Ylioppilaaksi hän kirjoitti Vaasan lyseosta vuonna 1907.
Sirén valmistui arkkitehdiksi vuonna 1913.
Aloitteentekijänä muistolaatoille oli Vaasan lyseon entiset oppilaat eli VaLEO ry.
Rakennukset ovat Vaasan keskustassa, osoitteissa:
1. Hovioikeudenpuistikko 7, Vaasa, alun perin Suomen pankin talona tunnettu rakennus
2. Hovioikeudenpuistikko 13, Vaasa, Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi suunniteltu rakennus
3. Hovioikeudenpuistikko 19, Vaasa, alkujaan Tiklas Oy:n toimitaloksi suunniteltu talo
4. Kauppapuistikko 3, Vaasa, alkujaan tehty Tiklas Oy:n henkilöstön asuintaloksi
KUVIA rakennuksista ja seinälaatoista
Kuvat: AN, Suomen pankin talona tunnettu rakennus
Aikaisemmin olen esitellyt tässä blogissa Suomen pankin/Vaasa seinien korkokuvat, ja jonkin verran rakennustakin.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/03/suomen-pankin-korkokuvat-vaasa.html
Kuvat: AN 19.12. 2019, Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi suunniteltu rakennus
Kuvat: AN 19.12. 2019, Tiklas Oy:n henkilöstön asuintaloksi suunniteltu talo.
Lue lisää arkkitehti Johan Sigfrid Sirénistä Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._S._Sir%C3%A9n
Lainaus
”Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän työskenteli ensin arkkitehtitoimistossa Borg, Sirén & Åberg ja vuodesta 1925 alkaen itsenäisesti. Sirénin tunnetuin työ on vuonna 1931 valmistunut Helsingin Eduskuntatalo, josta hän teki kokonaistaideteoksen: hän suunnitteli myös keskeiset osat sisustusta ja kalustusta.
Hän toimi myös yli 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina. Sirénin päätyöt edustavat 1920-luvun klassismia."
Erinomaisen hyvät lehtikirjoitukset julkaistiin heti kun laatat oli seiniin saatu kiinnitettyä
Lainaus, Pohjalainen (14.12.2019)
Tiesitkö nämä tunnetut Vaasan rakennukset Sirénin suunnittelemiksi–nämä neljä rakennusta merkittiin kilvellä
Anna-Leena Ekroos
VAASA
Eduskuntatalo on J. S. Sirénin suunnittelemista rakennuksista varmasti tunnetuin, mutta arkkitehdin suunnittelujälki näkyy myös Vaasan kaupunkikuvassa. Neljä Sirénin kaupunkiin suunnittelemaa rakennusta on saanut kylkeensä pronssisen kilven kertomaan arkkitehtinsä nimen.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan työn aloitteentekijänä oli Vaasan lyseon entiset oppilaat eli VaLEO ry.
– Nyt kun Sirénin syntymästä on kulunut 130 vuotta, oli sopiva aika saada laatat rakennuksiin juhlavuoden kunniaksi, kertovat VaLEON:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Kuokkanen ja hallituksen jäsen Harry Huhta.
Sirén oli itsekin lyseon poikia, hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1907.
Laatoista kolme sijaitsee Hovioikeudenpuistikolla, osoitteissa Hovioikeudenpuistikko 7, 13, ja 19. Nämä rakennukset ovat alun perin Suomen pankin talona tunnettu rakennus, Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi suunniteltu rakennus, ja alkujaan Tiklas Oy:n toimitaloksi suunniteltu talo.
Neljäs laatta löytyy osoitteesta Kauppapuistikko 3. Sen talon Sirén suunnitteli alkujaan vuonna 1951 Tiklas Oy:n henkilöstön asuintaloksi.
Huhdan ja Kuokkasen mielestä historiasta on hyvä muistuttaa tämän päivän kaupunkilaisia.
– Laatat ovat eräänlaista arjen taidekasvatusta, Huhta sanoo.
Kilvet ovat kauniita katsellakin. Niitä ei välttämättä päältä päin uusiksi arvaisi, laatat sulautuvat kaupunkiestetiikkaan kuin olisivat olleet rakennusten seinustoissa jo pitkään.
Ajan myötä laatat patinoituvat kaupunki-ilmassa yhä lisää.
Painoa pronssisella kilvellä on viisitoista kiloa. Laatat on valettu Sundomissa Oskars klockgjuteri-kellovalimossa. Valaja on Anders Lindman.
Kaikki Sirénin Vaasaan suunnittelemat rakennukset ovat suojeltuja.
Anna-Leena Ekroos
Lue myös toinen lainaus kokonaan Pohjalaisesta (14.12.2019)
ANNE PUUMALA
Lainauksia
Rutiköyhästä ja isättömäksi jääneestä ylihärmäläisesta maalaispojasta tuli arkkitehti, joka suunnitteli Suomen tärkeimmän rakennuksen – miten se oli mahdollista?
Lainauksia tekstistä
”Mitä mahtoi yhdeksänvuotias Johan Sigfrid Sirén ajatella, kun hän vuonna 1898 seisoi isänsä haudan äärellä?
Kohtalo oli koetellut perhettä kovalla kouralla. Joitain vuosia takaperin se oli joutunut luopumaan kotitalostaan Ylihärmän Haapojankylällä. Syynä oli Juho-isän velkaantuminen. Hän oli mennyt takaamaan veljensä lainan, ja veljen viljalastissa ollut alus oli uponnut Pohjanlahdella.
Perhe oli pakannut vähäisen omaisuutensa ja muuttanut Isoonkyröön, jossa Juho-isä oli perheen elättämiseksi ryhtynyt vuokraamaan Kyrönjoen varrella sijaitsevaa Ikolan myllyä.
Oman kodin menetys oli ollut katkera paikka. Nyt perheen elättäjäkin oli kuollut. Menetyksiin oli toki totuttu, kuten ajan henkeen kuului. Perheestä oli kuollut jo monta Johan Sigfridin sisarusta. Tämä oli kuitenkin jotain muuta. Äiti ja poika olivat nyt kahden. Oliko edessä mieron tie?”
”Susanna-äiti näki Johanilla – todennäköisesti häntä tuolloin jo kutsuttiin Juhoksi tai Jukaksi – eväät parempaan elämään kuin mitä ankaralla maalaiselämällä Isossakyrössä oli tarjota. Äiti ja poika muuttivat Vaasaan, jossa oli mahdollisuus koulunkäyntiin.
Susanna Sirén oli taitava käsistään. Hän valmisti toimeentulon eteen taidokkaita ompelutöitä, teki ryijyjä ja kutoi kankaita. Johan Sigfrid vaasalaistui ja oppi puhumaan ruotsia. Niin hyvin, että hänen äidinkieltään luultiin myöhemmin ruotsiksi.”
”Yhteiskunnallinen nousu ei ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä helppoa. J.S. Sirénin tarina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että mahdotonta se ei ollut.
Kovat lapsuuden koettelemukset saattoivat jopa koitua hänen onnekseen. Olisivatko Sirénit koskaan tulleet lähteneeksi Vaasaan ilman perheen elättäjän kuolemaa? Olisiko se ollut mahdollista, jos Susannalla olisi ollut huollettavanaan Johanin sisarukset?
Vaikea sanoa. Mutta kuten historiankirjat hyvin tietävät, hyväpäisestä eteläpohjalaisesta maalaispojasta tuli koko kansan tuntema arkkitehti. Hänestä tuli Eduskuntatalon suunnittelija ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professori, joka kasvatti kokonaisen sukupolven Suomen keskeisiä modernistisia arkkitehteja. Sitä ennen ehti kuitenkin tapahtua paljon.!”
”J.S. Sirén on arkkitehtina jäänyt monien muiden aikalaistensa varjoon. Hänestä on kirjoitettu ja häntä on tutkittu vähän. Sirénin pojanpojan, arkkitehti Jukka Sirenin mukaan siihen on pari syytä.
Kun Sirén voitti Eduskuntatalon suunnittelukilpailun, uusklassismi oli vahva tyylisuunta.
– Rakennuksen valmistuttua 30-luvulla, uusklassismi oli jäänyt jo taka-alalle. Modernit arkkitehdit pitivät rakennusta vanhanaikaisena. Toinen syy on se, että J.S. Sirénin tuotanto jäi melko suppeaksi.
– Hän omistautui professorin työlleen, joten tuotanto jäi suhteellisen pieneksi.
J.S. Sirén työskenteli yli 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina ja joitain vuosia koulun vararehtorina. Lisäksi hän hoiti useita luottamustoimia.”
Anne Puumala
Lainaus päättyy
Kuva: AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta J.S.Sirén
Suora linkki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ
Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää ja seuraa linkkiä
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti