Vörkkärin kallioleikkaus – onko se tehty 70-luvulla?

 

Olen kirjoittanut kohteesta aiemminkin, ja silloin toivoin saavani apua / vinkkejä mistä löytyisi lisää aiheeseen liittyvää faktatietoa, valokuvia, kaavakarttaja jne. Tai jopa omakohtaisia muistikuvia 50 vuoden takaa.

Jotain on selvinnytkin. Omat arvailuni kallioleikkauksen mahdollisesta valmistumisesta ennen 1970-lukua, tai mahdollisesti jo paljonkin aikaisemmin, voi hyvin suurella todennäköisyydellä laittaa liiallisen mielikuvituksen piikkiin.

1970-luvun alussa TopManin kenkätehdasalueen kulmalta (nykyisin Minimanin alue) on varmuudella päässyt kallioleikkauksen läpi ja uutta pyörätietä pitkin Kotirannalle. Tästä kertoo Vesa Katajisto saamassani sähköpostissa, jonka hänen luvallaan tässä blogijutussa nyt julkaisen.

Mielenkiintoinen kertomus. Suuret kiitokset Vesa!

Tätä vanhemmista karttakuvista en ole löytänyt viitteitä kallioleikkauksen olemassaolosta. Olisi mielenkiintoista etsiä ja löytää ensimmäinen kartta, jossa kallioleikkaus näkyy. Ja viimeinen, jossa sitä ei vielä ole. 

 

 

Kuvat: AN 13.12.2022. Minimanin viereinen parkkialue on laajentunut viime vuosina. Vieressä oleva kallioalue sisältyy Minimanin kaava-alueeseen (2005). Kallioalue, jonka läpi kallioleikkaus menee, on jo kovasti pienentynyt ja pienenee edelleen, kun toiselta suunnalta ”lähestyvä” rakentaminen vie alueesta osia (Klemettilä II kaava-alue 2012).

Tämän kallioalueen historiaa on kiehtovaa selvitellä. Miltä ko. alueen merenrantamaisemat ovat näyttäneet 100–200 vuotta sitten? Kallioalueen laella on edelleen nähtävissä kuoppia ja kivirakenteita. Varmuudella tiedetään, että tällä kohdin on ollut Rödhin tila ja jossain kalliolla myös tuulimylly.

 ”Vaasan historia IV, sivulla 32 on karttakuva v. 1855 jonka mukaan nykyisen Minimanin nurkilla on ollut Rödhin tila ja näillä kallioilla tuulimylly (Anne Majanevan kommentti blogikirjoitukseen 1.11.2021)”

 

Palaan tähän noin vuoden takaiseen blogijuttuuni

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/10/kuka-osaa-kertoa-tasta.html 

Kuka osaa kertoa tästä?

Mitä tästä kallioleikkauksesta tiedetään?
Ja mistä voisi löytyä lisää tietoja, aiheeseen liittyvää faktaa?

Tuo yllä olevan linkin blogikirjoitus oli mitä ilmeisemmin ”väärillä jäljillä”. Päivitin myös tuota kirjoitustani, koska on syytä pitää aika varmana asiana, ettei kallioleikkaus ole ollut olemassa ennen 1970-lukua.

 

Tätä näkemystä vahvistaa Vesa Katajiston minulle lähettämä sähköposti, jossa on hänen hieno kuvaus koulureitistään Kotirannalta Onkilahden kansakoululle.

Kiitos Vesalle sinne kauas Belgian Brysseliin!  

 

Hei Aimo,

Vaasa ennen ja nyt -blogissasi oli pohdintaa Myllykadun ja Laivakadun kulman kallioleikkauksesta.

En ole 100 % varma, mikä sen tarkka historia on, mutta koulureittini Kotirannalta Onkilahden kansakoululle kulki tuota kevyen liikenteen väylää pitkin. Aloitin kansakoulussa syksyllä 1969 ja silloin kuljin tuon reitin kävellen, pian uusia ystäviä saatuani kahden kolmen pikkupojan joukkona.

Tämä on siis muistikuvani:

Reitti Kotirannalta tuli Kaupunginkadun suuntaisesti kohti Onkilahtea, tai paremminkin Vöyrinkaupunkia. Kustaalantien kaupungin puolella Kaupunginkatu laski alas VPS:n kentän eteläreunalle ja kentän kulmalta alkoi moottoriajoneuvoilta kielletty kevyen liikenteen väylä. Muistan sitä kutsutun yleisesti pyörätieksi. Vepsun kentän kaupunginpuoleisella syrjällä kulki "joki", jonka yli mentiin puusiltaa. Siitä pyörätie jatkoi vielä hetken suoraan, kunnes kaupungin suuntaan mennessä kaarsi loivasti oikealle (pohjoiseen).

Alkuaikoina (ehkä 1969...1971) pyörätie kulki kohti sen kallioharjanteen pohjoispäätyä, jonka läpi leikkaus kulkee. Pyörätie siis kiersi harjanteen ja kaarsi sitten kohti tuota Myllykadun ja Laivakadun kohtaa, josta leikkaus nykyään lähtee kohti Kotirantaa.

Pyörätie kohosi siinäkin joitakin metrejä ja kulki metsikössä. Muutama vuosi myöhemmin - muistikuvissa siis - alettiin rakentaa tuota suorakulmaista käännöstä ensin etelään ja sitten toista takaisin länteen läpi kallioleikkauksen. Oma muistikuva on, että kallioleikkaus olisi ollut silloin uusi, koska kaikki seinämät olivat puhtaita sammalista, jäkälistä ja puiden vesakoista. Koulutie siis alkoi kulkea aiemman loivan metsikköisen kaarteen sijaan tasaista suorakulmaisia käännöksiä sisältävän uuden pyörätien kautta.

Vanha reitti säilyi kuitenkin paikallaan ja sitä saattoi käyttää vaihtelun vuoksi. Pikkuhiljaa se kuitenkin jäi pois. En tiedä/muista, liittyykö asia siihen, että TopManin kenkätehdas / Tiklas rakennettiin siihen, missä mm. Minimani on sijainnut. Ehkä vanha pyörätien linja kulki teollisuustontin alueella ja oli tarve ohjata kevyt liikenne kyseisen tontin eteläpuolelta. Nykyään Minimanin parkkialue on jo laajentunut niin, että vanhasta metsäisestä osuudesta kallioharjanteen pohjoispuolella ei ole mitään jäljellä. Mahtaako myöskään olla koiratarhaa, joka sijaitsi suunnilleen sen suorakulmaisen käännöksen pohjoispuolella, jossa käännyttiin etelään ennen käännöstä Laivakadun suuntaan läpi kallioleikkauksen.

Itse siis muistan kallioleikkauksen olleen uusi 1970-luvun alussa, mutta oliko leikkaus jo olemassa metsän sisällä "unohtuneena" on tietysti avoin kysymys. Leikkaus oli kuitenkin "puhdas", kun aloimme sen läpi kulkemaan uutta pyörätietä.

Jos leikkaus on niinkin uusi kuin 1970-luvun alusta, silloin siitä löytynee varmaan tietoja kaupungin teknisestä toimesta. TopManin kenkätehtaan (tai Tiklaksen) rakennuksen rakentamisvuosi on varmaan myös helppo selvittää: siitä saanee osviittaa koskien teollisuustontin rajoja. Joka tapauksessa ns. Minimanin rakennuksen lounaiskulmassa oli pitkään Tiklaksen tehtaanmyymälä, josta kannatti käydä katselemassa laadukkaista suomalaisia vaatteita.

 

Ystävällisin terveisin,

Vesa Katajisto

Onkilahden kansakoulussa 1969–1973

 

Vielä lisäyksenä netistä löytynyt kuva TopManin kenkätehtaasta noin vuodelta 1972, jolloin tehdas näyttää olleen jo toiminnassa, mutta uusi. Tuossa kuvan etualakulmassa näkyy se Myllykadun ja Laivakadun kulma, josta kallioleikkaus alkaa. Olisi aika looginen selitys pyörätien paikan siirrolle, että kevyt liikenne ja pienet koululaiset erityisesti haluttiin pois ison tehtaan rakennustyömaalta.

(AN: Tämä kuva löytyy fb-sivulta Kuvia Vaasasta 1900-luvulta (yksityinen ryhmä, yli 22.tuhatta jäsentä/vaatii kirjautumisen)

https://www.facebook.com/groups/588222927889218/posts/1397366406974862/ 

 

…

 

 

Vanhat karttakuvat tässä alla (myös lainauksia netistä fb-sivulta Kuvia Vaasasta 1900-luvulta) ovat katsomisen arvoisia. Näissä ei näy minkäänlaisia viitteitä Vöyrinkaupungin kallioleikkauksesta.
Näissä kartoissa näkyy erityisen selvästi seutumme erityispiirre eli maankohoamisilmiö. Muutokset ovat olleet isoja, mm. Pitkälahti on todellakin ollut pitkä! Ja tätä ennen siis salmi ja nykyinen Vaasan keskustan alue saari.

 

Kartta 1950-luvulta

 

  

Asemakaava on Maanmittaushallituksen toimittamasta teoksesta Suomi - Finland, Yleiskartta - Generalkarta 1: 400 000 vuodelta 1950. (Kuvalainaus Fb-ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta)

 

Ja tätä 100 vuotta aikaisempi kartta

 

 Kalmbergin kartasto v. 1855.

Kartasta näkyy hyvin, kuinka pitkä Pitkälahti oli noin 170 vuotta sitten. Ajankohta, jolloin Wasan kaupunki siirtyi nykyiselle paikalleen Klemetsön niemelle.

 

Tämä vielä kartta 1900-luvun alusta

 

 

V. 1910. Samasta fb-sivun kommenttiketjussa kuin edellisetkin kuvat

https://www.facebook.com/groups/588222927889218/posts/1056621594382680/  

 

Julkaise Sinäkin kirjoituksiasi ja valokuvia tässä Vaasa ennen ja nyt blogissa!

Julkaistavan aineiston ei tarvitse olla mitään valmista, lopullista tietoa – kuten ei ole tässäkään jutussa. Spekulaatioitakin saa ihan mielellään esittää – keskustellaan niistä sitten, ja etsitään yhdessä aiheeseen liittyviä dokumentteja.

Itselleni tällainen paikallishistoriaan liittyvä harrastus on kuin palapelin ”kadonneiden palojen” etsimistä. Jonkinlainen kuva asioista saadaan, vaikka valtaosa koko kuvasta vielä puuttuukin.

 

Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com