C.A. SETTERBERG

Osoite: Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä.

Paljastettu 5.10. 1996.

Kuvat: AN 8.7.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

C.A. Setterbergin muistomerkki 

Muistomerkki sijaitsee keskellä Kirkkopuistikkoa, Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä. 

Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä Tea Helenelund, vaasalainen kuvanveistäjä. 

Monumentti on kolmiosainen ja kaikki osat ovat punagraniittia. 

Suurella jalustalla, jonka leveys on 285 cm, on kaksi erillistä osaa ja kolmas osa on hieman irrallaan.

Jalusta on länsipäädystään 185 cm leveä ja itäpäädystään 150 cm. Jalustan korkeus on 23 cm. 

Leveämmässä päädyssä on epäsymmetrisen suorakaiteen muotoinen taustaa kohden kohoava ja levenevä paasi, jossa on osa Setterbergin laatimasta uuden Vaasan asemakaavaluonnoksesta kiveen hakattuna. 

Jalustan kapeammassa päädyssä on epäsymmetrinen pylväs, jonka korkeus on 202 cm. Pylvään mitat alaosassa ovat: julkisivu 59 cm, oikea sivu 102 cm, vasen sivu 107 cm ja tausta 94 cm. Pylväs kapenee huippua kohti ja vastaavat mitat ovat: 54 cm, 85 cm, 89 cm ja tausta 82 cm. 

Pylvään yläosassa, vasemmalla puolella on kiveen hakattu teksti: 

C.A. SETTERBERG 1812 - 1871 

Pylvään päässä on pronssiin valettu rintakuva Setterbergistä. Rintakuvan korkeus on 60 cm. 

Kolmas osa on myös epäsymmetrinen suorakaide, joka seisoo pystyssä 15 cm:n etäisyydellä jalustasta. Paasi on alaosastaan 50 x 95 cm ja kapenee yläosaan tultaessa niin, että vastaavat mitat ovat 21 x 72 cm. Kiven etupinnassa on kaari-ikkunan kuva hakattuna. 

Teos on paljastettu 5.10.1996. 

Lainaus päättyy

Tutustu lisää C.A. Setterbergiin 

Vaasan kaupungin / Visit Vaasan sivuilla on hieno tietopaketti C.A. Setterbergistä

http://www.visitvaasa.fi/Documents/Setterberg_kaupunkikavely.pdf

Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709


Tunnistako Sinä nämä Setterbergin suunnittelemat rakennukset tämän päivän Vaasasta?

1.  

2.  

 3.

Kuvat: AN

Yhteenvetoa 

Kuva: AN 14.8.2012. Muistomerkki on Merenkurkun koulun edustalla. Kuva otettu Carl Axel Setterbergin 200 v. syntymäpäivänä. (syntyi 14. elokuuta 1812 Ruotsissa Bogsta Norrby, Södermanland)


Tähän loppuun vielä hyvä kertaus, lainaus Wikipediasta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Setterberg


 ”Arkkitehdiksi Setterberg opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa 1834 – 1841. Valmistuttuaan hänet nimitettiin Gävleborgin läänin rakennusmestariksi. Siellä hän ehti työskennellä 10 vuotta, kunnes kuuli Vaasan palosta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Vaasassa (Nikolainkaupunki 1855 – 1917) olikin lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna 1853 hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena, tehtyään vaikutuksen kuvernööri Berndt Federleyyn. Virka vakinaistettiin vuonna 1855, kun Setterbergistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Setterbergistä tuli myös Vaasan kaupunginarkkitehti vuonna 1854. 

Vaasan palon (1852) jälkeen Vaasa siirrettiin Klemetsön niemelle, noin 7 kilometriä luoteeseen vanhasta sijainnistaan, lähemmäksi meren rantaa. Kaupunginarkkitehtina Setterberg sai suunniteltavakseen uuden Vaasan (Nikolainkaupunki) asemakaavan. Siitä tuli moderni ruutuasemakaava, jossa otettiin huomioon paloturvallisuuden lisäksi myös edustavuus. Asemakaavassa kaupungin jakoivat osiin leveät puistokadut ja keskustan kortteleita jakoivat palokadut. Näin Setterberg pyrki minimoimaan uuden suurpalon mahdollisuuden. 

Setterbergin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Vaasan tullikamari 1856, A. A. Levónin talo (Vaasan höyrymyllyn konttorirakennus) 1861, Uusi hovioikeudentalo 1862, Vaasan kirkko (Pyhän kolminaisuuden kirkko) 1862, Raatihuone (myöhemmin ruotsalainen lyseo) 1864, Maaherrantalo 1865, Vaasan kruununmakasiini 1868. Näiden lisäksi Setterberg suunnitteli yli 150 yksityisrakennusta. Rakennusten määrä on mittava ja Setterbergillä oletetaankin olleen useita piirtäjiä alaisinaan. Tähän viittaa ainakin 12 piirustustaulua, jotka ovat löytyneet hänen jäämistöstään. Setterberg piirsi asemakaavan viiden puistikon varaan, jotka kulkivat kaupungin läpi pohjois-eteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa jakaen kaupungin kahdeksaan kaupunginosaan. Uusi Vaasa edustaa tyypillistä 1800-luvun puolivälin rakentamisihannetta, joka suosi viheralueita ja puistikkokatuja. Puistikot eivät ainoastaan kaunistaneet kaupunkia, mutta niiden tehtävänä oli myös erottaa eri kaupunginosat toisistaan ja estää mahdollisia tulipaloja leviämästä näiden välillä. 

Setterberg kuoli Vaasassa 7. tammikuuta 1871 pitkän sairauden jälkeen.”

Kuva AN


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta C.A. Setterberg, muistomerkki netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Käy myös sivulla, seuraa ja tykkää

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitertty 5.8.2020

Arkkitehtien ajatuksia

Kuva: AN 10.9.2008

Arkkitehdit Anne Majaneva –Virkola (Pohjalainen 6.7.2012), Jaakko Vainionpää (Pohjalainen 10.7.2012) ja Asko Halme (Pohjalainen 16.7.2012) ovat ottaneet esiin tärkeitä Vaasan kaupunkikuvaan liittyviä asioita ja puutteita viime päivien lehtikirjoituksissaan.

Artikkelit ovat niin hyviä, että ne kannattaa etsiä käsiinsä, ja lukea ne kokonaan vielä uudestaan. Referoin tähän kirjoituksista muutaman mielestäni hyvin sanotun, tärkeän kohdan:

Arkkitehti Anne Majaneva Virkola: Kaupunkiympäristön kohtalo

” Vaasalla on upea historia, komea kaupunkiympäristö ja energinen uusi imago. Vaasaa markkinoidaan seutuna, jolla menee (taloudellisesti) hyvin. ”

”Yhdessä asiassa Vaasan tulevaisuus vaikuttaa kehnolta, ja se on kaupunkiympäristö. Kaavoitus – ja rakennushankkeet kaatuvat – vaikkapa Klemettilä / Spondan kauppakeskus. Tärkeisiin virkoihin, esimerkiksi rakennusvalvonnan ja kaavoituksen virkoihin, ei tahdo löytyä päteviä hakijoita, ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita laiminlyödään ja puretaan maan tasalle. Viimeisimmät esimerkit tästä ovat Valkolinna ja Gustafsro.”

”Talotoimessa ei ole asiantuntemusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen. Esimerkiksi Vaasan Ympäristöseuran valitus Villa Gustafsron purkuluvasta hylättiin hiljattain, koska juristit vakuuttuivat rakennusten korjauskelvottomuudesta, joka taas johtuu taitamattomasta peruskorjauksesta.”

”Viimeksi kuluneiden vuosien ajan talotoimi on ihan viisaasti pyrkinyt eroon suuresta osasta kaupungin omistamia rakennuksia joko myymällä niitä tai purkamalla. Yksi talotoimen keino on luovuttaa ”kulttuurihistorialliset kohteet, joille ei ole käyttöä” Pohjanmaan maakuntamuseon hoidettaviksi, koska sieltä löytyy ammattitaitoa niiden ylläpitoon. Mitään yhteisiä neuvotteluja tästä ei kuitenkaan ole museon kanssa käyty.”

”Eri hallintokuntien – kaavoitus, rakennusvalvonta, talotoimi, museo – välisen yhteistyön ja yhteisen näkemyksen puute on suurimpia syitä nykytilanteeseen.”

”Talouden ja tehokkuuden nimissä kaavoitus on ajettu liian ahtaalle ja siihen sovelletaan teknisen puolen tavoitteita, termejä ja johtamista.”

