maanantai 18. kesäkuuta 2018

TOTEEMIPAALUT

Nämä kaksi toteemipaalua saatiin Onkilahden toimintapuistoon kesällä 2011.

Kaupungin viheralueyksikön työntekijät ovat tehneet nämä puuveistokset, talviaikaan, kun ulkotöitä on vähemmän. Talven 2010-2011 aikana tehtiin toteemipaaluja yhteensä 5 kpl, pääveistäjänä toimi puutarhuri Arto Finnilä.

Toteemeista kaksi on sijoitettu Onkilahden puistoon ja kolme lähiliikunta alueen projektin yhteydessä Fasaaninpolun teemaleikkialueelle. Puutavara on otettu kaupungin metsästä. (Lähde: vastaava puutarhuri K-E Grandell)

Osoite: Järvikadun ja Pitkänlahdenkadun risteyksessä oleva Onkilahden toimintapuisto. Leikkialueella pienen kukkulan korkeimmalla kohdalla.








Kuvat: AN,  14.6.2018. Nämä puiset veistokset ovat edelleen, kesällä 2018, kohtuullisen hyvässä kunnossa. Vuodesta 2011 ne ovat paikallaan seisseet, toisaalta ylväinä kuten toteemien kuuluukin, mutta samalla toimintaan kutsuvina, ikään kuin leikkipuiston ”ohjaajina”, jotka osallistuvat innolla ympärillä pyörivien lasten leikkeihin!


Kuva: AN, elokuu 2011. Tässä toteemipaalut ennen harmaantumistaan.


Kuva: AN, 22.3.2016. Taustalla näkyvät entisen puuvillatehtaan, nykyisen yrityskeskuksen ja Yliopistoalueen savupiiput. Kuvassa näkyy vasemmalla myös Illuusio, maisemapylväs ja sininen sähköpylväs (Vaasan Sähkö).


Mikä on toteemipaalu?

Näin vastaa Wikipedia:

”Toteemipaalu on Pohjois-Amerikan luoteisrannikon intiaanien perinteinen monumentti. Se toimii suvun tai klaanin vaakunana, ja heimot kunnioittavat sen kautta omaa historiaansa tai heille tärkeitä asioita tai tapahtumia. Toteemipaaluun on tyypillisesti veistetty ihmis- ja eläinhahmoja. Toteemipaalut veistetään yleensä yhdestä puusta, useimmiten jättituijasta, ja ne ovat usein lähes 20 metriä korkeita.” 


Onkilahden toimintapuisto

Millainen tämä puistoalue on? Millaiseksi se on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana? Kannattaa käydä katsomassa, ellei ole paikalla käynyt.

Puiston rakentaminen on kestänyt kaiken kaikkiaan jo vuosikymmeniä. Alku taisi olla jo joskus 1980-luvulla, kun Onkilahtea ruopattiin ja rantoja täytettiin ja maisemoitiin vähitellen puistoksi. Istutetut puut ovat edelleen vielä nuoria, osa kasvamassa jo kohti täyttä mittaansa. Valaisimet, tolpat, nämä toteemipaalut, monet laitteet ja pelipaikat muodostavat kävelyreittien varsille viihtyisän vapaa-ajan viettoalueen monenlaisille aktiviteeteille.

Kohde on nykyään yksi suosituimmista lasten leikkipuistoista Vaasassa. Virikettä löytyy omatoimiseen tekemiseen, ja siellä pidetään myös erilaisia puistojumppia ym. ryhmille tarkoitettuja tapaamisia.

Puiston leikkialueen yleisilmettä hallitsee ”purjelaiva”. Se on erinomainen kiipeily ym. leikkipaikka, ja mikä hienoita, laivalla ym. laitteilla tuodaan hyvin esiin, annetaan vinkkejä Vaasan historiasta. Mielikuva merellisestä Vaasasta, purjelaivojen aikakaudesta on esillä erinomaisen upeasti tällä lasten leikkialueelle!

Puiston suunnittelijoille, toteuttajille ja Vaasan kaupungille on syytä antaa tästäkin puistosta suuret kiitokset.


Vaasan puistot Wikipediaan

Aihekokonaisuuden kirjoittaminen aloitettiin syksyllä 2017, kun Suomen Wikipedian puheenjohtaja Heikki Kastemaa vieraili Vaasassa, ja piti koulutustapahtuman Vaasan patsaisiin ja muistolaattoihin liittyen. Puistojen kuvaamista, tietojenkeruuta on syytä jatkaa, ja asiat tallentaa Wikipediaan. Tällä hetkellä artikkeli on tynkä.

Linkki Wikipediaan: Luettelo Vaasan puistoista. Artikkeli on tynkä. (kirjoittajia, kuvaajia tarvitaan mukaan)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista




Kuva: AN

HUOM!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Toteemipaalut netissä osoitteessa https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com



sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Seikkailemaan Vaasan puistoihin!

Tässä oivallinen vinkki lapsille ja toki meille muillekin!

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/release/puistojen-katkot-seikkailu-kaupunkiymparistossa-alkaa


Puistojen kätköt -seikkailu kaupunkiympäristössä alkaa! 

Viheralueyksikkö on kätkenyt Vaasan puistoihin 12 salaperäistä laatikkoa. 

Etsi laatikot karttavihjeiden avulla 15.6.-15.7. aikana ja osallistu uuteen ja uniikkiin Puistojen kätköt –seikkailuun. 

• Katso osallistumisohjeet yllä olevasta nettiosoitteesta, tai 
• Vihjekarttoja ja osallistumislomakkeita saa myös Kansalaisinfosta, Visit Vaasan toimistosta Rewell Centeristä tai Visit Vaasan tori-infosta Vaasan torilta. 

Näihin samoihin paikkoihin voi palauttaa täytetyt lomakkeet. 

Hauska ja erilainen tapa tutustua Vaasaan Kätköissä seikkailevat hahmot ovat syntyneet puistotyöntekijöiden Maaret Lagus ja Juhani Norrgård käsissä. Laatikoiden rakentaminen ja ulkoasu ovat vastaavan työnjohtajan Joni Paason sekä avovankien taidonnäyte. 

Lainaus päättyy


HUOM! 

Oletko Sinä kiinnostunut tekemään WIKIPEDIA kirjoituksia / kuvaamaan WIKIPEDIAAN aiheesta: VAASAN PUISTOT 

Työ on aloitettu, mutta vasta hyvällä alulla. Sinun apuasi siis tarvitaan! Aihekokonaisuuden kirjoittaminen aloitettiin syksyllä 2017, kun Suomen Wikipedian puheenjohtaja Heikki Kastemaa vieraili Vaasassa, ja piti koulutustapahtuman Vaasan patsaisiin ja muistolaattoihin liittyen.

Tässä yhteydessä todettiin Vaasan olevan ainutlaatuinen puistojen ja bulevardien kaupunki.

Artikkeli on tällä hetkellä tynkä. Puistojen kuvaamista, tietojenkeruuta on syytä jatkaa, ja tiedot saada koottua Wikipediaan.

Linkki Wikipediaan: Luettelo Vaasan puistoista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista

Wikipediakirjoittajaksi voi jokainen halukas rekisteröityä. Yksin kirjoittaminen on kuitenkin, ainakin aluksi työlästä. Yhdessä tämä on myös hauskempaa, ja antaa helpommin onnistumisen kokemuksia.

Toivon, että asiasta kiinnostuneet ottaisivat yhteyttä allekirjoittaneeseen, - kokoonnutaan, ja tehdään työnjakoa, ja sovitaan aikatauluista.

Aimo Nyberg
kuvisope, eläkkeeellä

aimonyberg(at)gmail.com

Kristiinankaupungissa portit avoinna

Öppna Portar – Avoimet Portit 

16.-17-6- 2018

Se – Katso

www.kristinestad.fi

www.kristinestad.fi/etusivu

www.facebook.com/oppnaportar.avoimetportit


Kulttuuritapahtuma pihoissa ja puutarhoissa

Tämän jo perinteiseksi muodostuneen viikonlopputapahtuman teemana ovat asukkaiden puutarhat, yksityiset kotipihat. Portit pidetään auki vierailijoille, ja heille esitellään paikallisia perinteitä puutarhan ja kasvien osalta, sekä rakennushistoriallista-, esine- asu- ym. perinteitä.

Myös myyntiä on, herkkuja, taidekäsityötä, kirpputoritavaraa laidasta laitaan, eli katseltavaa, ihmeteltävää riittää moneksikin tunniksi.

Tapahtumaan tullaan kaukaakin, maine on kiirinyt erityisesti kulttuuri- ja museoväen piireissä.

Kristiinankaupungin historia on erittäin mielenkiintoinen. Kesäretkemme neljän hengen seurue oli todella iloinen, kun portit olivat auki myös museoihin ja kirkkoihin.

Tähän muutama kuva lauantailta

Kuvat 1 – 5.

Ulrika Eleonoran kirkko on valmistunut vuonna 1700. Kirkon erikoisuus on länteen kallellaan oleva kirkon torni. Näin se on kuulemma ollut alusta alkaen. Tätä kaupungin vanhaa kirkkoa käytetään joissakin tilaisuuksia edelleenkin, vaikka se ei tämän päivän vaatimusten mukainen enää olekaan.


Lisää kuvateksti




Kuvat 6 – 10.

Kristiinankaupungin kirkko on rakennettu vuonna 1897 (arkkitehti Jakob Ahrenberg). Peruskorjattu vuonna 1999. Ikkunamaalaukset on tehnyt Birgitta Recksén. Kaunis kirkko, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Turistienkin hiljentymiselle, ajatusten rauhoittamiselle, rukouksille erinomainen, hyvä  ja kaunis paikka.





Kuvat 11 – 19.

Lebellin museoalue on kiinnostava kohde. Museo on perustettu 1999, vanhin osa kauppias Lebellin talo on vuodelta 1762. Omanlaisensa museo tämäkin, hyvin alueen menneisyyttä esiin tuova kokonaisuus.









Kuvat 20 – 22.

Puutarhat kukoistivat, vaikka kuivuus on haitannut kasvua Kristiinankaupungissakin. Kuvan valkoisena kukkiva mustavattu oli harvinaisempi lajike, jonka alueellisesta hivuttautumista Karjalan kannakselta Länsi-Suomeen saimme kuulla asiantuntevan selostuksen.




Kuva 23.

Kissanpiiskaajankujalle kannattaa etsiytyä, jos lähtee tutustumaan tähän historiaa täynnä olevaan pikkukaupunkiin. Viimeistään siis ensi kesänä, kun on taas Avointen porttien aika!

Mistä tämä erikoinen katu on nimensä saanut, en nyt kerro. Ei kuitenkaan kissojen piiskaamisesta, sen voi sanoa. Tämä Suomen kapein kaksisuuntainen katu on jo hyvä syy lähteä käymään näille kadunkulmille.


 Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

MAANKOHOAMINEN



MAANKOHOAMISEN muistomerkki ja opastaulut löytyvät puistoalueelta Vaasan merimuseon edustalta. 


 


Kuvat 1 ja 2

Pieni pala historiaa. Nykyiseen Palosaaren Suntinrantaan eivät isot alukset enää pääse, sen verran ovat väylät mataloituneet. On kiehtovaa päästää mielikuvitus irti, ja kuvitella millaista elämä oli suurten purjelaivojen aikaan, vuosisatoja sitten.










Kuvat 3, 4 ja 5

Opastustaulu ja kuulat kivien päällä, - erittäin hyvä, hieno tapa havainnollistaa maankohoamisilmiötä.




Kuva 6 

Opastaulun teksti kertoo: Useita kymmeniä metriä rannasta oleva opastustaulu on paikalla, jossa maan ja meren raja oli 1500-luvulla. Kohta on nykyään noin 5 m merenpinnan yläpuolella.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi, ja lue lisää historiallista tietoa viiden vuosisadan ajalta kotikaupunkimme rannoilta.




Kuva 7

Kuvalainaus: lehtikuvaaja Seppo Mattilan kokoelma, Valokuvia Vaasasta 1958 -1996



Palosaari-Suntin alue, Vaasan Merimuseon piha ja rinteenä ylöspäin kohoava puisto, on erinomainen paikka ymmärtää maankohoamisilmiötä. Omilla silmillä voi mittailla maastoa, omin jaloin voi askelilla arvioida etäisyyksiä ja korkeuseroja.

Missä ja kuinka korkealla oli merenpinta 100 vuotta sitten? Entä 200, 300, 400 tai jopa 500 vuotta sitten?

Palosaaren Suntin rantaan, puiston ruohikolle on rinteeseen laitettu sekä opastaulu että kivien päälle isot kuulat osoittamaan missä maan ja meren raja on ollut Vaasassa viimeiset 500 vuotta.

Jääkauden aikaista maanpinnan painaumaa, jonka aiheutti valtaisan jäämassa, on verrattu ilmapalloon. Kun sitä painaa sormella, ja sitten päästää irti, niin ilmapallo palautuu ennalleen. Maapallon mittakaavassa tapahtuu nyt samoin, hitaasti mutta varmasti. Vuosisatojen kuluessa maa on Vaasan seudulla kohonnut lähemmäs metrin vuosisadassa. Tämän hetkinen arvio on noin 8 mm vuodessa.

Ilmiö on ainutlaatuinen, ja tästä syystä Vaasan edustalle Merenkurkun saaristoon ja Uumajan edustalle (Korkea Rannikko) saatiin perustaa UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluva kohde. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa ja muodostaa yhdessä Korkean Rannikon kanssa rajat ylittävän geologisen maailmanperintökohteen.

Lue kohteesta lisää ajankohtaista tietoa

http://www.merenkurkku.fi/koe-maailmanperinto/?start=1

Tutustu myös Vaasan merimuseoon

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/86-vaasan-merimuseo




Kuva AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!



Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Maankohoaminen

Suora linki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ


Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää ja seuraa linkkiä
https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope


Sivua on päivitetty viimeksi 5.9.2025

aimonyberg(at)gmail.com

Vaasan ikkunassa kiva juttu meistä

Toimittaja Pia Timberg lähti mukaan kenttätutkimusretkellemme Vähäänkyröön, ja teki mainion jutun Vaasan patsaiden ja muistomerkkien kartoitushankkeesta ilmaisjakelulehti Vaasan ikkunaan 13.6.2018. Kiitos tästä.

Katso Pian kirjoitus tästä linkistä
https://www.vaasanikkuna.fi/uutiset/online-uutiset/vaasan-seudun-veistokset-wikipediaan-1.2649392

Näkökulma kirjoituksessa on Wikipedia painotteinen, hyvä niin.

Tässä vielä linkki ko. wikpediasivustoon, joka siis päivittyy aika ajoin, vapaaehtoisvoimin, usean kirjoittajan toimesta. Vähäkyrö osuus on tarkoitus saada ”valmiiksi” lähiaikoina.

Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4


Kuva AN, 26.5.2018. Kävimme Vähäkyrön reissullamme monissa kohteissa, patsaiden ja muistomerkkien lisäksi myös mm. Savilahti-talossa tutustumassa koulumuseoon.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

tiistai 12. kesäkuuta 2018

MYRSKYN JÄLKEEN

Veistos on Onkilahden puistossa, lähellä Putusiltaa, jonne teos siirrettiin kesällä 2018.

Lähin osoite: Onkilahdenkatu 12, Palosaari, Vaasa

Alunperin veistos valmistui vuonna 2005.

Myrskyn jälkeen – Efter stormen teoksen ovat tehneet Marianne Kanckos, Åke Rodas ja Stig Rönn.

Teos valmistui jo 2005, kun se tehtiin, hitsattiin kokoon alkuperäisellä paikallaan Raippaluodon sillan kupeessa Ravintola Bernyn lähelle. Alueelle on nyt valmistunut Merten talo, infopiste Merenkurkun maailmanperintö kohteelle.

Teoksen teema, aiheet veistokseen tulevat merestä. Yksityiskohtia on runsaasti, ylen määrin, mm. kalastusverkko, erilaiset kalat, linnut, merimerkit, kompassisuunnat jne. Mitä itse kukin kokonaisuudessa näkeekään, - oikeita vastauksia kun ei ole.

Kohde on erittäin valokuvauksellinen. Itse olin paikalla paahtavan kuumana iltapäivänä. Muissakin olosuhteissa, kuten myrskyisessä syyssäässä saadaan varmaan aivan toisenlaisia kuvia.

Tässä muutama kuva kokonaisuudesta ja yksityiskohdista.



















Kuvat: AN 11.6.2018

 

Kuva: AN, päivitetty 29.11.2018

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Myrskyn jälkeen netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 14.11.2022




 

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...