R.I.P.

Kuva: AN, 20.8.2019, Kappelinmäen hautausmaa, Vanha Vaasa

Miten tämä yllä oleva kuva liittyy Sauli Niinistön ja Donald Trumpin viime tapaamiseen?

Kun presidentit lokakuun 2019 alussa tapasivat, niin tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös yllättävästä intiaanien jäänteiden palauttamisesta Suomesta Yhdysvaltoihin, hopi-intiaaneille, jotta he voivat haudata vainajien luut pyhään maahan Mesa Verden kansallispuistossa. Kyse on yli 600 esineen kokoelmasta ja tähän kokonaisuuteen kuuluvien ihmisluiden palojen palauttamisesta takaisin paikkaan, jonne ne kuuluvat, ja jossa niiden olisi kuulunut saada olla myös vuodesta 1891 alkaen.

Mistä siis on kyse? Miten on mahdollista, että tällaisen aineiston on jossain vaiheessa omistanut vaasalaissyntyinen henkilö nimeltä Herman Frithiof Antell (1847 – 1893)?

Nämä kyseessä olevat intiaanien luut eivät tiettävästi ole olleet missään näyttelyssä esillä Suomessa. Yli sadan vuoden ajan ne ovat olleet säilytettyinä Kansallismuseossa Helsingissä.

Mesa Verde-kokoelmaan kuuluvat esineet, arkiset käyttöastiat, kulhot, keramiikka, kivikirveet, jopa ruokaa ovat toki esillä olleet.


Kerrataan, miten tässä näin kävi 

Kuva: AN, 20.8.2019, Kappelinmäen hautausmaalla on vaasalaisen lääkärin ja keräilijän Herman Frithiof Antellin hautamuistomerkki.

Herman Frithiof Antellin syntyi Vaasassa kruununvouti Petter Herman Rosenbergin ja palvelijattaren aviottomana lapsena. Äidin kuoltua varakas kruununvouti ja kamarineuvos adoptoi pojan, joka myös aikanaan peri isänsä omaisuuden.

Isä kuoli v.1874 (katso ylempi kuva, oikeanpuoleinen muistomerkkikivi). Tällöin 26 vuotias äkkirikastunut poika muutti Pariisiin, ja vietti boheemia elämää, ja sen ohessa keräsi taidetta ym. esineistöä. Kesät hän vietti Vaasassa ja otti täällä vastaan myös potilaita silmälääkärin vastaanotollaan.

Herman Frithiof Antellin elämä jäi lyhyeksi. Hän kuoli 45 vuotiaana 1893. Hänen jälkeensä jättämä varallisuus jakautui testamentin mukaisesti eri tahoille. Hän mm. lahjoitti suuren rahaston suunnitteilla olleelle Suomen kansallismuseolle. Hänen mittava taidekokoelmansa muodosti myöhemmin Ateneumin taidemuseon perustan.

Voidaan arvailla, että Helsinki oli mitä ilmeisemmin sen suuruusluokan kaupunki Suomessa, jonka kykyyn H.F. Antell itse, ja testamentin toimeenpannut vaasalaisen Kurtén, pystyivät luottamaan. Luultavasti Vaasaa ei voitu edes harkita, koska täältä puuttuivat silloin vielä sekä tarvittavat puitteet, tilat, että taidealan riittävä osaaminenkin.


Se tiedetään keneltä keräilijä H.F. Antell intiaanien jäänteet osti. Myyjä oli geologi ja botanisti Gustaf Nordenskiöld. Hän oli arkeologisiin kaivauksiin Denverissä sattumalta ajautunut (hän etsi sieltä hoitoa tuberkuloosiin), ja oli nykyihmisten näkökulmasta katsottuna haudanryöstäjäksi ryhtynyt tutkija, ts. Mesa Verde -pöytävuoren kanjonin hautarauhan rikkoja.

Koko kokoelmansa, intiaanien jäänteet ja esineistön, hän keräsi keväällä 1891 kolmessa kuukaudessa.

Gustaf Nordenskiöld ja tämän isä Nils Adolf Erik Nordenskiöld (1832 – 1901, suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, mineralogi ja naparetkeilijä) olivat H.F. Antellille tuttuja. Gustafilta Antell siis onnistui jollain kaupalla hankkimaan tämän kyseenalainen kokoelman itselleen.

Nuori G. Nordenskiöld sairasti tuberkuloosia, eikä siitä enää parantunut, vaan kuoli pari vuotta kaupanteon jälkeen 26 -vuotiaana vuonna 1895.

Ostaja, Herman Frithiof Antell, oli menehtynyt jo ennen kokoelman myynyttä Gustaf Nordenskiöldia.


Tätä odotellessa

Kun Niinistön ja Trumpin tiedotustilaisuudessa annettu lupaus intiaanien luiden palauttamisesta on täytetty, on mahdollista sanoa ääneen – R.I.P.

Lue lisää H.A. Antellista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Antell


Etymologia wikipediasta

RIP, englanniksi rest in peace, suomeksi ”levätköön rauhassa. Requiescat in pace, tai monikossa requiescant in pace, on latinankielinen lentävä lause, joka tarkoittaa suomeksi ”levätköön [hän] rauhassa”. Ilmaisun lähtökohtana on Raamatun psalmi 4:9, ”in pace simul requiescam et dormiam”. Lausetta tai sen lyhennettä käytetään usein hautakivissä viimeisenä toivotuksena vainajalle.

Blogikirjoituksen lähteet: Wikipedia ja sanomalehti Pohjalainen 5.10.2019, Hopi-intiaanien jäänteet palaavat isiensä maille / Janne Lehtonen

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä