Sitoutumaton ja vapaa blogi. Myös Sinun kirjoituksillesi ja kuvillesi!
maanantai 18. kesäkuuta 2018
TOTEEMIPAALUT
Kaupungin viheralueyksikön työntekijät ovat tehneet nämä puuveistokset, talviaikaan, kun ulkotöitä on vähemmän. Talven 2010-2011 aikana tehtiin toteemipaaluja yhteensä 5 kpl, pääveistäjänä toimi puutarhuri Arto Finnilä.
Toteemeista kaksi on sijoitettu Onkilahden puistoon ja kolme lähiliikunta alueen projektin yhteydessä Fasaaninpolun teemaleikkialueelle. Puutavara on otettu kaupungin metsästä. (Lähde: vastaava puutarhuri K-E Grandell)
Osoite: Järvikadun ja Pitkänlahdenkadun risteyksessä oleva Onkilahden toimintapuisto. Leikkialueella pienen kukkulan korkeimmalla kohdalla.
Kuvat: AN, 14.6.2018. Nämä puiset veistokset ovat edelleen, kesällä 2018, kohtuullisen hyvässä kunnossa. Vuodesta 2011 ne ovat paikallaan seisseet, toisaalta ylväinä kuten toteemien kuuluukin, mutta samalla toimintaan kutsuvina, ikään kuin leikkipuiston ”ohjaajina”, jotka osallistuvat innolla ympärillä pyörivien lasten leikkeihin!
Kuva: AN, elokuu 2011. Tässä toteemipaalut ennen harmaantumistaan.
Kuva: AN, 22.3.2016. Taustalla näkyvät entisen puuvillatehtaan, nykyisen yrityskeskuksen ja Yliopistoalueen savupiiput. Kuvassa näkyy vasemmalla myös Illuusio, maisemapylväs ja sininen sähköpylväs (Vaasan Sähkö).
Mikä on toteemipaalu?
Näin vastaa Wikipedia:
”Toteemipaalu on Pohjois-Amerikan luoteisrannikon intiaanien perinteinen monumentti. Se toimii suvun tai klaanin vaakunana, ja heimot kunnioittavat sen kautta omaa historiaansa tai heille tärkeitä asioita tai tapahtumia. Toteemipaaluun on tyypillisesti veistetty ihmis- ja eläinhahmoja. Toteemipaalut veistetään yleensä yhdestä puusta, useimmiten jättituijasta, ja ne ovat usein lähes 20 metriä korkeita.”
Onkilahden toimintapuisto
Millainen tämä puistoalue on? Millaiseksi se on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana? Kannattaa käydä katsomassa, ellei ole paikalla käynyt.
Puiston rakentaminen on kestänyt kaiken kaikkiaan jo vuosikymmeniä. Alku taisi olla jo joskus 1980-luvulla, kun Onkilahtea ruopattiin ja rantoja täytettiin ja maisemoitiin vähitellen puistoksi. Istutetut puut ovat edelleen vielä nuoria, osa kasvamassa jo kohti täyttä mittaansa. Valaisimet, tolpat, nämä toteemipaalut, monet laitteet ja pelipaikat muodostavat kävelyreittien varsille viihtyisän vapaa-ajan viettoalueen monenlaisille aktiviteeteille.
Kohde on nykyään yksi suosituimmista lasten leikkipuistoista Vaasassa. Virikettä löytyy omatoimiseen tekemiseen, ja siellä pidetään myös erilaisia puistojumppia ym. ryhmille tarkoitettuja tapaamisia.
Puiston leikkialueen yleisilmettä hallitsee ”purjelaiva”. Se on erinomainen kiipeily ym. leikkipaikka, ja mikä hienoita, laivalla ym. laitteilla tuodaan hyvin esiin, annetaan vinkkejä Vaasan historiasta. Mielikuva merellisestä Vaasasta, purjelaivojen aikakaudesta on esillä erinomaisen upeasti tällä lasten leikkialueelle!
Puiston suunnittelijoille, toteuttajille ja Vaasan kaupungille on syytä antaa tästäkin puistosta suuret kiitokset.
Vaasan puistot Wikipediaan
Aihekokonaisuuden kirjoittaminen aloitettiin syksyllä 2017, kun Suomen Wikipedian puheenjohtaja Heikki Kastemaa vieraili Vaasassa, ja piti koulutustapahtuman Vaasan patsaisiin ja muistolaattoihin liittyen. Puistojen kuvaamista, tietojenkeruuta on syytä jatkaa, ja asiat tallentaa Wikipediaan. Tällä hetkellä artikkeli on tynkä.
Linkki Wikipediaan: Luettelo Vaasan puistoista. Artikkeli on tynkä. (kirjoittajia, kuvaajia tarvitaan mukaan)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista
Kuva: AN
HUOM!
Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Toteemipaalut netissä osoitteessa https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
sunnuntai 17. kesäkuuta 2018
Seikkailemaan Vaasan puistoihin!
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
https://www.vaasa.fi/release/puistojen-katkot-seikkailu-kaupunkiymparistossa-alkaa
Puistojen kätköt -seikkailu kaupunkiympäristössä alkaa!
Viheralueyksikkö on kätkenyt Vaasan puistoihin 12 salaperäistä laatikkoa.
Etsi laatikot karttavihjeiden avulla 15.6.-15.7. aikana ja osallistu uuteen ja uniikkiin Puistojen kätköt –seikkailuun.
• Katso osallistumisohjeet yllä olevasta nettiosoitteesta, tai
• Vihjekarttoja ja osallistumislomakkeita saa myös Kansalaisinfosta, Visit Vaasan toimistosta Rewell Centeristä tai Visit Vaasan tori-infosta Vaasan torilta.
Näihin samoihin paikkoihin voi palauttaa täytetyt lomakkeet.
Hauska ja erilainen tapa tutustua Vaasaan Kätköissä seikkailevat hahmot ovat syntyneet puistotyöntekijöiden Maaret Lagus ja Juhani Norrgård käsissä. Laatikoiden rakentaminen ja ulkoasu ovat vastaavan työnjohtajan Joni Paason sekä avovankien taidonnäyte.
Lainaus päättyy
HUOM!
Oletko Sinä kiinnostunut tekemään WIKIPEDIA kirjoituksia / kuvaamaan WIKIPEDIAAN aiheesta: VAASAN PUISTOT
Työ on aloitettu, mutta vasta hyvällä alulla. Sinun apuasi siis tarvitaan! Aihekokonaisuuden kirjoittaminen aloitettiin syksyllä 2017, kun Suomen Wikipedian puheenjohtaja Heikki Kastemaa vieraili Vaasassa, ja piti koulutustapahtuman Vaasan patsaisiin ja muistolaattoihin liittyen.
Tässä yhteydessä todettiin Vaasan olevan ainutlaatuinen puistojen ja bulevardien kaupunki.
Artikkeli on tällä hetkellä tynkä. Puistojen kuvaamista, tietojenkeruuta on syytä jatkaa, ja tiedot saada koottua Wikipediaan.
Linkki Wikipediaan: Luettelo Vaasan puistoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista
Wikipediakirjoittajaksi voi jokainen halukas rekisteröityä. Yksin kirjoittaminen on kuitenkin, ainakin aluksi työlästä. Yhdessä tämä on myös hauskempaa, ja antaa helpommin onnistumisen kokemuksia.
Toivon, että asiasta kiinnostuneet ottaisivat yhteyttä allekirjoittaneeseen, - kokoonnutaan, ja tehdään työnjakoa, ja sovitaan aikatauluista.
Aimo Nyberg
kuvisope, eläkkeeellä
aimonyberg(at)gmail.com
Kristiinankaupungissa portit avoinna
16.-17-6- 2018
Se – Katso
www.kristinestad.fi
www.kristinestad.fi/etusivu
www.facebook.com/oppnaportar.avoimetportit
Kulttuuritapahtuma pihoissa ja puutarhoissa
Tämän jo perinteiseksi muodostuneen viikonlopputapahtuman teemana ovat asukkaiden puutarhat, yksityiset kotipihat. Portit pidetään auki vierailijoille, ja heille esitellään paikallisia perinteitä puutarhan ja kasvien osalta, sekä rakennushistoriallista-, esine- asu- ym. perinteitä.
