Kansalaiset ja vaikuttaminen

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki peräänkuuluttaa Pohjalaisessa (15.1.2013, mielipidekirjoitus) asukkaiden, ja laajemminkin ajatellen, tavallisten ihmisten nykyistä parempia vaikutusmahdollisuuksia omaa asuinaluetta ja itseään koskevissa paikallisissa asioissa.

Olen Vaasan yliopiston aluetieteen professorin kanssa täysin samaa mieltä. Onko meillä aihetta toiveikkuuteen, optimismiin, sen suhteen olen ainakin toistaiseksi aika skeptinen.

Kuntauudistukseen liittyy neljä isoa lakihanketta: kuntaliitoksia ohjaava kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki eli sote-laki, hallinnosta määräävä kuntalaki ja kuntien valtionosuusjärjestelmä.

Näistä kaksi ensimmäistä on ollut jatkuvasti esillä, mielipiteitä tuntuu olevan suuntaan jos toiseenkin, jopa hallituksen sisällä. Tiedotusvälineitä seuraamalla saa sen kuvan, että tuskin tulee valmista vielä tällä hallituskaudella. Vähemmän puhetta on kuultu suunnitelmista uudistaa kuntalaki, joka määrää kunnan hallinnosta. Uusiksi menee myös valtionapujärjestelmä, jolla valtio ohjaa rahaa kunnille. Kummankaan lain yksityiskohtia ei vielä tiedetä, eikä niistä ole tiedotusvälineissä juurikaan keskusteltu.

Kuntalaki (1995/365) Finlexin tietokannassa

Nykyinen kuntalaki on ollut voimassa vuodesta 1995, Laissa määritellään muun muassa kunnan hallinnon järjestämisestä ja päätöksentekomenettelystä. Laissa säädetään muun muassa asukkaiden aloiteoikeudesta, kunnanvaltuuston tehtävistä ja kunnanjohtajan sekä pormestarin asemasta.

Voimassa oleva nykyinen kuntalaki on edeltäjäänsä vuoden 1976 kunnallislakia joustavampi. Se erottaa poliittisen johtamisen ja hallinnon johtamisen toisistaan sekä sisältää oikeussäännökset kunnallishallinnon yleisestä järjestämistavasta. Laki korostaa kuntalaisten osallistumisoikeuden toteuttamista. Kuntien itsehallinnon edellyttämät toimielimet ovat pakollisia, mutta muuten valtuustolla on valta päättää kunnan organisaatiosta. Kunnassa tulisi olla valtuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Kuntalain 17 pykälä mainitsee kunnan toimieliminä myös lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot sekä toimikunnat.

Tämän 90-luvun puolivälissä valmiiksi saadun kuntalain yksi ”jälkiseuraus” oli asukas- ja kansalaistoiminnan aktivoituminen: syntyi erilaisia yhdenasianliikkeitä, ja myös pitkäaikaisempaa vaikuttamista omien asuinalueidensa asioihin (kylätoimikunnat, asukasyhdistykset).

Nykyisessä kuntalaissa todetaan, että kunnan tehtävä on toimia asukkaiden parhaaksi (Kuntalaki 1§). Kunta olemme me, kunnan asukkaat.

Kuntalaisella on oikeus osallistua vapaaseen kansalaistoimintaan, (asukasliikkeet jonkin asian puolesta, asukasyhdistykset, kaupunginosan tai muun alueen asukkaiden yhdistys) ja tietenkin meillä on myös jokaisella asukkaalla äänioikeus kunnallisvaaleissa.(Täyskasvuiset, myös ulkomaiden kansalaiset, kun on osoite kunnassa vakinaisena asuinpaikkana, 2 vuoden aikaraja muilla kuin EU, Islanti ja Norja (Kuntalaki 26§) Oikeus asettua ehdolle kunnallisvaaleissa on tietenkin myös jokaista kuntalaista koskeva oikeus. (Yleinen vaalikelpoisuus, Kuntalaki 33 §)

Entä kuntalaisten, asukkaiden oikeudet osallistua asioiden eteenpäin viemiseen?
Tämän päivän tilanteesta, ja ehkä tulevaisuuden näkymistäkin, saamme kuulla TÄNÄÄN klo 18 – 20 Vaasan yliopistolla pidettävässä tilaisuudessa, jota vetää professori Hannu Katajamäki.

Mennään mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!