Tällainenkin muistomerkki Vaasassa on ollut jo vuodesta 1952

 

Eli jo 72 vuotta! Tänään Runebergin päivänä 5.2. 2025 voi hetken aikaa käyttää perehtymiseen aiheeseen J. L. Runeberg ja Vaasa. Ja mikä ettei nauttia samalla punssin kera Runebergintortusta, jonka reseptin on yleisen käsityksen mukaan kehittänyt Fredrika Runeberg.  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Runebergintorttu

 

 

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/08/jl-runeberg-vaasan-triviaalikoulu-2.html

 

Lainaus kirjasta: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, 2008, päivitetty versio.

J.L. Runeberg – Vaasan triviaalikoulu

”Muistomerkki sijaitsee Vanhassa Vaasassa ns. raunioalueella vastapäätä triviaalikoulun kivijalkaa (entisen Pitkänkadun varrella).

Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä, professori Lauri Leppänen (1895–1977).

Kivityöt on tehnyt Frans Kajoranta.

Punaiseen graniittiin on kiinnitetty kaksi medaljonkikorkokuvaa, Johan Ludvig Runeberg ja Vaasan triviaalikoulun kuva sekä teksti:

J.L.Runeberg alumnus scholae trivialis

Vasaensis ad MDCCCXV MDCCCXXII

Scola trialis Vasaensis condita ad MDCLXXXIII

Igne delete ad MDCCCLII

(suomennos: Runeberg oppilas Vaasan triviaalikoulussa v. 1815–1822 Vaasan triviaalikoulu perustettu v. 1683 Tulen tuhoama v. 1852)

Muistomerkin paljasti Vaasan palon 100-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä 2.8.1952 Mr. Emil Ekblad.

Taustatietoja

Amerikassa asuva entinen vaasalainen, Emil Ekblad lahjoitti vuonna 1938 Vaasan kaupungille 1000 markkaa. Summalla oli tarkoitus hankkia triviaalikoulun tontille tai sen läheisyyteen kansalliskirjailija J.L. Runebergin rintakuva. Pohjarahaston varat oli saatu Ekbladin v. 1937 tekemän elokuvan ”Finland runt” esityksistä. Rahastoa kartutettiin myös yksityisin lahjoituksin.

Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen ehdotuksesta päädyttiin korkokuvaan. Kustannusten alentamiseksi yhdistettiin samaan jalustaan myös triviaalikoulun korkokuva.

Johan Ludvig Runeberg (5.2.1804-6.5.1877) tulitriviaalikoulun alkeisluokalle vuonna 1815 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1822. Samana vuonna Runebergin kanssa tuli kouluun 26 oppilasta, joista 7 pääsi ylioppilaaksi. 15 ei edennyt alkeiskurssia pitemmälle. Runebergin aikana triviaalikoulussa opiskeli 90 oppilasta."

Lainaus päättyy

 

Tekstin ja kuvan uusintajulkaisu

Aimo Nyberg
Kotiseutuhistorian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Kiinnostaako tämä Kuntsin näyttely: Meta Isæus-Berlin

 

Taidenäyttelyiden yleisöopastukset ovat suosittuja - myös täällä meillä Vaasassa

Kävimme vaimon kanssa viikonloppuna Kuntsilla kuuntelemassa ruotsalaisen taiteilijan Meta Isæus-Berlinin opastuskierrosta. 

Taiteilijan elämän vaiheet, teosten syntyvaiheet ja mahdolliset virikkeet taustoitettiin sopivalla tavalla innostamaan meitä opastukseen tulleita omakohtaiseen katseluun, perehtymiseen juuri niihin teoksiin, jotka eniten mieltämme jollain tavalla kiehtoivat.

 

Laitan tähän näytille muutaman kännykkäkuvan niille, jotka eivät vielä ole tässä näyttelyssä käyneet - herättämään kenties uteliaisuutta...

Vaasan kaupungin museoiden sivulta näyttelystä saa paljon lisää tietoa.

Kuntsin modernin taiteen museo

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/kuntsin-modernin-taiteen-museo/ 

Lainaus 

Meta Isæus-Berlin (s. 1963) kuuluu Ruotsin keskeisimpiin nykytaiteilijoihin. Hän on edustanut Ruotsia kansanvälisesti, muun muassa Venetsian ja Istanbulin biennaaleissa. Hänen teoksiaan nähdään nyt ensimmäistä kertaa laajasti Suomessa, yksityisnäyttelyssä Filosofi, Kuntsin modernin taiteen museossa 2.11.2024–30.3.2025.

Taiteilija on taideteoksissaan toistuvasti käsitellyt kotia. Hänen materiaaleinaan ovat kodin tutut huonekalut, joiden ympärille perhe kietoutuu sekä fyysisesti että psykologisesti – kuten muisto isästä leipomassa tai isoäidin sängystä, jonka epämukavuutta hän ei kyseenalaistanut.

Taiteilijan yli 30-vuotista tuotantoa esittelee noin 50 teoksen valikoima, joka sisältää piirustuksia, esinekoosteita, tekstiiliteoksia, suurikokoisia installaatioita, maalauksia ja veistoksia. Monimateriaalisuus leimaa hänen työskentelyään, jossa arkiset huonekalut ladataan hienovaraisesti täyteen universaaleja merkityksiä. Aamiaispöydässä ei ole ainoastaan ruokailtu, vaan muistoon sisältyy kodin latautunut tunnelma. Näyttelyn nimiteos Filosofi on omakuva. Taiteilijan lapsuutta leimasi monelta suunnalta filosofiset ajatukset Kantista Wittgensteiniin. Sen perustella hän loi oman sisäisen filosofian, joka antoi näyttelylle nimen.

Taiteilija on tuotannossaan toistuvasti palannut kaoottisesti tulvivaan kylpyhuoneeseen, kuten Kuntsille rakennetussa teoksessa Awakening III. Taidehistoriallisesti se viittaa Marcel Duchampin legendaariseen pisuaariin Fountain (1917), mutta ruotsalaistaiteilija on vanginnut visuaaliseen muotoon elämän kuohunnan ja arjen epäjärjestyksen, joka ajoittain koskettaa meitä jokaista. Suurikokoisissa maalauksissa taiteilija esittäytyy tarinankertojana ja koloristina. Maalausten sisällöt eivät väistele negatiivisia tunteita, kuten mustapuhuvaa pohjatonta kuilua, joka nielee kaiken energian. Maalaukset myös visualisoivat sitä, mistä voi olla vaikea puhua; nuoruuteen kuluvaa epävarmuutta tai teini-ikäisten todellisuutta. 

Filosofi-näyttelyssä on esillä taiteilijan omien teosten ja näyttelyä varten erityisesti tuotettujen installaatioiden lisäksi teoksia, jotka on lainattu sekä museoista että yksityisistä kokoelmista. Se nähdään ainoastaan Vaasassa. Projektin julkaisuineen on tuottanut Vaasan museot yhteistyössä taiteilijan kanssa ja sen ovat kuratoineet Maaria Salo ja Janna Sirén. Näyttely on saanut tukea Veljekset Gröndahlin säätiöltä ja Museovirastolta.

 

Taiteilijan omat nettisivut kannattaa aina myös katsoa

https://isaeusberlin.se/

 

 Tähän loppuunvielä muutamia kännykkäkuvia näyttelyn teoksista

 

 

 

 

 

 

 Kuvat: AN

 

Tekstin koonti, kuvat: Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com