Vaasan upea Kukkaistalo on onneksi säilynyt ja siitä pidetään edelleen hyvää huolta
Rakennus on ehdottomasti yksi Vaasan keskustan kauneimmista rakennuksista. Talolla on vaiheikas historia – pienen episodin talon säilyttämisen puolesta järjestivät vaasalaiset kuvaamataidon opettajat pitämällä talossa oppilastöiden kevätnäyttelyn. Vuosi oli 1983, jos oikein muistan. Harry Huhta ja muut tuolloin mukana olleet kuvisopet voivat korjata, jos muistan väärin.
Ylempi kuva: 1980-lukua. Alempi kuva 25.8.2024.
Osoite on Kukkaistalo,
Kulmatalo, Raastuvankatu 16- Hietasaarenkatu 11.
Valokuvat eivät ole aivan samasta paikasta kuvattuja.
Sisäkuvat kuvistöiden näyttelystä vuonna 1983(?). Teemana oli sillä kertaa Mustaa ja valkoista.
Tämän päivän sisäkuvia ei minulla ole.
Kuvat: AN 25.8.2024.
Tämä kuva on valokuvattu Kukkaistalon vieressä olevan
sähkökaapin kyljestä (kuvaa on rajattu).
Eli kyse on jo muutaman vuoden
takaisesta Jukka Kankaanpään ja Gunnar Bäckmanin projektista.
Kuvasarja löytyy edelleen kokonaisuudessaan
myös netistä Vaasan kaupungin karttapalvelun sovelluksena!
Näillä kulmilla ennen - kuvia Vaasasta
Näillä kulmilla ennen - kuvia Vaasasta - Gunnar Bäckman ja Jukka Kankaanpää 1.7.2020 – 28.2.2021
https://geoinfo.vaasa.fi/sovellukset/naillakulmilla/#
Kukkaistalon historian vaiheita
Lainaus Vaasan kaupungin fb-sivulta (17.10.2016)
Muistojen maanantai, osa 3: Kukkaistalo
Esittelemme sarjassa tunnettuja vaasalaisia rakennuksia ja niiden historiaa.
Osoitteessa Raastuvankatu 16 sijaitseva kulmatalo on rakennettu rakennusmestari Jacob Westerlundin suunnitelmien mukaan 1800-luvun viimeisinä vuosina. Tontin omistaja ja rakennuttaja oli Jacob Westerlundin veli kirvesmies Leander Westerlund.
Seuraava omistaja kirjakauppias Adolf Gumerrus tilasi talon kohentamista varten uudet suunnitelmat arkkitehti Fr. Thesleffiltä. Suunnitelmat on hyväksytty maistraatissa joulukuussa 1901, ja näiden mukaan toteutettu korjaus toi rakennukselle sen nykyisen ulkoasun.
Suunnitelmien erityinen piirre on ulkoseiniä peittävät reliefilaatat ja niiden kukkaköynnökset. Kukkalaattojen lisäksi rakennukseen lisättiin ikkunoiden väleihin pystylinjaisia koristeluja ja uudistettiin kattofriisin koristelut. Mirjam Lehtikanto on kirjoituksissaan päätynyt mahdolliseen yhteyteen Ranskaan ja ranskalaiseen jugendsuuntaukseen. Nimi Kukkaistalo on vakiintunut vasta 1980-luvulla.
1980-luvun alussa rakennus oli korjauksen tarpeessa, mutta taloyhtiöllä ei ollut varallisuutta mittavaan peruskorjaukseen. Kiinteistön rakennukset myytiin Iskura Oy:lle, jonka tarkoituksena oli purkaa rakennukset ja rakentaa uusia tilalle. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, ja kiinteistö siirtyi Vaasan Osuuspankin omistukseen.
Alueelle laadittiin suojeleva asemakaava. Kaavassa Kukkaistalo merkittiin historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennus kunnostettiin tässä yhteydessä, ja se on edelleen kaunistamassa kaupunkikuvaamme.
Lähde: Kukkaistalo: Raastuvankatu 16 – Hietasaarenkatu 11, Lehtikanto Mirjam, käsikirjoitus, Pohjanmaan museon kirjasto
Muita lähteitä, joissa Kukkaistalosta on kuvia ja tekstiä:
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 99/2003
Riina Leppäaho
Arvokkaita sisätiloja Vaasassa
Lainaus
5.8 Kukkaistalo, Kulmatalo, Raastuvankatu 16- Hietasaarenkatu 11
Tontilla on ollut monia omistajia, mikä oli yleistä uutta Vaasaa rakennettaessa. Nykyinen 2-kerroksinen kulmatalo on Jakob Westerlundin piirtämä. Pohjakaava on päivätty tammikuussa ja julkisivupiirustukset helmikuussa 1897. Piirustukset ovat huoliteltua työtä.
Talon seuraava omistaja Adolf Gummerus rupesi kohentamaan taloaan ja tilasi arkkitehti A. W. Stenforsilta muutospiirustukset. Ehdotukset on merkitty päivätty elokuulle 1901.
Ehdotuksia ei toteutettu Stenforsin esittämässä muodossa vaan Fredrik Thesleffin samana vuonna joulukuussa päivätyt piirustukset on hyväksytty. Itsessään rakennusta ei laajennettu. Ainoa lisäys on pihan puolelle eteläsiipeen rakennettu tukeva kivinen portaikko, myös sisäportaita ja huonejakoa on lisätty ja siirrelty, joten huonejako on jonkun verran muuttunut keskitalossa. Kadunpuoleiset suuret salit ovat säilyneet. Huoneet olivat korkeat, noin 3,30 metriä. Thesleffin Kukkaistalon tekevät ainutlaatuiseksi ulkoseiniä peittävät reliefilaatat ja niiden kukkaköynnökset, joiden mukaan talo on saanutkin nimensä 1980-luvulla.
Rakennusmestari Otto Ekmanin joulukuussa 1909 päiväämät muutospiirustukset antavat talolle jugend-leiman. Tuolloin talon omisti Frithiof Bengsille. Hänen jälkeen talolla oli monia tunnettuja omistajia, esimerkiksi Fastighetsaktiebolaget Ståhl.
Yhtiön nimi muutettiin Talo-osakeyhtiö Kolmikannaksi 14.10.1918, noin vuoden sen jälkeen kun Ståhlit olivat luopuneet yrityksestään. Päärakennuksen huoneistoja alettiin pian sen jälkeen kunnostaa.
Ajan myötä rakennus alkoi kaivata peruskorjausta. Taloyhtiöllä ei ollut niihin varaa eivätkä asukkaat olleet halukkaita uhrauksiin. Rakennusliike Iskura Oy ostikin talon 29.4.1982 aikomuksenaan repiä talo. Kukkaistalo tontteineen myytiin kuitenkin 27.11.1985 Vaasan Osuuspankille. Tämä oli mahdollista, vaikka kortteli III-2b olikin merkitty kerrostaloalueeksi, sillä Vaasan kaupungin suunnitteluvirasto laati asemakaava muutoksen, jossa tontti Raastuvankatu 16 jaettiin kahtia, ja jossa kulmarakennus merkittiin historiallisesti arvokkaaksi. Perusteina sille oli muun muassa pystyhirsistä tehty, erittäin tukeva ja liikkumaton runko, joka on Suomessa harvinainen ja Vaasassa ainoa lajiaan. Myös rakennuksen rappauskoristelu on harvinaisen rikas.
Aikakauden eklektisen arkkitehtuurin tavoin siinä on eri tyylien arkkitehtonisia elementtejä yhdistäen luotu rakennustaiteellisesti eheä kokonaisuus. Sisätilojen osalta rakennus on myös säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Huonejako ja osa kaakeliuuneista on säilynyt ja asuntojen edustustiloissa on jäljellä laudoituksin jäsennellyt katot ja ruusukkeet.
Hietasaarenkadun puoleinen siipi eli suunnilleen puoli taloa on omistajan Vaasan Osuuspankin käytössä. I-kerroksessa on neuvottelu- ja kokoustilat, nykyajan vaatimuksia vastaavasti sisustettuna. II-kerros on pankin edustustiloina. Sisustuksen esikuvana on vuosisadan vaihteen vaasalainen porvariskoti.
Vaasan osuuspankki on Kukkaistalon kunnostamisella osoittanut, että on mahdollista ratkaista tilan tarve samalla kun panostetaan vanhan kaupunkiympäristön säilyttämiseen.
Julkisivun entisöinti saatiin valmiiksi syksyllä 1987.
Lainaus päättyy
Tämän blogipostauksen on koonnut
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail
Huom!
Alussa ollut ennen ja nyt kuvapari on julkaistu myös fb-sivustolla Vaasan kuvia 1900-luvulta. Jos kuulut ryhmään, tai liityt ryhmään, niin pääset siellä lukemaan ja kommentoimaan kohteesta käytävää keskustelua.
