Olen tässä blogissa esitellyt aika ajoin myös kirjoja. Kotiseutu- ja historiakirjoja, taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä uutuuksia jne. En kaupallisessa tarkoituksessa, vaan henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen ja aidosti uskoen, että muutkin saattavat olla näistä asioista kiinnostuneita.
Tänään haluan kertoa viimeisimmästä kirjauutuudesta, jossa itselläni on ilo olla mukana pieneltä osin. Kuntsin modernin taiteen museo on saanut valmiiksi 21 kirjoituksen kokoelman, jossa esitellään tämän vuosituhannen parhaat paikalliset aprillipilat. Artikkelit on koottu sekä sanomalehtien että sosiaalisen median sivustoilta. Suurin osa aprillipiloista on Pohjalaisesta ja Vasabladetista, mutta mukana on myös jokunen suurelta yleisöltä kenties lukematta jäänyt kuvallinen ja sanallinen huhtikuunensimmäisen päivän leikkimielinen päivänpiristys.
Uudessa julkaisussa on myös hauskasti kirjoitettu prologi, jossa valotetaan tradition jo yli tuhat vuotista perinnettä. Mistä kaikesta vaikutteita on aikojen saatossa saatu yllätti minut. Kirjassa on herkullisella tavalla esitetty yhtymäkohtia karnevalistisiin leikin perinteisiin kuninkaiden ja narrien maailmassa. Myös abien penkkariperinteillä on samat historialliset juuret. Kirjan teksti on paikoin kihelmöivän naurettavasti kirjoitettua, eli tästä julkaisusta voi odottaa isompaakin menestystä.
Näin sopii odottaa jo senkin takia, että kokoelman on toimittanut Kuntsin Säätiön asiamies, museonjohtaja emerita Anne-Maj Salin, takavuosien vahva osaaja Vaasan kulttuurin saralla.
Oli tosi yllättävää, kun Salin otti minuun yhteyttä alkuvuodesta, ja kertoi ideastaan tehdä kirja vaasalaisista aprillipiloista. Ja todella yllätyin, kun sain kuulla, että viimevuotinen aprillipilani tässä blogissa olisi mukana julkaisussa. On totta, että 1.4. 2020 kirjoitustani luettiin ihan kohtuullisen paljon, vaikkei siitä jälkikommentointeja missään tietääkseni kuulunutkaan. Omasta mielestäni jo kymmenvuotisen bloggaamishistoriani paras ei tosi juttu on muu kuin aprillipäivänä tehty kirjoitus. Juttu on helmikuulta 2016 ja käsittelee uutta Vaasan laivaa. Tuo fiktiokirjoitus on siinä mielessä hauska, että hanke on nyt oikeasti edennyt, ja uusi laiva alkaa liikennöidä Vaasan ja Uumajan välillä tänä kesänä!
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2016/02/niinistot-risteilylla.html
Uudessa tänään julkaistavassa kirjassa on siis juttu, paras vaasalainen aprillipila jokaiselta vuodelta tällä vuosituhannella. Tuo oma ”voittoni” viime vuodelta hämmentää minua kovasti. Paremmuusjärjestys on tietenkin makuasia, onhan se niin, että toiset nauravat äitien jutuille, ja toiset tyttärien vitseille.
Hinta ei tätä kaunista kirjaa pilaa. 21 € eli mahdollisesti vuoden kauneimmaksikin kirjaksi valittava teos antaa lukijalleen naurua vatsanväänteisiin asti jopa kolmeksi viikoksi euro / päivä!
Myynnissä kirja on Kuntsin modernin taiteen museossa Cafe Simossa. Tänään paikalla on myös A-M Salin klo 13.15 – 15.13, kahvikupin ääressä omassa pöydässään. Paikalle tulijoita pyydetään noudattamaan turvavälejä, ja ottamaan mukaansa oman termoksen, ja siinä sellaista juomaa mitä itse haluaa nauttia.
Olen myös itse tuolloin paikalla, kasvot maskin takana. Koittakaa tunnistaa ja hymyillään kun tavataan. Nähdään!
Kuva: AN, 21.3.2021 Cafe Simo, Kuntsin modernin taiteen museon kahvilan tunnelmaa.
Kuva ja teksti: A. Aimo Asiallinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti