Arkkitehtien ajatuksia

Kuva: AN 10.9.2008

Arkkitehdit Anne Majaneva –Virkola (Pohjalainen 6.7.2012), Jaakko Vainionpää (Pohjalainen 10.7.2012) ja Asko Halme (Pohjalainen 16.7.2012) ovat ottaneet esiin tärkeitä Vaasan kaupunkikuvaan liittyviä asioita ja puutteita viime päivien lehtikirjoituksissaan.

Artikkelit ovat niin hyviä, että ne kannattaa etsiä käsiinsä, ja lukea ne kokonaan vielä uudestaan. Referoin tähän kirjoituksista muutaman mielestäni hyvin sanotun, tärkeän kohdan:

Arkkitehti Anne Majaneva Virkola: Kaupunkiympäristön kohtalo

” Vaasalla on upea historia, komea kaupunkiympäristö ja energinen uusi imago. Vaasaa markkinoidaan seutuna, jolla menee (taloudellisesti) hyvin. ”

”Yhdessä asiassa Vaasan tulevaisuus vaikuttaa kehnolta, ja se on kaupunkiympäristö. Kaavoitus – ja rakennushankkeet kaatuvat – vaikkapa Klemettilä / Spondan kauppakeskus. Tärkeisiin virkoihin, esimerkiksi rakennusvalvonnan ja kaavoituksen virkoihin, ei tahdo löytyä päteviä hakijoita, ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita laiminlyödään ja puretaan maan tasalle. Viimeisimmät esimerkit tästä ovat Valkolinna ja Gustafsro.”

”Talotoimessa ei ole asiantuntemusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen. Esimerkiksi Vaasan Ympäristöseuran valitus Villa Gustafsron purkuluvasta hylättiin hiljattain, koska juristit vakuuttuivat rakennusten korjauskelvottomuudesta, joka taas johtuu taitamattomasta peruskorjauksesta.”

”Viimeksi kuluneiden vuosien ajan talotoimi on ihan viisaasti pyrkinyt eroon suuresta osasta kaupungin omistamia rakennuksia joko myymällä niitä tai purkamalla. Yksi talotoimen keino on luovuttaa ”kulttuurihistorialliset kohteet, joille ei ole käyttöä” Pohjanmaan maakuntamuseon hoidettaviksi, koska sieltä löytyy ammattitaitoa niiden ylläpitoon. Mitään yhteisiä neuvotteluja tästä ei kuitenkaan ole museon kanssa käyty.”

”Eri hallintokuntien – kaavoitus, rakennusvalvonta, talotoimi, museo – välisen yhteistyön ja yhteisen näkemyksen puute on suurimpia syitä nykytilanteeseen.”

”Talouden ja tehokkuuden nimissä kaavoitus on ajettu liian ahtaalle ja siihen sovelletaan teknisen puolen tavoitteita, termejä ja johtamista.”

”On istuttava ihan aidosti yhteisen pöydän ääreen ja ryhdyttävä kehittämään Vaasan kaupunkiympäristöä yhteisen näkemyksen pohjalta. Keskustastrategia voisi jo olla tällainen yhteinen ponnistus. Onnistuneen hankkeen jälkeen kannattaa rummuttaa vaikkapa kaupunginarkkitehdin tai yleiskaava-arkkitehdin virkaa hakuun yhtä näyttävästi ja houkuttelevasti kuin energialähettilään pestiä, ja sitten valita parhaat päältä.”


Arkkitehti Jaakko Vainionpää: Vaasan kokoinen kaupunki tarvitsee hyvän imagon

”Meille kaupungin asukkaille kaupunkiympäristöllä on suuri merkitys. ”

”Viimeisten vuosikymmenten aikana on säädetty useita lakeja, joiden tarkoituksena on ollut parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, tiivistää ja selkeyttää yhteistyötä viranomaisten ja kaupunkilaisten välillä. Lakien kirjain toteutuu jotenkuten, henki ontuu ja sortuu kaupungin ylimieliseen suhtautumiseen. Lausuntoja pyydetään, kannanotto laaditaan, mutta minkäänlaista palautetta ei saada. Ei synny vuoropuhelua. Joskus palautetta saadaan, kun se on jo myöhäistä.

Tästä välinpitämättömyydestä syntyy imagotappio, joka pakostakin leviää ja kuva Vaasasta saa ikäviä piirteitä yksinkertaisista ja helposti korjattavista syistä. Luottamustakaan ei synny tällaisilla toimintatavoilla. Luulisi, että perusteltu vastaus kuntalaisten ja yhdistysten kannanottoihin heti eikä hetken päästä olisi helppo tehtävä. Hyvin perusteltu vastaus annettuun lausuntoon tyydyttää usein lausunnon antajaa. Valitukset ja viranomaisten työmäärä vähenevät. Hanke etenee nopeammin. Jos hankkeessa ei ole puhtaita jauhoja pussissa, ei tarvitse ihmetellä nihkeää palautehalua eikä valitusten määrää.”

”Maankäytölle ja palveluverkostolle ei ole minkäänlaisia pelisääntöjä Eletään rahan ja erilaisten firmojen talutusnuorassa. Sitten vielä ihmetellään, miksei mikään toimi, hankkeet jäävät kesken ja valituksia tulee. Onneksi on yleiskaava, jota korjaamalla ja kehittämällä tilannetta voidaan parantaa. Parannettavaa ja karsittavaa siinä on. Periaatteessa pitäisi olla: ensin yleiskaava ilman sidonnaisuuksia, sitten kaava ja viimeksi rakennushanke. Kaupungin päättämässä kaupunkia palvelevassa kaavahankkeessa voi ja pitääkin jo kuulla rakennuttajaa. Kaupunkia rakennettaessa ja kehitettäessä on mentävä tyvestä puuhun. Puusta tyveen mennään vain Ollin pakinoissa ja vielä nykyään Vaasan kaupungissa. Valitettavasti. Rakennusliikkeen toiveet ensin, kaava sitten.”

”Imago on ihmeellinen juttu. Vaasan kokoisen kaupungin menestys tarvitsee hyvän imagon eikä se synny puhumalla, vaan tekemällä oikeita asioita oikein. Tyyliin energialähettiläs. Pieni asia. Suuri myönteinen kohu. Sitä Vaasa tarvitsee. Oliko sattumaa? Oli miten oli, opiksi kannattaa ottaa.”

”Muutama sana korjausrakentamisesta. Saarnasin työurani aikana, ettei korjausrakentaminen ole uudisrakentamista. Uudisrakennus alkaa montusta ja päättyy katon harjalle loogisin menetelmin. Kun korjataan, toimitaan olemassa olevassa rakennuksessa. Silloin toimitaan rakennuksen ehdoilla. Logiikka puuttuu. Yllätyksiä tulee, jos vanhaan rakennukseen ei suhtauduta yksilönä. Osaajia tarvitaan.”


Arkkitehti Asko Halme: Tee Setterberg-retki keskustaan – Viimeinen seuraaja toivoo jatkajaa työlleen

 ”Setterbergillä oli konstinsa. Puhtaaksi muuratut tiilipinnat ovat kestäneet ilmaston vaihtelut paremmin kuin rapatut.”

”Halme muistuttaa Setterbergin valtavasta elämäntyöstä. 18 vuoden aikana lähes 200 rakennusta, joiden joukossa julkiset jättirakennukset.”

”Setterbergin jäljiltä Vaasassa on poikkeuksellisen ehyt kaupungin keskusta. Monesta Setterbergin ajatuksesta on vuosien varrella poikettu. 1900-luvulla tuli muotiin korkeampi ja tiiviimpi rakentaminen, joka kasvatti keskustaa, mutta myös lisäsi kulkutautien leviämistä.”

”Nykyään Vaasassa seisoo vain kourallinen Setterbergin aikaansaannoksista. – Kuluu usein aika monta vuosikymmentä, ennen kuin uskalletaan sanoa purkupäätöksiä vastaan, Halme sanoo.”

”Halme arvostelee sitä, ettei Vaasaan ole valittu uutta kaupunginarkkitehtiä hänen eläköitymisensä jälkeen.
Siitä on kuitenkin kulunut jo 18 vuotta.”

 

Kuva: AN, Vaasan hovioikeus

Vaasaan kaupunginarkkitehti?

Askon esittämään ajatukseen, toiveeseen, saada Vaasaan taas perustettua kaupunginarkkitehdin virka, on mielestäni syytä tarttua nyt ihan tosissaan. Näin tehtäisiin kunniaa myös Carl Axel Setterbergille. Nyt vietettävän 200-vuotisjuhlavuotena virka voitaisiin laittaa hakuun yhtä näyttävästi ja tehokkaasti kuin mitä tehtiin keväällä energialähettilään valitsemisen yhteydessä!

Kaupunginarkkitehdin virkaa voi perustella varmasti monellakin tavalla. Minulle ensimmäisenä mieleen tulevat nämä:

Ensinnäkin Vaasa kauniina, ja arkkitehtuuriltaan maineikkaana kaupunkina ansaitsee ehdottomasti arvovaltaisen virkamiehen viemään kehitystä eteenpäin, historiaa kunnioittaen, arvostaen, johtamaan työtä, jolla kaupunkimme edelleen kehittyy kaupunkikuvaltaan esimerkillisenä ja asukkaittensa mielestä miellyttävänä ja turvallisena kaupunkia asua ja elää.

Toiseksi, nykyinen tilanne on hallinnollisesti ja ehkäpä myös käytännön toteutusten suhteen kuin palapeli, josta tuntuu puuttuvan selkeät linjat ja periaatteet, ikään kuin palaset olisivat vuorotellen kateissa. Onnistumisiakin toki on, mutta jotain puuttuu. Vaasalaisten kokemukset hankkeiden viivästymisistä eivät johdu siitä, että täällä tehtäisiin kaikesta valituksia, ainakaan sen enempää kuin muissakaan kaupungeissa, vaan ennemminkin siitä, että eri toimijoiden yhteispeli kangertelee. Niin kaupunkisuunnittelu, rakennusvalvonta, talotoimi, museotahot kuin päätöstentekomekanismitkin voisivat mahdollisesti löytää uudenlaisen otteen, jos täällä olisi virassa myös arvovaltainen ja asiansa osaava kaupunginarkkitehti.

Ja töitä tällaiselle naiselle tai miehelle kyllä riittäisi. Vaasan keskikaupunkikaan ei suinkaan ole valmis, vaikka Setterbergin jälkeen näin kuviteltiinkin. Kunhan kuntauudistus etenee, niin työtä pelkäämättömälle kaupunginarkkitehdille riittää varmasti suuria haasteita. Ja näin syntyy taas uutta arkkitehtuurin historiaa, jota tulevat polvet voivat arvostaa ja aikanaan myös juhlia!

Carl Axel Setterbergin syntymästä tulee kuluneeksi 200 -vuotta 14.8.2012. Sanomalehti Pohjalaisen artikkelissa 17.7.2012 esiteltiin erinomaisesti 10 rakennuksen kierros Vaasan keskustassa. Jos Sinulla on jo nyt, tai vielä valokuvaat näiden rakennusten yksityiskohtia, niin olen valmis niitä laittamaan esille tässä blogissa, kuvaajan nimellä varustettuna.

Toivon kuvia 10.8.2012 mennessä, sillä laitan jotain esille Setterbergin syntymäpäivänä. Lähetä kuvat osoitteella aimonyberg(at)gmail.com

Kiittäen Aimo

 

Kuva AN. Mikä merkittävä C.A. Setterbergin piirtämä rakennus on tässä kuvassa?