”On istuttava ihan aidosti yhteisen pöydän ääreen ja ryhdyttävä kehittämään Vaasan kaupunkiympäristöä yhteisen näkemyksen pohjalta. Keskustastrategia voisi jo olla tällainen yhteinen ponnistus. Onnistuneen hankkeen jälkeen kannattaa rummuttaa vaikkapa kaupunginarkkitehdin tai yleiskaava-arkkitehdin virkaa hakuun yhtä näyttävästi ja houkuttelevasti kuin energialähettilään pestiä, ja sitten valita parhaat päältä.”


Arkkitehti Jaakko Vainionpää: Vaasan kokoinen kaupunki tarvitsee hyvän imagon

”Meille kaupungin asukkaille kaupunkiympäristöllä on suuri merkitys. ”

”Viimeisten vuosikymmenten aikana on säädetty useita lakeja, joiden tarkoituksena on ollut parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, tiivistää ja selkeyttää yhteistyötä viranomaisten ja kaupunkilaisten välillä. Lakien kirjain toteutuu jotenkuten, henki ontuu ja sortuu kaupungin ylimieliseen suhtautumiseen. Lausuntoja pyydetään, kannanotto laaditaan, mutta minkäänlaista palautetta ei saada. Ei synny vuoropuhelua. Joskus palautetta saadaan, kun se on jo myöhäistä.

Tästä välinpitämättömyydestä syntyy imagotappio, joka pakostakin leviää ja kuva Vaasasta saa ikäviä piirteitä yksinkertaisista ja helposti korjattavista syistä. Luottamustakaan ei synny tällaisilla toimintatavoilla. Luulisi, että perusteltu vastaus kuntalaisten ja yhdistysten kannanottoihin heti eikä hetken päästä olisi helppo tehtävä. Hyvin perusteltu vastaus annettuun lausuntoon tyydyttää usein lausunnon antajaa. Valitukset ja viranomaisten työmäärä vähenevät. Hanke etenee nopeammin. Jos hankkeessa ei ole puhtaita jauhoja pussissa, ei tarvitse ihmetellä nihkeää palautehalua eikä valitusten määrää.”

”Maankäytölle ja palveluverkostolle ei ole minkäänlaisia pelisääntöjä Eletään rahan ja erilaisten firmojen talutusnuorassa. Sitten vielä ihmetellään, miksei mikään toimi, hankkeet jäävät kesken ja valituksia tulee. Onneksi on yleiskaava, jota korjaamalla ja kehittämällä tilannetta voidaan parantaa. Parannettavaa ja karsittavaa siinä on. Periaatteessa pitäisi olla: ensin yleiskaava ilman sidonnaisuuksia, sitten kaava ja viimeksi rakennushanke. Kaupungin päättämässä kaupunkia palvelevassa kaavahankkeessa voi ja pitääkin jo kuulla rakennuttajaa. Kaupunkia rakennettaessa ja kehitettäessä on mentävä tyvestä puuhun. Puusta tyveen mennään vain Ollin pakinoissa ja vielä nykyään Vaasan kaupungissa. Valitettavasti. Rakennusliikkeen toiveet ensin, kaava sitten.”

”Imago on ihmeellinen juttu. Vaasan kokoisen kaupungin menestys tarvitsee hyvän imagon eikä se synny puhumalla, vaan tekemällä oikeita asioita oikein. Tyyliin energialähettiläs. Pieni asia. Suuri myönteinen kohu. Sitä Vaasa tarvitsee. Oliko sattumaa? Oli miten oli, opiksi kannattaa ottaa.”

”Muutama sana korjausrakentamisesta. Saarnasin työurani aikana, ettei korjausrakentaminen ole uudisrakentamista. Uudisrakennus alkaa montusta ja päättyy katon harjalle loogisin menetelmin. Kun korjataan, toimitaan olemassa olevassa rakennuksessa. Silloin toimitaan rakennuksen ehdoilla. Logiikka puuttuu. Yllätyksiä tulee, jos vanhaan rakennukseen ei suhtauduta yksilönä. Osaajia tarvitaan.”


Arkkitehti Asko Halme: Tee Setterberg-retki keskustaan – Viimeinen seuraaja toivoo jatkajaa työlleen

 ”Setterbergillä oli konstinsa. Puhtaaksi muuratut tiilipinnat ovat kestäneet ilmaston vaihtelut paremmin kuin rapatut.”

”Halme muistuttaa Setterbergin valtavasta elämäntyöstä. 18 vuoden aikana lähes 200 rakennusta, joiden joukossa julkiset jättirakennukset.”

”Setterbergin jäljiltä Vaasassa on poikkeuksellisen ehyt kaupungin keskusta. Monesta Setterbergin ajatuksesta on vuosien varrella poikettu. 1900-luvulla tuli muotiin korkeampi ja tiiviimpi rakentaminen, joka kasvatti keskustaa, mutta myös lisäsi kulkutautien leviämistä.”

”Nykyään Vaasassa seisoo vain kourallinen Setterbergin aikaansaannoksista. – Kuluu usein aika monta vuosikymmentä, ennen kuin uskalletaan sanoa purkupäätöksiä vastaan, Halme sanoo.”

”Halme arvostelee sitä, ettei Vaasaan ole valittu uutta kaupunginarkkitehtiä hänen eläköitymisensä jälkeen.
Siitä on kuitenkin kulunut jo 18 vuotta.”

 

Kuva: AN, Vaasan hovioikeus

Vaasaan kaupunginarkkitehti?

Askon esittämään ajatukseen, toiveeseen, saada Vaasaan taas perustettua kaupunginarkkitehdin virka, on mielestäni syytä tarttua nyt ihan tosissaan. Näin tehtäisiin kunniaa myös Carl Axel Setterbergille. Nyt vietettävän 200-vuotisjuhlavuotena virka voitaisiin laittaa hakuun yhtä näyttävästi ja tehokkaasti kuin mitä tehtiin keväällä energialähettilään valitsemisen yhteydessä!

Kaupunginarkkitehdin virkaa voi perustella varmasti monellakin tavalla. Minulle ensimmäisenä mieleen tulevat nämä:

Ensinnäkin Vaasa kauniina, ja arkkitehtuuriltaan maineikkaana kaupunkina ansaitsee ehdottomasti arvovaltaisen virkamiehen viemään kehitystä eteenpäin, historiaa kunnioittaen, arvostaen, johtamaan työtä, jolla kaupunkimme edelleen kehittyy kaupunkikuvaltaan esimerkillisenä ja asukkaittensa mielestä miellyttävänä ja turvallisena kaupunkia asua ja elää.

Toiseksi, nykyinen tilanne on hallinnollisesti ja ehkäpä myös käytännön toteutusten suhteen kuin palapeli, josta tuntuu puuttuvan selkeät linjat ja periaatteet, ikään kuin palaset olisivat vuorotellen kateissa. Onnistumisiakin toki on, mutta jotain puuttuu. Vaasalaisten kokemukset hankkeiden viivästymisistä eivät johdu siitä, että täällä tehtäisiin kaikesta valituksia, ainakaan sen enempää kuin muissakaan kaupungeissa, vaan ennemminkin siitä, että eri toimijoiden yhteispeli kangertelee. Niin kaupunkisuunnittelu, rakennusvalvonta, talotoimi, museotahot kuin päätöstentekomekanismitkin voisivat mahdollisesti löytää uudenlaisen otteen, jos täällä olisi virassa myös arvovaltainen ja asiansa osaava kaupunginarkkitehti.

Ja töitä tällaiselle naiselle tai miehelle kyllä riittäisi. Vaasan keskikaupunkikaan ei suinkaan ole valmis, vaikka Setterbergin jälkeen näin kuviteltiinkin. Kunhan kuntauudistus etenee, niin työtä pelkäämättömälle kaupunginarkkitehdille riittää varmasti suuria haasteita. Ja näin syntyy taas uutta arkkitehtuurin historiaa, jota tulevat polvet voivat arvostaa ja aikanaan myös juhlia!

Carl Axel Setterbergin syntymästä tulee kuluneeksi 200 -vuotta 14.8.2012. Sanomalehti Pohjalaisen artikkelissa 17.7.2012 esiteltiin erinomaisesti 10 rakennuksen kierros Vaasan keskustassa. Jos Sinulla on jo nyt, tai vielä valokuvaat näiden rakennusten yksityiskohtia, niin olen valmis niitä laittamaan esille tässä blogissa, kuvaajan nimellä varustettuna.

Toivon kuvia 10.8.2012 mennessä, sillä laitan jotain esille Setterbergin syntymäpäivänä. Lähetä kuvat osoitteella aimonyberg(at)gmail.com

Kiittäen Aimo

 

Kuva AN. Mikä merkittävä C.A. Setterbergin piirtämä rakennus on tässä kuvassa?