Sitoutumaton ja vapaa blogi. Myös Sinun kirjoituksillesi ja kuvillesi!
maanantai 14. tammikuuta 2019
Vaasan keskussairaalan pihan veistokset
Jo pitkään kestäneiden sairaalan pääsisäänkäynnnin edessä tehtävien muutostöiden takia veistokset ovat tällä hetkellä pois paikoiltaan. Piha-aluetta on kunnostettu uudisrakentamisen vaativaan uuteen ilmeeseen.
Alue on ilmeisesti valmis vasta tulevana kesänä 2019. Silloin voimme taas nauttia näistäkin taideteoksista.
Hyvää kannattaa odottaa! Nämä kaksi veistosta kuuluvat Vaasan patsaat. muistomerkit ja muistolaatat kokonaisuuteen, ja siis Rojekti X=:ssa esiteltäviin kohteisiin.
Tämä kirjoitus on tynkä. Eli kuvia ja faktaa on tulossa myöhemmin lisää, kunhan veistokset asetetaan uudelleen paikoilleen.
NUORUUDENLÄHDE - UNGDOMSKÄLLAN
Nuoruudenlähde, suihkulähde Vaasan keskussairaalan pääsisäänkäynnin edustalla. Paljastettu 29.8. 1986, VKS 30 v. juhlassa.
Kuvat: VKS:n arkisto.
Teoksen vihkiäisseremonia, taiteilija Tea Helenelund-Suominen kukkakimppu kädessään.
LUONNONPALVOJA - NATURDYRKAREN
Teos on paljastettu taiteilija Tea Helenelund-Suomisen ollessa läsnä Vaasan sairaanhoitopiirin lautakunnan kokouksen yhteydessä 16.12. 1998.
Lainaus VKS:n kokouspöytäkirjasta 19.11.1998, sivu 10
”Tammikuussa 1997 Tea Helenelund-Suomisen pitäessä päätösnäyttelynsä Pohjanmaan museossa varattiin Vaasan keskussairaalalle pronssinen patsas sijoitettavaksi sopivaan paikkaan keskussairaalan laajennuksen ja liikennesuunnittelun valmistuttua. Samassa yhteydessä Tea Helenelund-Suominen lahjoitti kaksi kipsipatsasta keskussairaalalle, joista yksi on esillä pääaulassamme. Nyt ajankohtaisen pronssisen patsaan nimi on Luonnon palvoja ja se esittää nuorta tyttöä, joka kumartaa korva maata vasten kuunnellakseen kuinko ruoho itää.
Olemme taiteilijan kanssa etsineet sopivaa paikkaa pronssiveistokselle, kun lautakunnan 18.6.1997 hyväksymä pysäköinti- ja liikennesuunnitelma ollaan lopultakin toteuttamassa. Mielestämme patsas sopisi liikennejakajaan, joka on rakennettu pääsisäänkäynnin eteen. Patsas sijoitettaisiin kasvot pääsisäänkäyntiä kohti. Sijainti on keskeinen ja patsaan matala profiili sopii ympäristöön. Tea Helenlund-Suominen on itse toivonut, että patsas sijoitettaisiin kivelle.
Tällöin olisi Vaasan keskussairaalan sisäänkäynnin ja aulan läheisyydessä kolme Tea Helenelund -Suomisen tyttöveistosta, mitkä yhdessä yksinkertaisella tavalla yhdistäisivät toimintapäämääristämme hoidon ja huolenpidon. Ensimmäinen tyttö edustaa leikkiä ja tulevaisuudenuskoa, toinen tyttö uteliaisuutta ja totuuden etsimistä sekä kolmas tyttö vastaa hoidosta ja huolenpidostsa.”
Lainaus päättyy
Kuvat: VKS:n arkisto.
Teoksen vihkiäisseremonia.
KIPSITEOS
Sairaalan pääaulassa, sisätiloissa siis, on myös yksi taiteilijan veistos, kipsiteos, lahja Helenelundilta, Sen nimi on ”Tyttö ja Siipirikkolintu – Flicka med vingbruten fågel.” eli kopio Inkerinpuiston pronssityöstä.
Kuva: VKS:n arkisto
Tätä blogikirjoitusta päivitetään kesällä 2019.
Tämän kirjoituksen kuvamatriaali ja asiakirjatiedot on saatu tapaamisesta 7.1.2019 Vaasan keskussairaalassa. Suuret kiitokset Olle Gull (Hallintojohtaja, maakuntauudistuksen valmistelu)
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nuoruudenlähde ja Luonnonpalvoja netissä osoitteessa
Suora linki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ
Rojekti X = sivusto fb:ssa
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
torstai 5. lokakuuta 2017
C.A. SETTERBERG
Osoite: Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä.
Paljastettu 5.10. 1996.
Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.
C.A. Setterbergin muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee keskellä Kirkkopuistikkoa, Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä.
Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä Tea Helenelund, vaasalainen kuvanveistäjä.
Monumentti on kolmiosainen ja kaikki osat ovat punagraniittia.
Suurella jalustalla, jonka leveys on 285 cm, on kaksi erillistä osaa ja kolmas osa on hieman irrallaan.
Jalusta on länsipäädystään 185 cm leveä ja itäpäädystään 150 cm. Jalustan korkeus on 23 cm.
Leveämmässä päädyssä on epäsymmetrisen suorakaiteen muotoinen taustaa kohden kohoava ja levenevä paasi, jossa on osa Setterbergin laatimasta uuden Vaasan asemakaavaluonnoksesta kiveen hakattuna.
Jalustan kapeammassa päädyssä on epäsymmetrinen pylväs, jonka korkeus on 202 cm. Pylvään mitat alaosassa ovat: julkisivu 59 cm, oikea sivu 102 cm, vasen sivu 107 cm ja tausta 94 cm. Pylväs kapenee huippua kohti ja vastaavat mitat ovat: 54 cm, 85 cm, 89 cm ja tausta 82 cm.
Pylvään yläosassa, vasemmalla puolella on kiveen hakattu teksti:
C.A. SETTERBERG 1812 - 1871
Pylvään päässä on pronssiin valettu rintakuva Setterbergistä. Rintakuvan korkeus on 60 cm.
Kolmas osa on myös epäsymmetrinen suorakaide, joka seisoo pystyssä 15 cm:n etäisyydellä jalustasta. Paasi on alaosastaan 50 x 95 cm ja kapenee yläosaan tultaessa niin, että vastaavat mitat ovat 21 x 72 cm. Kiven etupinnassa on kaari-ikkunan kuva hakattuna.
Teos on paljastettu 5.10.1996.
Lainaus päättyy
Tutustu lisää C.A. Setterbergiin
Vaasan kaupungin / Visit Vaasan sivuilla on hieno tietopaketti C.A. Setterbergistä
http://www.visitvaasa.fi/Documents/Setterberg_kaupunkikavely.pdf
Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709
Tunnistako Sinä nämä Setterbergin suunnittelemat rakennukset tämän päivän Vaasasta?
![]() |
Kuva: AN 14.8.2012. Muistomerkki on Merenkurkun koulun edustalla. Kuva otettu Carl Axel Setterbergin 200 v. syntymäpäivänä. (syntyi 14. elokuuta 1812 Ruotsissa Bogsta Norrby, Södermanland)
Tähän loppuun vielä hyvä kertaus, lainaus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Setterberg
”Arkkitehdiksi Setterberg opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa 1834 – 1841. Valmistuttuaan hänet nimitettiin Gävleborgin läänin rakennusmestariksi. Siellä hän ehti työskennellä 10 vuotta, kunnes kuuli Vaasan palosta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Vaasassa (Nikolainkaupunki 1855 – 1917) olikin lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna 1853 hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena, tehtyään vaikutuksen kuvernööri Berndt Federleyyn. Virka vakinaistettiin vuonna 1855, kun Setterbergistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Setterbergistä tuli myös Vaasan kaupunginarkkitehti vuonna 1854.
Vaasan palon (1852) jälkeen Vaasa siirrettiin Klemetsön niemelle, noin 7 kilometriä luoteeseen vanhasta sijainnistaan, lähemmäksi meren rantaa. Kaupunginarkkitehtina Setterberg sai suunniteltavakseen uuden Vaasan (Nikolainkaupunki) asemakaavan. Siitä tuli moderni ruutuasemakaava, jossa otettiin huomioon paloturvallisuuden lisäksi myös edustavuus. Asemakaavassa kaupungin jakoivat osiin leveät puistokadut ja keskustan kortteleita jakoivat palokadut. Näin Setterberg pyrki minimoimaan uuden suurpalon mahdollisuuden.
Setterbergin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Vaasan tullikamari 1856, A. A. Levónin talo (Vaasan höyrymyllyn konttorirakennus) 1861, Uusi hovioikeudentalo 1862, Vaasan kirkko (Pyhän kolminaisuuden kirkko) 1862, Raatihuone (myöhemmin ruotsalainen lyseo) 1864, Maaherrantalo 1865, Vaasan kruununmakasiini 1868. Näiden lisäksi Setterberg suunnitteli yli 150 yksityisrakennusta. Rakennusten määrä on mittava ja Setterbergillä oletetaankin olleen useita piirtäjiä alaisinaan. Tähän viittaa ainakin 12 piirustustaulua, jotka ovat löytyneet hänen jäämistöstään. Setterberg piirsi asemakaavan viiden puistikon varaan, jotka kulkivat kaupungin läpi pohjois-eteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa jakaen kaupungin kahdeksaan kaupunginosaan. Uusi Vaasa edustaa tyypillistä 1800-luvun puolivälin rakentamisihannetta, joka suosi viheralueita ja puistikkokatuja. Puistikot eivät ainoastaan kaunistaneet kaupunkia, mutta niiden tehtävänä oli myös erottaa eri kaupunginosat toisistaan ja estää mahdollisia tulipaloja leviämästä näiden välillä.
Setterberg kuoli Vaasassa 7. tammikuuta 1871 pitkän sairauden jälkeen.”
Kuva AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
keskiviikko 20. syyskuuta 2017
HEIKKI KLEMETTI
Paljastettu: 20.syyskuuta 1980
Osoite: Vaasan lyseon lukion tontilla Vaasanpuistikon puoleisella reunalla.
Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010).
Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.
Heikki Klemetti
Patsas sijaitsee Vaasan lyseon lukion tontilla Vaasanpuistikon puoleisella reunalla.
Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010).
Kivityöt on tehnyt Veljekset Suokko Tervajoelta.
Professori Heikki Klemetin pronssiin valettu korkokuva on tehty Lyseon juhlasalissa olevan medaljongin mukaan. Korkokuva on kiinnitetty punagraniittiseen paateen, jossa kuvan alapuolella pronssikirjaimin teksti:
Heikki Klemetti 1876 - 1953
sekä kaiverrettu alkutahdit Klemetin säveltämästä laulusta "Oi kallis Suomenmaa".
Patsas paljastettiin Lyseon 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä 20.9.1980.
Taustatietoja
Patsas hankittiin vuonna 1976 olleen Heikki Klemetin syntymän 100-vuotispäivän johdosta Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry:n (VaLeO) aloitteesta. Vaasan kaupunki osoitti tarkoitukseen määrärahan Hedmanin rahastosta vuonna 1980.
Heikki Valentin Klemetti (1876-1953) professori, kuoronjohtaja, säveltäjä ja musiikkikirjailija oli kotoisin Kuortaneelta. Hän oli oppilaana Vaasan Lyseossa vuosina 1884-1890 ja 1891-1894. Elämäntyönsä Klemetti suoritti Helsingissä. Hän toimi Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) johtajana vuosina 1898-1927. Perustamansa Suomen Laulun (1900) johtajana hän vaikutti suomalaisen kuorolaulun kehitykseen ja voimakkaaseen kasvuun.
Lainaus päättyy
Lue lisää tästä miehestä, joka on päässyt myös jopa postimerkkiin!
Kuva AN
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Heikki Klemetti osoitteessa
Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tät sivua on päivitetty 8.11.2022
LUITKO JO TÄMÄN?
Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!
Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...






