Myös myyntiä on, herkkuja, taidekäsityötä, kirpputoritavaraa laidasta laitaan, eli katseltavaa, ihmeteltävää riittää moneksikin tunniksi.
Tapahtumaan tullaan kaukaakin, maine on kiirinyt erityisesti kulttuuri- ja museoväen piireissä.
Kristiinankaupungin historia on erittäin mielenkiintoinen. Kesäretkemme neljän hengen seurue oli todella iloinen, kun portit olivat auki myös museoihin ja kirkkoihin.
Tähän muutama kuva lauantailta
Kuvat 1 – 5.
Ulrika Eleonoran kirkko on valmistunut vuonna 1700. Kirkon erikoisuus on länteen kallellaan oleva kirkon torni. Näin se on kuulemma ollut alusta alkaen. Tätä kaupungin vanhaa kirkkoa käytetään joissakin tilaisuuksia edelleenkin, vaikka se ei tämän päivän vaatimusten mukainen enää olekaan.
![]() |
| Lisää kuvateksti |
Kristiinankaupungin kirkko on rakennettu vuonna 1897 (arkkitehti Jakob Ahrenberg). Peruskorjattu vuonna 1999. Ikkunamaalaukset on tehnyt Birgitta Recksén. Kaunis kirkko, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Turistienkin hiljentymiselle, ajatusten rauhoittamiselle, rukouksille erinomainen, hyvä ja kaunis paikka.
Kuvat 11 – 19.
Lebellin museoalue on kiinnostava kohde. Museo on perustettu 1999, vanhin osa kauppias Lebellin talo on vuodelta 1762. Omanlaisensa museo tämäkin, hyvin alueen menneisyyttä esiin tuova kokonaisuus.
![]() |
Kuvat 20 – 22.
Puutarhat kukoistivat, vaikka kuivuus on haitannut kasvua Kristiinankaupungissakin. Kuvan valkoisena kukkiva mustavattu oli harvinaisempi lajike, jonka alueellisesta hivuttautumista Karjalan kannakselta Länsi-Suomeen saimme kuulla asiantuntevan selostuksen.
Kuva 23.
Kissanpiiskaajankujalle kannattaa etsiytyä, jos lähtee tutustumaan tähän historiaa täynnä olevaan pikkukaupunkiin. Viimeistään siis ensi kesänä, kun on taas Avointen porttien aika!
Mistä tämä erikoinen katu on nimensä saanut, en nyt kerro. Ei kuitenkaan kissojen piiskaamisesta, sen voi sanoa. Tämä Suomen kapein kaksisuuntainen katu on jo hyvä syy lähteä käymään näille kadunkulmille.
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
keskiviikko 13. kesäkuuta 2018
MAANKOHOAMINEN
Pieni pala historiaa. Nykyiseen Palosaaren Suntinrantaan eivät isot alukset enää pääse, sen verran ovat väylät mataloituneet. On kiehtovaa päästää mielikuvitus irti, ja kuvitella millaista elämä oli suurten purjelaivojen aikaan, vuosisatoja sitten.
Kuvat 3, 4 ja 5
Opastustaulu ja kuulat kivien päällä, - erittäin hyvä, hieno tapa havainnollistaa maankohoamisilmiötä.
Opastaulun teksti kertoo: Useita kymmeniä metriä rannasta oleva opastustaulu on paikalla, jossa maan ja meren raja oli 1500-luvulla. Kohta on nykyään noin 5 m merenpinnan yläpuolella.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi, ja lue lisää historiallista tietoa viiden vuosisadan ajalta kotikaupunkimme rannoilta.
Kuvalainaus: lehtikuvaaja Seppo Mattilan kokoelma, Valokuvia Vaasasta 1958 -1996
Palosaari-Suntin alue, Vaasan Merimuseon piha ja rinteenä ylöspäin kohoava puisto, on erinomainen paikka ymmärtää maankohoamisilmiötä. Omilla silmillä voi mittailla maastoa, omin jaloin voi askelilla arvioida etäisyyksiä ja korkeuseroja.
Missä ja kuinka korkealla oli merenpinta 100 vuotta sitten? Entä 200, 300, 400 tai jopa 500 vuotta sitten?
Palosaaren Suntin rantaan, puiston ruohikolle on rinteeseen laitettu sekä opastaulu että kivien päälle isot kuulat osoittamaan missä maan ja meren raja on ollut Vaasassa viimeiset 500 vuotta.
Jääkauden aikaista maanpinnan painaumaa, jonka aiheutti valtaisan jäämassa, on verrattu ilmapalloon. Kun sitä painaa sormella, ja sitten päästää irti, niin ilmapallo palautuu ennalleen. Maapallon mittakaavassa tapahtuu nyt samoin, hitaasti mutta varmasti. Vuosisatojen kuluessa maa on Vaasan seudulla kohonnut lähemmäs metrin vuosisadassa. Tämän hetkinen arvio on noin 8 mm vuodessa.
Ilmiö on ainutlaatuinen, ja tästä syystä Vaasan edustalle Merenkurkun saaristoon ja Uumajan edustalle (Korkea Rannikko) saatiin perustaa UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluva kohde. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa ja muodostaa yhdessä Korkean Rannikon kanssa rajat ylittävän geologisen maailmanperintökohteen.
Lue kohteesta lisää ajankohtaista tietoa
http://www.merenkurkku.fi/koe-maailmanperinto/?start=1
Tutustu myös Vaasan merimuseoon
http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/86-vaasan-merimuseo
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Maankohoaminen
Suora linki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ
Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää ja seuraa linkkiä
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
Sivua on päivitetty viimeksi 5.9.2025
aimonyberg(at)gmail.com
Vaasan ikkunassa kiva juttu meistä
Katso Pian kirjoitus tästä linkistä
https://www.vaasanikkuna.fi/uutiset/online-uutiset/vaasan-seudun-veistokset-wikipediaan-1.2649392
Näkökulma kirjoituksessa on Wikipedia painotteinen, hyvä niin.
Tässä vielä linkki ko. wikpediasivustoon, joka siis päivittyy aika ajoin, vapaaehtoisvoimin, usean kirjoittajan toimesta. Vähäkyrö osuus on tarkoitus saada ”valmiiksi” lähiaikoina.
Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4
Kuva AN, 26.5.2018. Kävimme Vähäkyrön reissullamme monissa kohteissa, patsaiden ja muistomerkkien lisäksi myös mm. Savilahti-talossa tutustumassa koulumuseoon.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
tiistai 12. kesäkuuta 2018
MYRSKYN JÄLKEEN
Veistos on Onkilahden puistossa, lähellä Putusiltaa, jonne teos siirrettiin kesällä 2018.
Lähin osoite: Onkilahdenkatu 12, Palosaari, Vaasa
Alunperin veistos valmistui vuonna 2005.
Myrskyn jälkeen – Efter stormen teoksen ovat tehneet Marianne Kanckos, Åke Rodas ja Stig Rönn.
Teos valmistui jo 2005, kun se tehtiin, hitsattiin kokoon alkuperäisellä paikallaan Raippaluodon sillan kupeessa Ravintola Bernyn lähelle. Alueelle on nyt valmistunut Merten talo, infopiste Merenkurkun maailmanperintö kohteelle.
Teoksen teema, aiheet veistokseen tulevat merestä. Yksityiskohtia on runsaasti, ylen määrin, mm. kalastusverkko, erilaiset kalat, linnut, merimerkit, kompassisuunnat jne. Mitä itse kukin kokonaisuudessa näkeekään, - oikeita vastauksia kun ei ole.
Kohde on erittäin valokuvauksellinen. Itse olin paikalla paahtavan kuumana iltapäivänä. Muissakin olosuhteissa, kuten myrskyisessä syyssäässä saadaan varmaan aivan toisenlaisia kuvia.
Tässä muutama kuva kokonaisuudesta ja yksityiskohdista.
Kuvat: AN 11.6.2018
Kuva: AN, päivitetty 29.11.2018
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Myrskyn jälkeen netissä osoitteessa
Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty 14.11.2022
LUITKO JO TÄMÄN?
Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!
Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...






















































