maanantai 2. marraskuuta 2020

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 10, TULEVAISUUS

 

Kuva: AN

  

10.    Tulevaisuus – allegoria. Perinteinen madonna-aihe: äiti katse tulevaisuuteen suunnattuna, sylissään pieni lapsi ja helmoissaan vähän vanhempi poika. (1)

 

Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html  

 

1.      Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html 

2.       Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html

3.     Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html

4.     Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin alapuolella vuosiluku 1918

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html

5.    Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html

6.    Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html

7.    Laki – allegoria, jossa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen, sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html

8.    Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-8.html  

9.    Työ -allegoria. Nuori mies sirppi ja viljantähkä käsissään, yllään lantion peittävä vaate.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-9.html







Kuvat. AN

 

Suomen Vapaudenpatsaan Tulevaisuus -allegoriaa ja Työ-allegoriaa kannattaa katsella parina. Näillä vierekkäisillä reliefeillä on nimittäin yhteys saman aikakauden toisen merkittävään kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen samannimiseen veistosryhmään.

 


Kuva- ja tekstilainaus Wikipediasta. Veistokset nimet vasemmalta oikealle: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjuu.

”Työ ja tulevaisuus on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen viiden veistoksen sarja Eduskuntatalon istuntosalissa. Aaltonen voitti nuoren valtion ihanteita kuvaavalla veistossarjallaan tammikuussa 1930 julkistetun taidekilpailun.”

”Kullattu kipsinen veistossarja Eduskunnan istuntosalissa peruskorjauksen jälkeen 2017. Veistokset ovat kullattua kipsiä ja valmistuneet 1930–1932. Ne omistaa Suomen Eduskunta ja ne olivat tallennettuina Wäinö Aaltosen museoon Turkuun vuodesta 1977 lähtien. Veistokset siirrettiin takaisin Eduskuntataloon keväällä 2017.” (13)

Lainaus päättyy


Kuva: Wikipedia 

Tulevaisuus on keskimmäinen teos, ja ainut naishahmo.
Ja miesvartaloista poiketen ainut selin saliin päin oleva veistos. 
Tulevaisuus on esitetty naishahmona lapsi sylissään. 

Eli sama teema kuin on Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsaassa.
Liipolan teoksessa on sylissä olevan lapsen lisäksi äidin helmoissa myös poikalapsi.

 

Kuva: AN, 2.10.2020. 

Aineen taidemuseossa Torniossa on Wäinö Aaltosen Tulevaisuus-teoksen toisinto. 
Teos on esillä parhaillaan olevassa näyttelyssä Eila – Nainen kokoelman takana. Kokoelmanäyttely 8.2.2020 – 6.1.2021.

Tutustu: Aineen taidemuseo

www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/aineen-taidemuseo/ 


 

Yrjö Liipolan Tulevaisuus-reliefi

Vertailua luonnoksen ja toteutetun teoksen välillä

 


 

Kuvat AN

Myöskään tämä luonnos ei ole muuttunut työvaiheiden aikana savesta kipsimallin kautta graniittiin. Lopputulos on hyvin lähellä 1:1.

Tämä todistaa hyvin korkeaa ammattitaitoa tuon ajan kivenhakkaajien ammattikunnassa.

”Patsaan jalusta on mustaa graniittia ja se hakattiin valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä.  Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi reliefiä tehtiin T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla, Vinkkilän aseman lähellä. Graniittia tarvittiin kaikkiaan 240 tonnia.” (5)

 

Perheen idylli

Työnjako perheen sisällä oli nykypäivään verrattuna yksinkertaisempi. Nainen synnyttäjänä antaa lapsille elämän. Lastenhoito etenkin monilapsisissa perheissä kesti usein kovin pitkään. Miehen rooli ei edellyttänyt merkittävää osallistumista kotitöihin, toisin kuin tämän päivän Suomessa. 
Sota-aikoina ja niiden jälkeen meillä Suomessakin korostui ajattelu, että mies puolustaa kotia, uskontoa ja isänmaata ase kädessään, ja naisten ja lasten voimin hoituivat suurelta osin koririntaman työt.   

Tulevaisuuden symbolit

Symbolikirjallisuudesta on kovin vaikeaa löytää sellaisia symboleja, joilla esitettäisiin tulevaisuus jonkinlaisena kuvana. Merkit, kuvat syntyvät aikojen saatossa, ja niiden sisällöt muuttuvat aina uusien tässä ja nyt -kokemusten myötä. Kaikissa maailman uskonnoissa on haluttu luoda mielikuvia yksilön kuolemanjälkeiseen tulevaisuuteen, mutta millaiselta maailman tulevaisuus jokapäiväisessä arjessa näyttää lastemme ja tulevien sukupolvien elinaikana on ylivoimaisen vaikeaa kuvata symboleina.

Elämänkiertokulku luo rytmit, pienemmät ja isommat, joiden kanssa myös ihmisen on hyvä olla osana kokonaisuutta. Syntymä ja kuolema liittyvät kaikkeen elolliseen, näkyvään ja omilla silmillämme näkymättömään kaikkeuteen. Näihin teemoihin liittyviä vertauskuvia löytyy kaikesta mihin me ihmiset olemme ajattelumme jälkiä jättäneet, luolamaalauksista tämän hetken sosiaalisen median ilmentymiin.

Yksinkertaisin, ja puhuttelevin symboli meidän ihmisten näkökulmasta on kuva lapsista. Tytöstä ja pojasta, kuten on tässä Suomen Vapaudenpatsaan Tulevaisuus-reliefissä. Lapsemme ovat joltain osin oman minämme jatkumoja, ja samalla ikään kuin ”viestikapuloita” ajan päättymättömässä virrassa. Elämä on energiaa, voimaa, pysähtymätöntä ”kosmista tanssia”. Uskonnollisiksi koetut käsitteet, usko(elämään) – toivo (paremmasta tulevaisuudesta) – rakkaus (toisesta ja myös toisistamme välittäminen) liittävät yhteen naisellisuuden ja miehisyyden prinsiipit luoden mahdollisuuden elämän kiertokulun jatkumisen.

Patsaat, muistomerkit voivat puhua meille, kunhan kuuntelemme heitä. Ohikiitävät hetket ovat oma elämämme. Menneisyyteen ei ole mahdollista palata, mutta aikaisempien sukupolvien jalustoille nostamia ”pysäytyskuvia”, kuten Suomen Vapaudenpatsasta on meidän jokaisen aika ajoin syytä pysähtyä katsomaan.

 


Kuva: AN 


Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitukset, Mannerheim ja joukot ja yhteenvetokirjoitus koko sarjasta julkaistaan tässä blogissa joulukuussa 2020.  

 

Tämän kirjoitussarjan lähteinä on käytetty:

1.         Raimo Salokangas, toim.: Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas

2.          Jorma Kallenautio ym.: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006

3.          Victor Hoving: Vaasa 1852-1952, Otava 1956

4.          Arne Appelgren ym.: Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949

5.          Eira Häggvist / Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008

6.          Aira Tuomisto: Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

7.          Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000

8.          Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017

9.          Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017

10.      Kari Juva ym.: Suomalaista veistotaidetta, Porvoo 1980

11.      Minna Kettunen: Suomalaisuutta veistämässä Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä. Tammi 2019

12.      Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011

13.      Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993

14.      The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994

Sanomalehdet: 
Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938
Helsingin Sanomat, 25.10.2020

www-sivut:
Wikipedia
Pohjanmaan museo
Yrjö Liipolan Taidemuseo 
Mannerheim-museo
Turun taidemuseo
Vaasan Sotaveteraanimuseo
Eduskunta 
Aineen taidemuseo

 

Jos Sinä haluat julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa, niin ota yhteyttä!

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 2.11.2020


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...