Wolffin laituri (Halkolaituri)

 

 

Eiliseen Wolffin kivilaituri postaukseen saadaan tästä upeasti jatkoa.

Kiitokset Ilkka Virtaselle saamastani s-postista.

Lainaus

”Olen aikanaan laittanut FB-ryhmään Vaasan kuvia 1900-luvulta postauksen Hovioikeudenpuistosta, missä vilahtaa myös tuo Wolffin laituri. Postaukseni perustuu Eija Piispalan asiaa käsittelevään julkaisuun, joka on mainittu alla. Laitan tekstin tuohon alle ja asemapiirroskuvan liitteeksi (oikein hyvää kuvaa Wolffin laiturista voimissaan en ole muistaakseni nähnyt).” Terv.    iv

 

 

Ilkka Virtanen, FT, KTT h.c.
Talousmatematiikan professori (emer.), Vaasan yliopisto

Rantapuistolla (Hovioikeudenpuistolla) on tärkeä merkitys Vaasan katukuvan ja erityisesti ranta-alueen kannalta. Puiston kaavaa ovatkin Setterbergin alkuperäisen asemakaavan jälkeen käsitelleet monet kaavoittajat ja puistosuunnittelijat. Kuvassa olevan kaavan on Sisäasiainministeriö 9.8.1926 "noudatettavaksi vahvistanut". Se perustuu A.W. Stenforsin laatimaan suunnitelmaan. Kaavasta voidaan tehdä monia mielenkiintoisia havaintoja nykypäivään verrattuna.

Hovioikeus on kaavassa luonnollisesti keskeisessä asemassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun HO:n (valtion) tontin rajat vahvistettiin. Erikoista on, että tontti on määrätty olemaan luonnollinen osa ympäröivää kaupungin yleistä puistoa, sitä ei saa merkitä maastoon eikä erottaa muusta puistosta aidalla tai esim. pensailla. Näin on edelleen. HO:n tontin luoteiskulmassa on L:n muotoinen ulkorakennus (ulko-WC:t, pesutupa, halkovarastot). Ulkorakennus purettiin HO:n saneerauksen yhteydessä (keskuslämmitys, sisä-WC:t ym.) v. 1939 HO:n vastustuksesta huolimatta.

Rannassa näkyy vielä kylpylälaitos, vaikka se kaavan vahvistushetkellä oli itse asiassa jo purettu (toukokuu 1926).

Neljäs rakennus kuvassa on Rantapaviljonki (nyk. Strampen), jonka alkuperäinen kahdeksankulmainen muoto on selvästi havaittavissa. Paviljongin pohjoissivulla on neliönmuotoinen kabinettiosa ja eteläsivustalla keittiösiiveke. Meren puolella on pieni neliönmuotoinen terassi. Nämä kaikki ovat nykyisen huomattavasti laajennetun Strampenin sisätiloissa vielä näkyvillä.

Vaasanpuistikon päästä alkavaa Vaskiluodon siltaa ei tietenkään vielä ole, se tuli vasta yli 30 vuotta myöhemmin. Sen sijaan paikalla on Wolffin laituri (Halkolaituri), jonka viimeisetkin jäänteet käytännössä hävisivät sillan uusimmissa muutostöissä.

Kovin outo on Rantakadulta Hovioikeuden ja Rantapaviljongin välistä Vaskiluodon (vanhalle) sillalle piirretty katuyhteys. Se tuntuu tarpeettomalta, koska lähellä on jo Hietasaarenkadun yhteys Rantakadulta sillalle. Toteutuessaan katuosuus olisi pahasti rikkonut puistoalueen. Suunnitelmaa ei koskaan onneksi toteutettu. Tiedot perustuvat Eija Piispalan ansiokkaisiin Hovioikeuden (sekä uuden että Vanhassa Vaasassa sijaitsevan vanhan HO:n) puistoja ja kasvustoja koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavapiirros on Vaasan kaupunginarkiston kokoelmissa.

Lähde: Eija Piispala, Hovioikeuden puistot ja ryytimaat : Vihreää arkkitehtuuria Pohjanmaalla

 

Kuva: Asemakaavapiirros on Vaasan kaupunginarkiston kokoelmissa

Teksti: Ilkka Virtanen, teksti julkaistu aikaisemmin FB-ryhmässä Vaasan kuvia 1900-luvulta (27.10.2016)

Fb-ryhmä Vaasan kuvia 1900-luvulta on yksityinen sivusto, jonka jäsenyyttä voivat kaikki aihepiiristä kiinnostuneet pyytää. Jäseniä ryhmässä on 22,2 tuhatta.