Vaasassa tänään ylilentoja

Tänään 6.3. 2018 Suomen ilmavoimien vuosipäivänä  juhlistetaan 100 vuotta sitten Suomeen saapunutta ensimmäistä lentokonetta, joka laskeutui tänne Vaasaan, Sundomin lahdelle.

Suomen ilmavoimien muistomerkillä, eli Vaskiluodon sillan kotkapatsaalla nähdään tänään

11.30 neljän siviilikoneen ylilento

12.00 neljän Hawk-koulutuskoneen ylilento
Säävarauksella tietenkin.

Puolelta päivin on myös seppeleenlasku, seremoniat patsaalla.

Kuvat: AN. Alimmainen kuva viime vuoden juhlallisuuksista. Sää oli silloin hyvin samanlainen kuin tänään. Vuosi sitten yli lensi vain yksi kone, nyt on odotettavissa siis komeampi laivue koneita.

Viime vuonna Suomen ilmavoimien 99 v. juhlapäivänä kirjoitin tässä blogissa näin

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/suomen-ilmavoimat-99-v.html

Kerrastaan

Lainaus kirjasta: Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Eira Häggkvist, 1985, Vaasan Kaupunki

” Idea muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimien 50-vuotispäivää 6.3.1968. Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry.” 

” 6.3.1918 laskeutui Vaasan eteläiselle kaupunginselälle kruununmakasiini lähelle Morane Parasol – lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen ”kreivi von Rosen”. 

” Kone tuhoutui jo 16.4. 1918; se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkistuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K.A.Westman ja mekaanikko S.E. Nylund Vaasasta saivat surmansa”. 

 ” Vuonna 1918 kuului Suomen armeijan lento-osasto 1:een kaksi Morane ja kolme Albatross-lentokonetta”. 

Lainaus päättyy

Merikotka-patsaan eli Suomen ilmailun muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio, ja se on paljastettu 12.10.1969.

Patsaan esittely tässä blogissa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/suomen-ilmailun-muistomerkki-merikotka.html

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kertausta lyhyesti

Suomen itsenäistymisen ja Vaasasta käynnistyneen Vapaussodan 100-vuotisjuhlavuonna on täältä Vaasasta hyvä todeta kuuluvaan ääneen, historian kertauksena muillekin suomalaisille, että Vaasasta löytyvät  nämä kolme arvokasta kansallista muistomerkkiä.

Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, ja Suomen ilmailun muistomerkki.


Lainaus ILKKA VIRTASEN tekstistä

MAANPUOLUSTAJA 1•2016

Vaasan kolme kansallista muistomerkkiä


Vaasassa on kolme kansallista muistomerkkiä, jotka liittyvät itsenäisyytemme alkuhetkiin ja tuovat esille Vaasan merkitystä tuon kriittisen ajanjakson tapahtumissa.

Tärkein muistomerkeistä on Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938.

Toinen, Lauri Leppäsen Jääkäripatsas, paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958. Hovioikeuden puistossa sijaitsevan patsaan kuvaama jääkäri katsoo kohti merenlahtea, jonka jäältä Suomeen palaavat jääkärit rantautuivat Vaasaan.

Kolmas on Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas), joka paljastettiin 12.10.1969. Patsas sijaitsee samaisen merenlahden äärellä lähellä paikkaa, johon ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen tasavallan armeijalle lahjoittama lentokone Thulin Typ D laskeutui 6.3.1918. Lentokoneesta tuli Suomen armeijan ensimmäinen palvelukäytössä ollut lentokone, tunnuksenaan F1, ja maaliskuun 6. päivästä tuli Ilmavoimien vuosipäivä.

...

Vapaussodan katsotaan useimmiten alkaneen Tammisunnuntaina 1918 Vaasassa. Suojeluskunnat nimettiin Suomen armeijan joukoiksi ja Mannerheim maamme sotajoukkojen ylipäälliköksi. Päämaja perustettiin Vaasaan. Näin ollen ne joukot, jotka ylipäällikön käskystä hyökkäsivät Tammisunnuntain jälkeisenä yönä venäläisiä vastaan, olivat osa maamme laillista armeijaa. Seuraavana päivänä, 28. tammikuuta, venäläiset sotilaat antautuivat Vaasassa. Vaasan vapauttamisen jälkeen päämaja siirrettiin Ylihärmän kautta Seinäjoelle.


Teksti Ilkka Virtanen

Tekstien koonti ja kuvamateriaali Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori
Eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

SUOMEN ILMAILUN MUISTOMERKKI

 

 

SUOMEN ILMAILULLE - TILL FINLANDS FLYG

 

Muistomerkki on paljastettu 12. lokakuuta v. 1969.

Osoite: Vaskiluodon silta

Tekijä: Kalervo Kallio

Patsaiden ja muistomerkkien valokuvaaminen  on erinomainen tapa perehtyä paikkakunnan historiaan.

Hienoja kuvia saa jokainen otettua vaikka kännykkäkameralla joka vuodenaikaan, säässä kuin säässä. 

Kotkapatsas on yksi Vaasan kolmesta merkittävimmistä Suomen itsenäistymiseen liittyvistä muistomerkeistä. Nuo kaksi muuta ovat Suomen Vapaudenpatsas ja Jääkäripatsas.

 

 

Kuvat: AN 11.9.2025

 

 

 

 

 

Kuvat: AN Vaskiluodon sillalla oleva Suomen ilmailun muistomerkki - Kotkapatsas, on varmaankin yksi vaasalaisten parhaiten tuntemista muistomerkeistä.

Tämänkin kohteen taustat, historiaa, on aika ajoin syytä ”palauttaa mieliin”. Varsinkin nuoremmille vaasalaisille ja täällä vieraileville turisteille tämän luontoaiheisen patsaan yhteys Suomen ilmailun historiaan, ja siis ensimmäisen lentokoneen lentoihin Suomessa, juuri täällä Vaasassa Sundominlahdella, on hyvä kertoa uudelleen ja uudelleen.

 

Suomen ilmavoimat 99 v. 

Kuva: AN, 3.3.2017. klo 12.00 Ilmavoimat laskivat 99-vuotispäivänsä kunniaksi seppeleen Vaasan kotkapatsaalle. Paikalle tullut yleisö sai nähdä myös komean, mutta vain yhden Hawk-koneen ylilennon.

Ilmavoimien vuosipäivä on 6. maaliskuuta. Keväällä 2018 on mitä luultavammin vielä suuremmat juhlallisuudet.

Kuva: AN, 3.3. 2017. Suomen ilmailulle - Till Finlands flyg

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

 

Suomen ilmailun muistomerkki sijaitsee Vaskiluodon siltapenkereen kupeessa ns. halkokarilla. 

Muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio (1909 – 1969) ja kivityöt Suomen Kiviteollisuus Oy. 

Patsaan jalusta on 7 metriä korkea ja se on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Jalustassa on kuusi graniittikiveä ja se painaa yli 63 tonnia. 

Jalustan yläosaan, 13 metriä merenpinnasta, on merikotka laskeutumassa siivet levällään. Linnun siipien väli on 5.6 metriä ja paino noin 3000 kg. Pronssikotka on kiinnitetty alustaansa neljällä ruostumattomalla ja haponkestävällä teräspultilla. 

Jalustassa on hiekkapuhallettu uurreteksti: SUOMEN ILMAILULLE TILL FINLANDS FLYG 

Muistomerkki on paljastettu 12.10.1969. 


Taustatietoja 

Merikotka on ainoa lintu, joka laskeutuu lennosta jalat levällään niin kuin ensimmäiset lentokoneetkin. 

Varat patsaaseen saatiin eri tahoilta kotimaasta ja 8 % Ruotsista. Patsaan kokonaiskustannukset olivat 230 000 mk. Keräyksen suojelija oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Patsaan rakennustyöt teki Vaasan kaupunki. 

Ajatus muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimien 50-vuotispäivää 6.3.1968. 

Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry. 

Ilmailupatsas on kunnianosoitus, ei ainoastaan ilmavoimille, vaan kaikelle Suomen ilmailun hyväksi tehdylle ja tehtävälle työlle. 

6.3.1918 laskeutui Vaasan eteläiselle kaupunginselälle kruununmakasiini lähelle Morane Parasol – lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen ”kreivi von Rosen”. 

Kone tuhoutui jo 16.4. 1918; se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkistuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K.A.Westman ja mekaanikko S.E. Nylund Vaasasta saivat surmansa. 

Vuonna 1918 kuului Suomen armeijan lento-osasto 1:een kaksi Morane ja kolme Albatross-lentokonetta. 

Lainaus päättyy

 

 

Kuvalainauksia lehtikuvaaja Seppo Mattilan kokoelmista: Valokuvia Vaasasta 1958 -1996.

 

 

Myös tämä Ilkka Virtasen erinomainen täydentävä artikkeli kannattaa katsoa:
Karhu 1 ja Suomen ilmavoimien synty
Vaasa ja Pohjanmaa vahvasti mukana Suomen Ilmavoimien ja siviili-ilmailun syntyvaiheissa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/04/karhu-1-ja-suomen-ilmavoimien-synty.html

Ja vielä kuvasarja patsaan juhlallisesta vihkimistilaisuudesta 12.10.1969. Kuvaaja Heikki Salminen onnistui silloin saamaan kuvasarjaansa kokonaisen hävittäjälentolaivueen! Nämä kuvat sain jokunen vuosi sitten opettajan työssäni oppilaaltani. Jospa näitä olisi vielä muillakin albumeissaan!

 

Kuvat: Heikki Salminen, 12.10.1969, Suomen ilmailun muistomerkki, Vaasa.

Netistä löytyy erityisen paljon materiaalia, myös kuvia, tämän päiväisestä kohteestamme.

Esim. tätä voisi suositella katsottavaksi: PaavolaM

https://paavolam.kuvat.fi/kuvat/Vaasa/Merikotkapatsas/

Erinomainen katsaus aiheeseen liittyen löytyy Ruotsin puolelta:

Finska flygvapnets första flygplan kom från Sverige

By Flygvapenmuseum (digitaltmuseum.se) 

https://digitaltmuseum.se/021189661992/finska-flygvapnets-forsta-flygplan-kom-fran-sverige...

I Flygvapenmuseums samlingar finns många spännande berättelser och livsöden. En av dessa är berättelsen om Nils Kindberg och finska flygvapnets första flygplan Thulin D.

Lue lisää wikupediasta: kuvanveistäjä Kalervo Kallio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kallio

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen ilmailun muistomerkki netissä osoitteessa

Suora linkki fb-kohteen kommentoitiin

TÄÄLLÄ
 

Rojekti X = sivusto, käy tykkäämässä ja seuraa sivustoa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 3.4..2026