Sijainti Vaasassa osoitteessa Raastuvankatu 39 – 43 kadun puoleisella julkisivulla
Pystyttäjä ja toteuttaja: Sotainvalidien Veljesliitto ry
Paljastettu: 1.1.1970
Kohteen aihe: Rakennuksessa sijaitsi 27. Sotasairaala vv. 1939-1944
Kokonaisuuteen kuuluu 2 muistolaattaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi.
Kuvat: AN 2.9.2020
Kuva: AN.
Syksyllä 1939 valmistunut keskuskansakoulu. Tänään (2021) Keskuskoulu on suomenkielinen alakoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-6. Koulussa annetaan suomenkielisen yleisopetuksen lisäksi kielikylpyopetusta ruotsin kielellä.
Artikkeli lainaus Sotilaspoika lehdestä, 16.6. 2017.
Lääkintöneuvos Reijo Salmi: Sotasairaalatoiminta Vaasassa viime sotien aikana
“Syksyllä 1939 sodan uhkapilvet idästä tulivat maamme ylle. Lokakuussa 1939 julistettiin liikekannallepano. Sodan syttymiseen ei kumminkaan uskottu, eikä esimerkiksi sotasairaaloiden kunnostamista aloitettu ajoissa.
Vaasan onni sotasairaalakaunkina oli, että syksyn 1939 aikana valmistui keskuskansakoulu Raastuvankadun ja Korsholmanpuistikon kulmaan. Kalusteet olivat myöhässä, ja kansakoulu toimi tuon syksyn ajan Raastuvankadun vanhassa koulussa. Sen koulun pihasta isäni lähti talvisotaan.
Sota alkoi 30. 11.1939. Silloin otettiin käyttöön 27. sotasairaala. Olikohan sotasairaalan numerolla yhteyttä 27. jääkäripataljoonaan? Uskonpa, että oli.
Uusi keskuskansakoulu antoi hyvät edellytykset laadukkaan sairaalan rakentamiseen. Kukas muu kuin kaupunginsairaalan ylilääkäri L.J.Lindström sai tehtäväkseen sairaalan kuntoon saattamisen. Avukseen hän valitsi ylihoitaja, neiti Jusellin. Koulun ensimmäiseen kerrokseen tuli pommisuoja, metallityösalista tehtiin leikkaussali, ja ruokala oli valmiina.
Koulu suojattiin hiekkasäkeillä ja sisälle pystytettiin tukipilareita. Ensimmäiset haavoittuneet saapuivat viikko ennen joulua. Maamme länsirantaa pidettiin turvallisena paikkana sotasairaalalle. Hyvällä onnella tuo usko toteutui. Vaasalaisten kirurgien Lindströmin ja Karsten Slätiksen kanssa toimi Tammisaaren kaupunginlääkäri, joka oli myös kirurgi. Ylihoitajana toimi neiti Klockars. Talvisodan pakkaset ja pommitukset koettelivat sairaalaa ja henkilökuntaa rajusti. Ikkunat olivat välillä rikki. Rauha tuli 13.3.1940. Keskuskansakouluun pääsin syksyllä 1940 neljännelle luokalle.
Valtakunnan johto näki maailmanpoliittisen tilanteen kehittyneen 1941 niin, että oli toimeenpantava liikekannallepano. Päämajan lääkintätoimisto määräsi sairaaloihin päällikkölääkärit ja talouspäällikön. Vaasassa toiminta saatiin nopeasti käyntiin. Vaasaan oli taas sijoitettu 27. sotasairaala.”
Päällikkölääkäriksi määrättiin lääkintämajuri Gunnar Nylander ja talouspäälliköksi majuri Yrjö Peltonen, jota seurasi talouspäällikkönä Teräksen johtaja Jouko Eskola. Rahastonhoitajaksi määrättiin opettaja Yrjö Hurme. Sairaalapastoreina toimivat Johannes Virtanen ja Johan Forsberg. Kuljetuksien vastaavana oli ylikersantti Tauno Heiniö. Apteekista vastasi Branderin Apteekki. Sairaalan apteekkia hoiti myös farmaseutti Hjörvard Ström.
27. sotasairaala jakaantui moneen yksikköön. Yksiköt toimivat sotasairaalan esikunnan alaisina ja ostosairaaloina. Niitä avattiin tarpeen mukaan. Syksyn 1941 hyökkäysvaihe työllisti sairaalat. Sairaaloiden työllisyys riippui rintamatapahtumista, kuten Maaselkä, Rukajärvi, Laatokan kannas ja tietysti kesän 1944 taistelut. Kesällä 1944 Vaasassa toimi 15 jaostosairaalaa. Sairasjunia tuli joka päivä. Sotien aikana melkein jokainen koulu Vaasassa toimi jossain vaiheessa sotasairaalana.
Sairaala ei toiminut yksin lääkärien ja sairaanhoitajien avulla. Suuressa organisaatiossa tarvittiin palkattuja, mutta myös vapaaehtoisia työntekijöitä. Vapaaehtoisten joukossa toimi paljon lottia. Myös sotilaspojat ja partiolaiset osallistuivat auttamistyöhön. Jatkosodan aikana ei ollut pommituksia. Vaasan sairaalat saivat toimia rauhassa.
Jaostosairaalat Vaasassa: 1. Kauppapuistikon kansakoulu, 2. keskuskansakoulu (kirurginen sairaala), 3. varuskuntasairaala, 4. Vaasan tyttökoulu, 5. Vaasan ruotsalainen Lyseo, 6. Vaasan kaupunginsairaala, 7. Vaasan suomalainen lyseo, 8. Vaasan yhteiskoulu (27. sotasairaalan esikunta ja sisätautipotilaat), 9. Vaasan ruotsalainen tyttökoulu , 10. teollisuuskoulu (sotavankisairaala), 11. Palosaaren kansakoulu, 12. Onkilahden kansakoulu , 13. Ruotsalainen yhteiskoulu, 14. Raastuvankadun kansakoulu (27. sotasairaalan varasto ja veripalvelu) ja 15. Vanhan Vaasan sairaala (hoidettiin henkisesti sairastuneet).
Lainaus päättyy
Tähän perään samassa sotilaspoika-lehdessä 16.6. 2017
julkaistu kirjoitus
Esa Huhtala: Lähettinä sotasairaalassa Vaasassa
Kuvan skannaus lehdestä: SR
Viimeisin julkaistu kirjoitus aiheesta löytyy täältä:
POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA, Maaliskuu 2021
Raimo Havusela: Vaasan sotasairaalat 1918 - 1945
Lainaan myös tämän kirjoituksen tähän skannattuna kuvana
Kuvat skannannut lehdestä: IV
Yllä oleva Raimo Havuselan kirjoitus on hyvin perusteellinen. Suosittelen lukemaan sen kokonaan. Sitä ei ole oikein mahdollista tiivistää tähän lyhyeksi yhteenvedoksi.
Jos olet kiinnostunut Talvisodan pommitukset Vaasassa aiheesta, jotain löytyy tästäkin blogista. Kokosin kirjoitussarjan reilu vuosi sitten Talvisodasta 80 vuotta -muistovuotta kunnioittaen.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/02/talvisodan-pommitukset-vaasassa-6.html
Tammenlehvän Perinneliiton tuottamassa tiedostossa Suomen sotamuistomerkit on lyhyt kuvaus tämän sairaalan muistolaatoista, jotka ovat Keskuskoulun seinustalla pääoven kahta puolta
https://www.sotamuistomerkit.fi/Sotamuistomerkit?mid=556
Kuva: AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta: 27. sotasairaala 1939 - 1944
Suora linki fb-kohteen kommentointiin TÄÄLLÄ
Tutustu myös Rojekti X = sivustoon kokonaisuudessaan ja
tykkää/seuraa/kommentoi…
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope, paikallishistorian harrastaja
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com
Tämä sivu on julkaistu/ päivitetty 15.2.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti