Tämä kohde on saanut ”uuden elämän” kun alue on sekä nimetty kyltillä että ”nostettu näkyville” ts. kunnostettu kertomaan meille nykypäivän vaasalaisille ja miksei turisteillekin pienen palan Vaasan historiaa.
Tämä yksityiskohta ansaitsi tulla säilytetyksi. Kohde avautuu kyllä, kun siihen perehtyy.
Kuvat: AN, 3.4.2021 Kalarantaa Vaskiluodon silta
Museoviraston aineistoista kohde löytyy
Vaasa
muu kulttuuriperintökohde
Wolffin laituri
1000030002
Tyyppi: kulkuväylät laiturit
Ajoitus: historiallinen, 1800-luku
Lainaus
”Sijaintipaikka on Vaasan keskustassa Kalarannan alueella Vaskiluotoon johtavan sillan penkereessä sen eteläpuolella.
Wolffin halkolaiturin jäänne. Laituri on tehty suorakaiteisista kivistä ja laiturin osana ovat vedenpinnan tasalle ulottuvat kiviportaat.
Kauppaneuvos C.G.Wolff rakennutti halkokauppaa varten laiturin Kalarantaan vuonna 1867. Laiturialueella oli puisia ranta-aittoja (joista viimeisetkin purettiin viimeistään 1970-luvulla). Kalaranta oli merkittävä paikallisten kauppapaikka Vaasan sisäsatamassa. Sisäsatama oli varattu kauppa- ja matkustajalaivoja varten ja Wolffin laiturin viereinen alue osoitettiin saaristoliikenteen käyttöön. Wolffin laiturin lähelle rakensi kauppias A.Lassel vuonna 1877 halkojen pilkkomista varten höyrykoneella toimivan halkosahan. Kalarannaksi alue muuttui 1890-luvulla, kun kaupungin virallinen kalanmyyntipaikka siirrettiin alueelle. Vuonna 1924 kaupunginvaltuusto kehotti rahatoimikamaria huolehtimaan siitä, että Wolffin laiturialueella varataan tilaa myös saaristolaivaliikenteelle eikä pelkästään halkopinoille. 1930-luvulle tultaessa halkokauppaa suunnattiin Klemettilän alueelle.
Wolfin laiturin jäänne sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly.”
Lainaus päättyy
Kuva: AN, 8.3.2021
Koska Vaasan rantavyöhyke kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin (RKY: nimityksellä Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly) kaupunki teetti tarvittavat selvitykset, ja alueen kaavoitus eteni asiaankuuluvalla tavalla. Mm. arkeologinen vedenalaisinventointi tehtiin Vaskiluodon sillalta vankilan edustalla sijaitsevaan Räätälinsaareen ulottuvalla alueella (Eveliina Salo, Maija Huttunen, Vaasan Kalarannan meriarkeologinen selvitys, 2016).
Lainaus tästä selvityksestä
”Kalarannan kalasatama on ollut virallisesti käytössä 1890-luvulta saakka. Kauppaneuvos Wolff rakennutti halkolaiturinsa alueelle jo vuonna 1867, jolloin alueesta alkoi kehittyä paikallisliikenteen ja kaupan solmukohta. Vaasan vankilan edustalla on sijainnut oma laituri tavaroiden kuljettamista ja vastaanottamista varten ja Räätälinsaaressa on ollut tehdastoimintaa. Kalarannan ja vankilan välisellä alueella on ollut myös höyrylaivalaituri.”
” Wolffin halkolaiturin jäänne. Laituri on tehty suorakaiteisista kivistä ja laiturin osana ovat vedenpinnan tasalle ulottuvat kiviportaat.
Kauppaneuvos C.G.Wolff rakennutti halkokauppaa varten laiturin Kalarantaan vuonna 1867. Laiturialueella oli puisia ranta-aittoja (joista viimeisetkin purettiin viimeistään 1970-luvulla). Kalaranta oli merkittävä paikallisten kauppapaikka Vaasan sisäsatamassa. Sisäsatama oli varattu kauppa- ja matkustajalaivoja varten ja Wolffin laiturin viereinen alue osoitettiin saaristoliikenteen käyttöön. Wolffin laiturin lähelle rakensi kauppias A.Lassel vuonna 1877 halkojen pilkkomista varten höyrykoneella toimivan halkosahan. Kalarannaksi alue muuttui 1890-luvulla, kun kaupungin virallinen kalanmyyntipaikka siirrettiin alueelle. Vuonna 1924 kaupunginvaltuusto kehotti rahatoimikamaria huolehtimaan siitä, että Wolffin laiturialueella varataan tilaa myös saaristolaivaliikenteelle eikä pelkästään halkopinoille. 1930-luvulle tultaessa halkokauppaa suunnattiin Klemettilän alueelle.”
”Wolffin laiturista on säilynyt pieni osa Vaskiluodon sillan penkereessä. Kalarannaksi alue muuttui 1890-luvulla, kun kaupungin virallinen kalanmyyntipaikka siirrettiin paikalle.”
”Wolffin laiturin lähelle rakensi kauppias A. Lassel vuonna 1877 halkojen pilkkomista varten höyrykoneella toimivan halkosahan. Vuonna 1924 kaupungin valtuusto kehotti rahatoimikamaria huolehtimaan siitä, että Wolffin kivilaiturille varataan tilaa saaristolaivaliikenteellekin eikä yksistään halkopinoille. 1930-luvulle tultaessa halkokauppaa suunnattiin Klemettilän alueelle ja samalla halkojen kuljettaminen rautateitse lisääntyi.”
”Jäättömänä aikana Kalarantaan saapui vuorolaivoja Korsnäsistä, Petolahdesta, Bergöstä, Maalahdesta, Sundomista, Pohjois- ja Etelä-Vallgrundista, Raippaluodosta, Björköstä ja Grönvikistä. Matkustajamäärältään eniten käytetty laivareitti kulki Kalarannan ja Sundomin Näsetin välillä. Syksyisin saaristolaiset kuljettivat kaupunkiin mm. marjoja ja sieniä ja keväisin vuorolaivojen lastina saattoi olla hylkeenlihaa, nahkoja, traania ja hylkeenverta. Monet saaristolaiset saivat elantonsa kalastamalla ja keväisin ja alkukesästä saaliit saattoivat olla niin suuria, että veneet täyttyivät reelinkiä myöten. Täpötäydet veneet ajettiin Kalarantaan asiakkaiden luokse. Mielenkiintoinen yksityiskohta Kalarannan historiasta on pyykin ja mattojen pesua varten oleva huuhteluhuone, joka rakennettiin alun perin suunnitellun Räätälinsaaren sijasta Kalarantaan vuonna 1911. Huuhteluhuone oli aikaisemmin sijainnut Palosaarella, missä Puuvillatehtaan jätevedet värjäsivät ajoittain kaupunkilaisten pyykit pilalle. Huuhteluhuoneen uusi sijainti Rauhankadun vieressä Kalarannassa ei poistanut ongelmaa likaisesta vedestä. Tästä syystä ehdotettiin, että moottoriveneitä ja höyrylaivoja kiellettäisiin pysähtymästä lähellä olevan laiturin eteläiseen päähän. Rajoituksen sijaan huuhteluhuoneen ympärille rakennettiin salpapuomeja. Kenties sijainti ei ollut pyykinpesulle kaikista otollisin, koska Kasarminkadun päästä mereen laskeva likaviemäri saastutti vettä vuodesta 1891 alkaen.”
Lainaukset päättyvät
Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ps. Hyvä lukija. Tämän ylläpitämäni vaasaennenjanyt -sivuston idea on olla kaikille avoin paikka kotiseuturakkaudelle, muistojen jakamiselle, kuvien ym. faktojen välittämiseksi eteenpäin tämän päivän vaasalaisille ja muillekin. Ole yhteydessä, jos Sinulla herää ajatuksia kirjoittaa ja julkaista jotain aiheesta Vaasa ennen ja nyt. T. aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti