Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui 9.7.1938 juhlaan, jossa arvokkaan seremonian päätteeksi teos paljastettiin.
Aihe, jonka muistomerkiksi patsas pystytettiin on tänään, vuonna 2019, jo yli sadan vuoden takaa: Isänmaansa vapauttajille - Åt fäderneslandets befriare 1918.
Tuolloin haluttiin, tarvittiin muistomerkki Suomen valkoisen armeijan saavuttamalle voitolle: venäläisten karkottaminen maasta onnistui, samoin kapinaan nousseiden punaisten joukkojen kukistaminen/tuhoaminen. Toisin sanoen vapautuminen onnistui entisestä emämaasta Venäjästä, ja vieraaksi koetun aatteen, bolsevismin eteneminen maahamme estettiin.
Tottakai tälle voitolle tarvittiin muistomerkki. Ja nimenomaan Vaasaan.
Tiedämme millainen muistomerkistä tuli. Miksi siinä on juuri nämä valitut yksityiskohdat, ja näin kuvattuina, sitä onkin jo aika lailla vaikeampi arvailla.
Vaasan Jaakkoo kirjoitti 10. heinäkuuta 1938 palstallaan Vaasa-lehdessä: ”Silloon nähtihin ensi kerran se hurjan korkia ja komja patas, 14 meeteriä korkia, mies kivääri käres ja lakki korkialla ilmas huutamas: voitto meirän on! – ja sen takana on toinen kuoleva soturi, joka painaa toisella kärellä rintaansa, mutta autuas onnenhäivä on hänenkin huulillansa.”
Lähde: Tapani Tikkala, https://www.vapaussotaeppy.fi/suomen-vapaudenpatsas-80-vuotta/
Patsashanke käynnistyi siis jo vuonna 1918, kenraali Mannerheimin aloitteesta. Sen toteuttamiseen meni kuitenkin 20 vuotta. Näistäkin vaiheista on aika hyvin historiaa selvitetty, ja dokumentteja netistäkin löydettävissä.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt toteutuneen muistomerkin suunnittelija, Yrjö Liipola, ja hänen kanssaan valtaisan työn tehneet muut kuvanveistäjät ym. ammattilaiset.
Kuvalainaus Liipolan museon nettisivuilta.
Lainaus sivulta
http://www.varsinaissuomi1917.fi/koski.php
”Kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola tunnetaan suurten monumentaalisten patsaiden tekijänä. Yksi hänen tärkeimmistä teoksistaan on Vaasan kauppatorilla sijaitseva Suomen Vapaudenpatsas. Ehdotuksen patsaan pystyttämisestä teki C.G. Mannerheim vuonna 1918. Patsaan suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon osallistui 42 taiteilijaa. Yrjö Liipolan ehdotus - Pohjan poika rynnistää - valittiin kilpailun voittajaksi. Patsas paljastettiin vasta kesällä 1938. Vaasassa oleva patsas jalustoineen on 14 metriä korkea."
"Yrjö Liipolan Taidemuseossa on nähtävänä Suomen Vapaudenpatsaan pienoismalli sekä jalustassa olevat reliefit ja leijona. Luonnollisessa koossa on museolla nähtävänä patsaassa olevan nuoren miehen pää."
Lainaus päättyy
Tähän museoon aion tutustua!
https://koski.fi/taidemuseo/
En ole itsekään tässä museossa vielä käynyt. Kohde pitää nyt kyllä ehdottomasti lisätä ensi vuoden tutustumiskohteiden listalle!
Olisi hyvin mielenkiintoista selvittää, onko museolla nähtävänä Yrjö Liipolan alustavia ideoita ja luonnoksia Suomen Vapaudenpatsaaksi? Ja onko museossa tallella mahdollisesti käytyä kirjeenvaihtoa näiltä ajoilta?
Näin voisi saada kenties lisävalaistusta siihen, miksi juuri tämä kokonaisuus päätettiin toteuttaa?
Tähän loppuun vielä toinen lainaus sivulta
https://www.vapaussotaeppy.fi/suomen-vapaudenpatsas-80-vuotta/
”Isänmaan vapauttajille – yksi virhe jäi”
”Kuusi metriä korkea ja 3600 kiloa painava pronssinen veistos esittää kahta mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Alkuperäisessä ehdotuksessa sotilas kohotti miekkaa lyöntiasentoon, mutta se vaihdettiin vaasalaisten painostuksesta päähineeksi. Sotilaan asento muutettiin seisovaksi ja vasempaan käteen tuli jalalla oleva kivääri. Patsas pystytettiin kahdeksan metriä korkealle graniittijalustalle, jota koristavat Hovioikeuden puolella Mannerheimin reliefi, torin puolella lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat ”Isänmaan vapauttajille 1918 åt fäderneslandets befriare”. Jalustaan on kiinnitetty neljä veistosta, jotka esittävät lakia, uskontoa, työtä ja tulevaisuutta.
Tarkasta työstä huolimatta patsaaseen jäi yksi virhe: kivääriä kädessään pitelevän sotilaan sotilasvyö on väärinpäin, solki on kiinnitetty vasemmalta oikealle eikä oikealta vasemmalle, kuten sen kuuluisi olla.
Pronssivalu tehtiin Helsingissä M. Virtasen taide- ja metallivalimossa. Patsaan jalustakivien ja jalustan edessä seisovan leijonan graniittityöt teki vehmaalainen Lehdon Kiviliike Oy. Jalustan harmaagraniitti louhittiin Räntämäen louhoksesta läheltä Turkua. Patsaan rakentaminen rahoitettiin pelkästään yksityisiltä kerätyillä lahjoituksilla.”
Kuvalainaus on yllä mainitulta nettisivulta.
Kirjoitussarja aiheesta Suomen Vapaudenpatsas jatkuu vuoden 2020 alkupuolella.
Mukaan saadaan mahdollisesti historiankirjoituksen todellisia osaajia, alan ammattilaisia. Tulossa on silloin ainakin joidenkin Suomen Vapaudenpatsaan symbolien ja merkkien esittelyjä ja niiden merkitysten pohdintoja.
Yllä olevan kuvasarjan korkokuvien lisäksi mielenkiinto kohdistuu Suomen Vapaudenpatsaassa ylinnä oleviin kahteen sotilaaseen, ja jalustassa torin puolella olevaan leijonaan, joka polkee jalkoihinsa lohikäärmeen.
Yrjö Liipolan monumentaaliteoksen, Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvia, symboleja voi tarkastella monista eri näkökulmista.
Poliittinen, maailmankatsomuksellinen pohdinta on ilman muuta mahdollinen ja tärkeäkin.
Mielenkiintoisempi lähtökohta on, ainakin minun mielestäni, peilata muistomerkissä käytettyjä symboleja ikiaikaisiin merkkien ja symbolien jatkumoihin.
Kuvalainaukset netistä yllä mainituista lähteistä
Teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, historian harrastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti