”Museovirasto ei ole valmis kääntämään takkiaan Hietalahden stadionin katsomoasiassa” (Pohjalainen, 5.4.2014).
Järki asiaan kuitenkin löytynee tässäkin kiistassa, sillä onhan jalkapallostadionilla pystyttävä pelaamaan jalkapalloa!
Viranomaisten tulkinnat perustuvat voimassaoleviin lakeihin ym. olemassa oleviin dokumentoitaviin sanoihin, kuviin jne. joiden lopulliset tulkinnat ovat aina ihmisten tekemiä. Kompromisseilla etenemällä ei ehkä toteudu kenenkään tahto sellaisenaan, mutta paras mahdollinen ratkaisu on silti aina olemassa.
Tässäkin tapauksessa se on vain kyettävä löytämään, asiallisesti ja määrätietoisesti.
Osaamisesta, tai sen puutteista on kysymys silloin kun ajaudutaan pitkälliseen ratkaisemattomaan umpikujaan. Valitettavasti Vaasassa on monia tällaisia esimerkkejä pelkästään omista lähtökohdistaan liikkeelle lähteneillä hankkeilla. Etenkin eräät rakennusfirmat ovat viime vuosikymmeninä hankkineet kohteita omistukseensa, ja pyrkineet saamaan kohteeseen purkulupia / uutta rakennusoikeutta voimassaolevista kaava- ja suojelumerkinnöistä piittaamatta.
Huonoja esimerkkejä on turha tuoda esille. Onneksi hyvin hoidettujakin uudisrakennushankkeita ja rakennusten saneerauskohteita Vaasassa on.
Kuva: AN. 14.2.2014. Uudelleen maalattu vanhan myymälän mainos
Vöyrinkaupungilla kunnostustöiden edetessä esiin tuli vanhaa talon aikaisempiin vaiheisiin liittyvää historiaa. Onneksi rakennuksen omistajat halusivat vaalia perinteitä, ja ymmärtääkseni hyvässä yhteistyössä Museoviraston kanssa saatiin aikaan laadukas lopputulos.
Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti