Sinua tarvitaan!

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan Suomen Wikimedian pj. Heikki Kastemaan kanssa lauantaina 28.10. Pohjanmaan museon kahvilaan klo 12 – 13.

Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 25.10. 2017. (info at wikimedia.fi)

Osallistu myös viikonloppuna viikon päästä (28-29.10) ”kuvaussafarille”, aiheena Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Tapahtuma on kaksipäiväinen, eli lauantai-iltapäivän lisäksi on illalla materiaalin siirtämistä wikipediaan, ja sunnuntaina kuvataan tarvittaessa vielä puuttuvia kohteita.

Tapahtuman järjestää Suomen Wikimedia, paikallisena taustatukenaan Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry ja Rojekti X= (patsaiden, muistomerkkien ja muistolaattojen esittelyä)

Vaasan patsaat ja puistot Wikipediaan 

Wikimedia Suomi järjestää kuvaussafarin ja koulutustilaisuuden Vaasassa lauantaina 28. ja sunnuntaina 29.10.2017. Tilaisuuden tavoitteena on kuvata ja kartoittaa Vaasan julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä ja muistolaattoja  sekä Luetteloa Vaasan puistoista . Wikipedian Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistolaatoista on osa valtakunnallista Wikiprojektia Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan .

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Vaasan julkisista taideteoksista, muistomerkeistä, muistolaatoista ja puistoista kiinnostuneille ja niille, joilla on halukkuutta lisätä tietoja ja kuvia niistä Wikipediaan.

Osallistuminen ei edellytä kokemusta Wikipedian muokkaamisesta. Kannettava tietokone olisi hyvä olla, kun kuvia ladataan ja kirjataan. Kännykkäkamera riittää valokuvaamiseen.

Tapahtuma on kaikille ilmainen.

Ohjelma: 

lauantaina 28.10.

12.00 Kokoontuminen Pohjanmaan museon kahvilassa Museokatu 3, kahvi.

*Julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointiprojektista, Kulttuurinavigaattori, Wikimedia Suomen pj. Heikki Kastemaa
*Julkisten teosten ja muistolaattojen kuvaamisesta.
*Puuttuvien, kuvattavien kohteiden jako.

13.00 Kuvausta.

18.00 Päivän tulosten tarkastelu, (paikka sovitaan myöhemmin)

*Kuvattujen teosten kirjaaminen Commonsiin ja Wikipediaan, luetteloiden tekeminen ja projektin kartoitus.
*Yöpyminen varatussa majoituspaikassa ilmoittautumisten perusteella.

sunnuntaina 29.10.

aamiainen majoituspaikassa

10.00 Kokoontuminen sovitussa paikassa, Puuttuvien kuvausten määritys.

13.00 Ruokailu sovitussa paikassa.

*Kuvaus jatkuu.

16.00 Päätös ja tapahtuman lopetus sovitussa paikassa.

Tapahtumaan voi ilmoittautua 25.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen:
info at wikimedia.fi

…

Tapahtumassa mukana: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n

Vaasa ennen ja nyt blogi
 
RojektiX= fb-sivu


Lisätietoja voit kysellä Aimo Nyberg
VKA ry:n pj
050 3308540

VUORIPURO-suihkukaivo

 

 

Kokonaisuus on vihitty käyttöön 19. lokakuuta 1988.

Vuoripuro-suihkukaivo sijaitsee Koivupuistossa Koulukadun puolella. 

Suunnittelija on amerikkalainen maisema-arkkitehti Kurt Meyers, joka työskenteli kaupunginpuutarhalla 1987-1988. 

 

2.4.2012

6.12. 2015

17.10. 2017.

Vuoripuro-suihkulähde eri vuodeaikoina. Suomen oloissa ei voida suihkulähteiden vesijärjestelmiä tietenkään pitää päällä pakkasella. Tämäkin teos, suihkukaivo on ns. pois päältä suuren osa vuotta. Eli vesi ei virtaa enää tänäänkään lokakuussa.

Kuvat: AN. 12.8. 2012.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Vuoripuro-suihkukaivo 

Vuoripuro-suihkukaivo sijaitsee Koivupuistossa Koulukadun puolella. 

Suunnittelija on amerikkalainen maisema-arkkitehti Kurt Meyers, joka työskenteli kaupunginpuutarhalla 1987-1988. 

Suihkukaivo koostuu kolmesta suuresta vaaleanharmaasta graniittilohkareesta. Graniitti on Kurun vaaleata graniittia. Suurimman n. 2 metriä korkean lohkareen keskeltä pulppuaa vesisuihku ja se valuu lohkareitten alapuolella olevaan altaaseen. Altaan halkaisija on noin 3 metriä. 

Tämän alapuolella on suurempi, halkaisijaltaan noin 7 m, matala allas. jossa lapset voivat kahlata. Isosta altaasta vesi valuu luonnonkivettyä puroa pitkin alas kohti Karhu-patsasta. Karhun edessä on pienempi allas ja siinä on myös ylimeno, josta vesi pääsee valumaan kohti puiston alaosassa olevaa viimeistä allasta. Suurten graniittilohkareiden ympärille on kerätty suuria luonnonkiviä Pilvilammen maastosta. 

Karhu-patsaan kohdalla on kaivo, ja siellä on vesipumppu, joka kierrättää vettä suihkukaivossa. 

Suihkukaivo vihittiin käyttöön 19.10. 1988. 

Vihkiäistilaisuudessa Inkerinpuiston päiväkodin lapset esittivät reippaasti aiheeseen sopivan laulun ”Satsaa, sataa ropisee”. 

Taustatietoja 

Suihkukaivo toteutettiin Vera ja Väinö Erkkilän lahjoitusrahaston varoilla. Vera Erkkilä oli syntyään vaasalainen. Väinö Erkkilä oli kotoisin Lohtajalta. Hän oli Teräksen perustajia. Vera ja Väinö Erkkilä avioituivat suhteellisen iäkkäinä, joten heillä ei ollut lapsia. He asuivat Koivupuiston viereisessä puutalossa, josta he seurasivat lasten leikkejä puistossa. Siitä he saivat ajatuksen lahjoittaa suihkukaivon Koivupuiston lasten iloksi. 

Vuonna 1962 Erkkilät lahjoittivat Vaasan kaupungille 6 miljoonaa markkaa (ns. vanhoja markkoja!) suihkukaivon tekoon. Rahat siirtyivät kaupungin haltuun vuonna 1972 Vera Erkkilän kuoleman jälkeen. 

Suihkukaivon suurimmassa graniittikivessä on laatta ja siinä teksti. 

Tämän suihkukaivon on vaasan kaupungille lahjoittanut Vera ja Väinö Erkkilän perikunta.
Denna springbrunn har donerats till Vasa stad av Vera och Väinö Erkkiläs arvingar 

Suunnittelu Planering Kurt Meyers
Toteutus Vaasan kaupungin tekninen virasto 1988 Arbete Vasa stads tekniska verket 1988 

 
Lainaus päättyy

Kuvat: AN. 17.10.2017. Vuoripuro-suihkulähteen laatta on valitettavan huonossa kunnossa. Sekin informaatio, joka olisi kiveen kiinnitetystä laatasta saatavilla, tuntuu olevan ”liikaa” joillekin meille tavallisille tallaajille, puistoissa kävijöille. Töhertely näihin laattoihin on kait joidenkin mielestä kivaa tai jotain mitä saa, voi tehdä, ilman seuraamuksia. Kunnossapito ei pysy perässä, valitettavasti. Eikä kaupungilla ehkä ole edes varaa kunnostustöihin, kun laskua ei voida lähettää sinne minne se kuuluisi. Myös huoltotöitä tekevien motiivi on varmasti koetuksella, kun tällaiselle tuhotyölle ei näytä tulevan loppua.

Muistomerkit ansaitsevat kunnon seurannan ja huolenpidon. Sitä paitsi hyvässä kunnossa olevat kohteet pysyvät aina paremmassa kunnossa kuin jo huonoon kuntoon päässeet kohteet.


Koivupuistoa uusittiin 5 vuotta sitten 

Pohjalainen 23.9.2012
  
Lainaus

Carl Axel Setterberg laati vuonna 1855 Vaasan keskustaan asemakaavan, jossa Koulukadun ja Rantakadun väliin varattiin tontti julkista rakennusta varten. Sitä rakennusta ei koskaan tehty, onneksi.
Meren suuntaan viettävässä länsirinteessä sijaitsevasta alueesta tuli sen sijaan yksi Vaasan kauneimmista puistoista.
Yhdysvaltalainen Kurt Meyers laati vuonna 1987 puistosuunnitelman, jonka perusteella Koivupuistoon tehtiin vesiaiheita ja puro, jonka varrella on kuvanveistäjä Matti Visannin muotoilema kuuluisa karhupatsas.
Suosittua leikkialuetta paranneltiin viimeksi kymmenen vuotta sitten. Ensi kesänä Koivupuisto on kauniimpi kuin koskaan. Vaasan kaupungin vihertoimen työntekijät ovat kunnostaneet puistoa keväästä lähtien suunnitteluhortonomi Raisa Heinon piirustusten mukaisesti.
- Kaikki valaisimet on vaihdettu ja istutukset sekä nurmikot uusittu. Leikkialueen vanha laho puuaita purettiin ja rakennettiin tilalle kunnon rauta-aita, kertoo työnjohtaja Keijo Taipalus. Puiston kunnostus maksaa noin 150 000 euroa. 

Lainaus päättyy

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vuoripuro-suihkukaivo netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 12.11.2022

White open, 15. lokakuuta 2014

Teos on vihitty käyttöön 15. lokakuuta 2014

Osoite: Kirjastonkatu 13, Langensteinin aukio

Tekijä: kuvanveistäjä Jaakko Niemelä

 

 

Kuvat: AN, White open. Aamusateessa, päivällä, illan sinisen hetken aikaan.

Kuvat: AN, White open on kokonaistaideteos, johon olennaisena osana kuuluvat valot, ts. tekniikkaa ja sen toimiminen.

Vaasan kaupunginkirjaston edustalla, osoitteessa Kirjastonkatu 13, Langensteinin aukiolla, on kuvataiteilija Jaakko Niemelän WHITE OPEN -taideteos.

Lokakuussa 2014 käyttöön vihitty valotaideteos on kokonaisuus, johon kuuluu myös kirjaston pääsisäänkäynnin valaiseminen. Muut osat ovat penkkien sisällä olevat valot ja niiden ympärillä olevat valaisintolpat.

- Kirjaston julkisivu sai lisävalaistusta ylös korkealle kirjaston seinään asennetutuista ledvaloloista.

- Aukiolla olevat penkit pitävät sisällään valonlähteitä, pimeään aikaan alue valaistuu valkoisella valolla penkkien alaosien kirjainten muotoisten aukkojen läpi.

- Neljän penkin ympärillä on myös korkeat valaisintolpat, jotka luovat valoaan aukiolle.

Valoteoksen osien on alkuperäisen idean mukaan tarkoitus toimia jännittävällä tavalla yhteen. Kun istahtaa jollekin näistä neljästä penkistä, niin valonvoimakkuuden kirjaston seinällä on tarkoitus alkaa vaihdella. Ilmeisesti tätä kaikkea ei olla saatu toimimaan, ainakaan pysyvästi.

Teos liittyy hienosti hyvin suunniteltuun ja toteutettuun palokujan kunnostukseen kirjastolta torille päin. Kävelykadusta on vähitellen muodostumassa Vaasan kulttuurikatu.

Kuvat: AN. Avajaisseremoniat 15.10.2014. Taitelijan puhe, muita puheiden pitäjiä ja fanfaarin soittajat.

Avajaisohjelma oli komea, arvolas tilaisuus. Vaasan merkitys kulttuurikaupunkina näkyi ja kuului.

Ohjelmassa oli: Fanfaari, Kuula-opiston puhaltajat: Toni Nyberg, Janne Hietikko

Tervetuliaissanat, Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Birgitta Aurén

”Hovioikeudenneuvos Olof Langenstein - etevä tuomari ja valistusajan innoittama humanisti”, Hovioikeuden emeritus presidentti Erkki Rintala

Taideteoksen esittely, kuvataiteilija Jaakko Niemelä

Taideteoksen julkistaminen, Toimialajohtaja Christina Knookala

Loppufanfaari, Kuula-opiston puhaltajat


Katso lisää kuvia WHITE OPEN avajaisista, tämän blogin kirjoitus 15.10.2014

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html


Lue myös oikeusneuvos Erkki Rintalan kirjoitus Pohjalaisessa: Muistomerkki Langensteinin aukiolle 25.02.2010, päivitetty 28.04.2011)

https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/muistomerkki-langensteinin-aukiolle-1.234758

Kuva: AN. 15.10.2014. Hovioikeuden emeritus presidentti Erkki Rintala piti juhlaesitelmän.

Kuva: AN. 15.10.2014. Tunnelmaa avajaisten aikoihin.


Tutustu lisää kuvanveistäjä Jaakko Niemelään

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Niemel%C3%A4

Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta White open netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 12.11.2022

Tämän blogin alkuperäinen idea

Kuvapari 1: AN. Kaupunki muuttu ja kehittyy. Uimahalli on laajentunut. Tulossa on muutoksia ainakin nykyisen pesäpallokentän kohdalle, kun sairaala-alue laajenee, ja tarvitaan lisää myös parkkipaikkoja.

Kuvapari 2: Entisellään, aika lailla samat rakennukset. Luonto, puusto on kasvanut, mutta suurta muutosta ei kaupungin ilmeessä ole tapahtunut. Alue on ns. jo valmis, ja rakennukset kuten kirkko, vesitorni, entisen kasarmin alueen rakennukset ovat suojelukohteita.


Tämä asukasyhdistyksemme blogi, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen allekirjoittaneen ylläpitämä nettisivusto, perustettiin helmikuussa 2011. 

Tavoite oli toimia jäsenistömme tiedotuskanavana, ja laajemminkin saada näkyvyyttä yhdistyksellemme. 

Nimi tälle blogille tuli ensimmäisestä isommasta mainoksestamme, kun kerroimme Vasa centrum förr och nu -illasta Arbiksella 10.3. 2011. Tilaisuudessa amanuenssi Meta Sahlström esitteli erinomaisen, vertailevan kuvasarjan, eli vanhoja ja uusia samasta paikasta kuvattuja Vaasa aiheisia valokuvia. Valokuvia katsottiin nimenomaan kuvapareina, jolloin saatiin esiin ajallista perspektiiviä, tehtiin näkyväksi Vaasan kaupunkikuvan muutoksia vuosikymmenten kuluessa.

Tilaisuus oli suuri menestys. Vanhojen valokuvien buumi oli toki ollut voimissaan Vaasassa jo sitä ennenkin, mutta tämä ilta antoi lisävauhtia asiasta kiinnostuneille harrastajille.

SUOSITTELEN!

Ellet ole tätä aikaisemmin jo nähnyt, kannattaa katsoa tämä! Kuvasarja Rafael Oli Vasa förr och nu. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

http://www2.sls.fi/olin/

Tänä päivänä Vaasassa on useitakin vanhoihin valokuviin, paikallishistoriaan keskittyviä nettifoorumeja. Joillakin sivustoilla on aivan käsittämättömän suuri määrä seuraajia. Vaasassa omasta kotiseudusta ilmiselvästi välitetään, menneitä aikoja arvostetaan, omia lähtökohtia halutaan muistella. Kotiseuturakkautta, - kyllä se sitä on, aidoimmillaan!

Itselläni on elettyä elämää Vaasassa 35 vuotta. Kuvia on tullut otettua 80-luvun alkupuolelta alkaen.

Haastetta riittäisi kuvien läpi käymisessä. Kuvia kun on tuhansia, mustavalkoisia ja värillisiä paperikuvia, on dioja, ja sitten vielä näitä tällä vuosituhannella kuvattuja digitaalisia kuvia.  

Yllä olevat kaksi kuvaparia on kuvattu kotiparvekkeeltamme. Koitan etsiä ja löytää kuva-arkistoistani mielenkiintoisempiakin kohteita, ja teen niistä aina silloin tällöin jonkun kuvaparin, ennen ja nyt periaatteella. Haluan nähdä valokuvien avulla, niitä tarkasti tutkimalla, kuvaa lukemalla, Vaasassa tapahtunutta kaupunkikuvan muuttumista.

Muutos on jatkuvaa, elämä ei pysy paikallaan. On eteenpäin menoa, ja taaksepäin menoa, tätä vuodet tuovat mukanaan meille ihmisillekin. Asioilla on alkunsa ja loppunsa. Olemme kaikki tässä mukana, halusimmepa sitä tai sitten ei. 

Kuvat: AN ja M-L.K.

Maankohoaminen, rantaviivan ”pakeneminen” myös kantakaupungin alueella on ilmiö, jonka oivaltaa kyllä tänne muualtakin muuttanut.

Hietalahden Villan puistoon, meren rantaan on tänä kesänä kaupungin toimesta tehty uusia reittejä kulkea ja jopa tällainen mahtavan hieno pöytä ja penkit. Erinomainen paikka vaikka istahtaa hetkeksi, termospullokahveille, ja nauttia syksystä.

Teksti: Aimo Nyberg

VIRSTANPYLVÄS

Paljastettu: lokakuun 13. 1990

Osoite: Vaasan lyseon lukion etupiha, Vaasanpuistikko 8

 

Kuvat: AN. Kilometripylväs kuvattuna edestä ja takaa. Ylin kuva 7.3. 2017, kolme alinta kuvaa 17.5. 2017. Muistomerkin nimi on Virstanpylväs.

Paikka: Vaasan lyseon etupiha

Osoite: Vaasanpuistikko 8

Laatassa on teksti:
VAASAN LYSEO
Perustettu 1880
Tämä, koulun neljäs toimitalo, valmistui 1898
Ark. Jac Ahrenberg


Lainaus juhla kirjasta VaLEO 60 vuotta, 2007

Virstanpylväshanke käynnistetään 

Tanu Manninen oli esittänyt ajatuksen, että oli saatava jotakin, josta ohikulkijatkin huomaavat, että ”koulu, jonka ohi käyt, on Etelä-pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu”. Tämän johdosta oli Aatto Wuorenlinna tehnyt tiedusteluja. Tie- ja Vesirakennuspiiri oli halukas luovuttamaan käytöstä poistetun punagraniittisen kilometripylvään kyseiseen tarkoitukseen. Lyseohan on muodostunut eräänlaiseksi virstanpylvääksi sitä käyneille oppilaille, joten tämäntyyppinen muistomerkki voisi olla paikallaan, ajateltiin VaLEOssa. Hanke päätettiin toteuttaa. 

… 

Vaasan lyseo 110-vuotias 13.10.1990 

Juhlajumalanpalveluksessa kaupungin kirkossa piti saarnan pastori Jouko Saraste. Lyseon pihalla paljastettiin Virstanpylväs muistomerkki, jolle oli löydetty sopiva paikka lipputangon viereltä. Paljastustilaisuuden jälkeen alkoi tervehdysten vastaanotto Lyseon juhlasalissa. 

Lainaus päättyy


Kirjassa Vaasan patsaat ja muistomerkit (Taustatietoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä, Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki, 2008) ei mainita tätä Vaasan lyseon pihalla olevaa muistomerkkiä. Muistomerkki ei siis taida olla mukana kaupungin hoitoluokituksissakaan?

Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat -yhdistys on muistomerkin ideoinut ja toteuttanut. Muistomerkki on paljastettu jo 27 vuotta sitten, v. 1990, ja on tänä päivänä hoitamattoman oloinen. Se on ahtaassa koulupihassa jäänyt polkupyörien ja mopojen sekaan kovin huomaamattomaksi. Laatan tekstistä ei saa enää helpolla selvää, ts. muistomerkin tarkoitus, sen välittämä viesti, ei aukene ohikulkijoille, eikä varmaankaan tämän päivän lyseolaisillekaan.

Mitä asialle on tehtävissä, jää näillä näkymin edelleen auki.

Perehdy Vaasan lyseon lukion historiaan

1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna.

http://lyseo.vaasa.fi/yhteystiedot/historiaa

Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Virstanpylväs netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 12.11.2022

SUOMEN ILMAILUN MUISTOMERKKI

 

 

SUOMEN ILMAILULLE - TILL FINLANDS FLYG

 

Muistomerkki on paljastettu 12. lokakuuta v. 1969.

Osoite: Vaskiluodon silta

Tekijä: Kalervo Kallio

Patsaiden ja muistomerkkien valokuvaaminen  on erinomainen tapa perehtyä paikkakunnan historiaan.

Hienoja kuvia saa jokainen otettua vaikka kännykkäkameralla joka vuodenaikaan, säässä kuin säässä. 

Kotkapatsas on yksi Vaasan kolmesta merkittävimmistä Suomen itsenäistymiseen liittyvistä muistomerkeistä. Nuo kaksi muuta ovat Suomen Vapaudenpatsas ja Jääkäripatsas.

 

 

Kuvat: AN 11.9.2025

 

 

 

 

 

Kuvat: AN Vaskiluodon sillalla oleva Suomen ilmailun muistomerkki - Kotkapatsas, on varmaankin yksi vaasalaisten parhaiten tuntemista muistomerkeistä.

Tämänkin kohteen taustat, historiaa, on aika ajoin syytä ”palauttaa mieliin”. Varsinkin nuoremmille vaasalaisille ja täällä vieraileville turisteille tämän luontoaiheisen patsaan yhteys Suomen ilmailun historiaan, ja siis ensimmäisen lentokoneen lentoihin Suomessa, juuri täällä Vaasassa Sundominlahdella, on hyvä kertoa uudelleen ja uudelleen.

 

Suomen ilmavoimat 99 v. 

Kuva: AN, 3.3.2017. klo 12.00 Ilmavoimat laskivat 99-vuotispäivänsä kunniaksi seppeleen Vaasan kotkapatsaalle. Paikalle tullut yleisö sai nähdä myös komean, mutta vain yhden Hawk-koneen ylilennon.

Ilmavoimien vuosipäivä on 6. maaliskuuta. Keväällä 2018 on mitä luultavammin vielä suuremmat juhlallisuudet.

Kuva: AN, 3.3. 2017. Suomen ilmailulle - Till Finlands flyg

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

 

Suomen ilmailun muistomerkki sijaitsee Vaskiluodon siltapenkereen kupeessa ns. halkokarilla. 

Muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio (1909 – 1969) ja kivityöt Suomen Kiviteollisuus Oy. 

Patsaan jalusta on 7 metriä korkea ja se on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Jalustassa on kuusi graniittikiveä ja se painaa yli 63 tonnia. 

Jalustan yläosaan, 13 metriä merenpinnasta, on merikotka laskeutumassa siivet levällään. Linnun siipien väli on 5.6 metriä ja paino noin 3000 kg. Pronssikotka on kiinnitetty alustaansa neljällä ruostumattomalla ja haponkestävällä teräspultilla. 

Jalustassa on hiekkapuhallettu uurreteksti: SUOMEN ILMAILULLE TILL FINLANDS FLYG 

Muistomerkki on paljastettu 12.10.1969. 


Taustatietoja 

Merikotka on ainoa lintu, joka laskeutuu lennosta jalat levällään niin kuin ensimmäiset lentokoneetkin. 

Varat patsaaseen saatiin eri tahoilta kotimaasta ja 8 % Ruotsista. Patsaan kokonaiskustannukset olivat 230 000 mk. Keräyksen suojelija oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Patsaan rakennustyöt teki Vaasan kaupunki. 

Ajatus muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimien 50-vuotispäivää 6.3.1968. 

Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry. 

Ilmailupatsas on kunnianosoitus, ei ainoastaan ilmavoimille, vaan kaikelle Suomen ilmailun hyväksi tehdylle ja tehtävälle työlle. 

6.3.1918 laskeutui Vaasan eteläiselle kaupunginselälle kruununmakasiini lähelle Morane Parasol – lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen ”kreivi von Rosen”. 

Kone tuhoutui jo 16.4. 1918; se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkistuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K.A.Westman ja mekaanikko S.E. Nylund Vaasasta saivat surmansa. 

Vuonna 1918 kuului Suomen armeijan lento-osasto 1:een kaksi Morane ja kolme Albatross-lentokonetta. 

Lainaus päättyy

 

 

Kuvalainauksia lehtikuvaaja Seppo Mattilan kokoelmista: Valokuvia Vaasasta 1958 -1996.

 

 

Myös tämä Ilkka Virtasen erinomainen täydentävä artikkeli kannattaa katsoa:
Karhu 1 ja Suomen ilmavoimien synty
Vaasa ja Pohjanmaa vahvasti mukana Suomen Ilmavoimien ja siviili-ilmailun syntyvaiheissa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/04/karhu-1-ja-suomen-ilmavoimien-synty.html

Ja vielä kuvasarja patsaan juhlallisesta vihkimistilaisuudesta 12.10.1969. Kuvaaja Heikki Salminen onnistui silloin saamaan kuvasarjaansa kokonaisen hävittäjälentolaivueen! Nämä kuvat sain jokunen vuosi sitten opettajan työssäni oppilaaltani. Jospa näitä olisi vielä muillakin albumeissaan!

 

Kuvat: Heikki Salminen, 12.10.1969, Suomen ilmailun muistomerkki, Vaasa.

Netistä löytyy erityisen paljon materiaalia, myös kuvia, tämän päiväisestä kohteestamme.

Esim. tätä voisi suositella katsottavaksi: PaavolaM

https://paavolam.kuvat.fi/kuvat/Vaasa/Merikotkapatsas/

Erinomainen katsaus aiheeseen liittyen löytyy Ruotsin puolelta:

Finska flygvapnets första flygplan kom från Sverige

By Flygvapenmuseum (digitaltmuseum.se) 

https://digitaltmuseum.se/021189661992/finska-flygvapnets-forsta-flygplan-kom-fran-sverige...

I Flygvapenmuseums samlingar finns många spännande berättelser och livsöden. En av dessa är berättelsen om Nils Kindberg och finska flygvapnets första flygplan Thulin D.

Lue lisää wikupediasta: kuvanveistäjä Kalervo Kallio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kallio

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen ilmailun muistomerkki netissä osoitteessa

Suora linkki fb-kohteen kommentoitiin

TÄÄLLÄ
 

Rojekti X = sivusto, käy tykkäämässä ja seuraa sivustoa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 3.4..2026