falander oli yksi Pohjanmaan vauraimmista liikemiehistä. Liiketoiminta oli monipuolista: Palosaaren laivatelakka, tupakkatehdas, mylly ja saha. Hän sai 1789 pienen raudanvalmistuslaitoksen oikeudet Seinäjoelle rakennettavaa sulattoa varten. Rautaruukki perustettiin Ilmajoen pitäjään, Seinäjoen Tikkukosken rantaan. Falander antoi ruukille nimen Östermyra, Itäneva. 

   Törnävän kartanon puutarhakahvilassa

 

    Punatulkku eli seppien asuntorakennus

Falander edusti kuningasmielistä suuntaa, mikä aiheutti ongelmia Suomen sodan aikana. Vaasan vallanneiden venäläisten vaatiessa toukokuussa 1808 uskollisuudenvalaa Venäjän keisarille Falander kieltäytyi vannomasta sitä. Hänet ja niin ikään kieltäytynyt hovioikeuden kanneviskaali Anders Johan Bergwald vietiin vangittuina Turkuun, jossa heidät tuomittiin kuolemaan. Turun piispa onnistui kuitenkin estämään tuomioiden täytäntöönpanon mutta kaksikko karkotettiin maasta. Matkallaan Ruotsiin Falander ja Bergwald tapasivat Ahvenanmaalla Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin,  joka kiitokseksi uskollisuudesta aateloi heidät Wasastjernoiksi. Falander oli karkotettuna kaksi vuotta ja palasi Suomeen vuonna 1810.

Falanderin kahdeksasta pojasta kuusi kasvoi täysi-ikäiseksi. Pojista viisi jäi Suomeen ja osallistui isänsä liiketoimiin. Yksi hoiti Kolkin sahaa Vähässäkyrössä ja Gustaf Adolf johti Östermyran rautaruukkia. 

Kun isä-Abraham kuoli, Gustaf Adolf peri Östermyran. Gustaf Adolfia kuvataan sitkeäksi mieheksi, jonka tahto oli rautaa. Hän oli opiskellut Ruotsissa vuoritiedettä ja osasi raudankäsittelytaidon. Suomen sodan aikana hän teki palveluksia Ruotsille. Hän matkusteli Suomen ja Ruotsin väliä milloin missäkin valepuvussa. Hän oli joskus viipurilainen kauppamies, joskus kiertävä kisälli. Teatteri Arinan näytelmässä patruuna vaikutti vätykseltä, joka teki paljon virheitä. Historiallinen Gustaf Adolf Wasastjerna oli kuitenkin aivan toisenlainen henkilö. Teatterin verkkosivuilla mainitaankin, että Uusi alku -näytelmässä on käytetty taiteilijavapauksia.

 Teatteri Arinan näyttelijät 

Näytelmän innoittamana aloin miettiä, millainen mies Gustaf Adolf Wasastjerna todellisuudessa oli. Hänen elämänsä ja Östermyran historia osoittautuivat paljon näytelmän kuvausta monivivahteisemmiksi. Östermyran noususta ja tuhosta on kirjoittanut entinen Vaasa-lehden kulttuuritoimittaja Sirkka Högström. Kirjoitukset on julkaistu 1960-luvulla Seinäjoen jouluissa ja tänä vuonna ne on julkaistu Raideliikenne-julkaisussa.

Sirkka Högström on selvittänyt jopa rautaruukin tuotantoa ja vientimääriä.  Niin sanottua takkirautaa tuotiin Ruotsista Kopparbergin ja Norbergin kaivoksista. Kankirautaa vietiin jäiden lähdettyä Wasastjernan omilla aluksilla Vaasasta Rääveliin (Tallinnaan) ja Riikaan. 1840-luvulla tuotanto oli 2 000 kippuntaa eli 300 tonnia. Kartanon yhteyteen rakennettiin ruutilaboratorio eli propeeri. Patruuna hoiti taidolla tullit ja konjunktuurit ja sai hoitaakseen myös ruutitehtaan. Ruuti pakattiin puutynnyreihin ja kuljetettiin kesällä Palosaaren satamaan ja sieltä edelleen Suomenlinnaan, Rääveliin ja Kronstadtiin. Talvisin ruuti kuljetettiin maanteitse Etelä-Suomeen ja Pietariin. Tuohon aikaan Gustaf Adolf oli Suomen rikkain mies ja häntä kutsuttiin Pohjanmaan kuninkaaksi.

Vuonna 1839 Gustaf Adolf avasi Karstulaan malminsulattamon, joka oli toiminnassa vuoteen 1898. Seuraavana vuonna hän perusti Ähtäriin Kustaankosken (Gustafsforsin) ruukin.  Näinä eteläpohjalaisen rauta- ja ruutiteollisuuden vuosina Wasastjernan komeat vaunut nähtiin usein maakunnan teillä.

Hedvig-vaimon kuoleman jälkeen Gustaf Adolf palkkasi kartanoon taloudenhoitajaksi Catharina Jernbergin. Patruunan ja taloudenhoitajan välit lämpenivät ja syntyi poika, Gustaf August. Pari meni naimisiin vasta 20 vuotta suhteen alkamisen jälkeen. 

Gustaf August Wasastjerna (1823-1905) peri isältään valtavan omaisuuden. Gustaf August kiinnostui maataloudesta ja karjanjalostuksesta. Hän rakennutti Östermyraan kivinavetan, myllyjä, sahan, tiilitehtaan, meijerin ja oluttehtaan. Hän myös kehitti Seinäjokea monella tavalla. Hän ajoi Seinäjokea omaksi seurakunnaksi, perusti kirkon ja vaikutti myös rautatien saamiseen Seinäjoelle. Vaimo Mathilda Donner  (1825-1897) oli patrunessa, joka teki Östermyrasta aidon aateliskartanon. Lapsia pari sai kymmenen.

Suomea koettelivat 1860-luvulla talouslama ja katovuodet. Gustaf August oli antanut lainoja monille liikemiehille. Lisäksi hän oli perustamassa 1861 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:tä. Kun hänen vävynsä kauppahuone ajautui konkurssiin ja katovuodet veivät sadon, Gustaf August ei enää selvinnyt lainojensa koroista. Omaisuus meni velkojille. 1880 Östermyran tehtaalla pidettiin huutokauppa. Gustaf August sai jäädä tilinhoitajaksi. Vanhin poika Albin osti tilan Yhdyspankilta ja Gustaf August sai jatkaa patruunana. Taloudelliset vaikeudet kuitenkin jatkuivat ja suku menetti kartanon 1890.

Vanhuusvuotensa vanha patruuna vietti Peräseinäjoella Kärjen tilallaan. Hän kuoli juopuneen kulkijan pahoinpitelyn aiheuttamiin vammoihin.

                                      Törnävän kartanon kulttuurireitin opastetaulu

 

Lähteet:

Högström, Sirkka, Kun Gustaf Wasastjerna, "Pohjanmaan kuningas", hallitsi Östermyran ruukilla. Raideliikenne 1/2026. 

Uusi alku - historia fiktion takana. Teatteri Arina, 2026. Verkkosivu: https://teatteriarina.net/uusi-alku-totta-vai-tarua/ 

Wasastjernojen historia Seinäjoella. Verkkosivu:  https://www.seinajoki.fi/etusivu/tornavan-kartano/wasastjernojen-historia-seinajoella/

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...