Kuva: AN
10. Tulevaisuus – allegoria. Perinteinen madonna-aihe: äiti katse tulevaisuuteen suunnattuna, sylissään pieni lapsi ja helmoissaan vähän vanhempi poika. (1)
Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit
Johdanto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html
2. Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html
3. Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html
4. Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin
alapuolella vuosiluku 1918
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html
5. Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html
6. Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html
7. Laki – allegoria, jossa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen, sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html
8. Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-8.html
9. Työ -allegoria.
Nuori mies sirppi ja viljantähkä käsissään, yllään lantion peittävä vaate.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-9.html
Kuvat. AN
Suomen Vapaudenpatsaan Tulevaisuus -allegoriaa ja Työ-allegoriaa kannattaa katsella parina. Näillä vierekkäisillä reliefeillä on nimittäin yhteys saman aikakauden toisen merkittävään kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen samannimiseen veistosryhmään.
Kuva- ja tekstilainaus Wikipediasta. Veistokset nimet vasemmalta oikealle: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjuu.
”Työ ja tulevaisuus on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen viiden veistoksen sarja Eduskuntatalon istuntosalissa. Aaltonen voitti nuoren valtion ihanteita kuvaavalla veistossarjallaan tammikuussa 1930 julkistetun taidekilpailun.”
”Kullattu kipsinen veistossarja Eduskunnan istuntosalissa peruskorjauksen jälkeen 2017. Veistokset ovat kullattua kipsiä ja valmistuneet 1930–1932. Ne omistaa Suomen Eduskunta ja ne olivat tallennettuina Wäinö Aaltosen museoon Turkuun vuodesta 1977 lähtien. Veistokset siirrettiin takaisin Eduskuntataloon keväällä 2017.” (13)
Lainaus päättyy
Ja miesvartaloista poiketen ainut selin saliin päin oleva veistos.
Kuva: AN, 2.10.2020.
Aineen taidemuseossa Torniossa on Wäinö
Aaltosen Tulevaisuus-teoksen toisinto.
Teos
on esillä parhaillaan olevassa näyttelyssä Eila – Nainen kokoelman takana. Kokoelmanäyttely
8.2.2020 – 6.1.2021.
Tutustu: Aineen taidemuseo
www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/aineen-taidemuseo/
Yrjö Liipolan Tulevaisuus-reliefi
Vertailua luonnoksen ja toteutetun teoksen välillä
Kuvat AN
Myöskään tämä luonnos ei ole muuttunut työvaiheiden aikana savesta kipsimallin kautta graniittiin. Lopputulos on hyvin lähellä 1:1.
Tämä todistaa hyvin korkeaa ammattitaitoa tuon ajan kivenhakkaajien ammattikunnassa.
”Patsaan jalusta on mustaa graniittia ja se hakattiin valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi reliefiä tehtiin T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla, Vinkkilän aseman lähellä. Graniittia tarvittiin kaikkiaan 240 tonnia.” (5)
Perheen idylli
Tulevaisuuden symbolit
Symbolikirjallisuudesta on kovin vaikeaa löytää sellaisia symboleja, joilla esitettäisiin tulevaisuus jonkinlaisena kuvana. Merkit, kuvat syntyvät aikojen saatossa, ja niiden sisällöt muuttuvat aina uusien tässä ja nyt -kokemusten myötä. Kaikissa maailman uskonnoissa on haluttu luoda mielikuvia yksilön kuolemanjälkeiseen tulevaisuuteen, mutta millaiselta maailman tulevaisuus jokapäiväisessä arjessa näyttää lastemme ja tulevien sukupolvien elinaikana on ylivoimaisen vaikeaa kuvata symboleina.
Elämänkiertokulku luo rytmit, pienemmät ja isommat, joiden kanssa myös ihmisen on hyvä olla osana kokonaisuutta. Syntymä ja kuolema liittyvät kaikkeen elolliseen, näkyvään ja omilla silmillämme näkymättömään kaikkeuteen. Näihin teemoihin liittyviä vertauskuvia löytyy kaikesta mihin me ihmiset olemme ajattelumme jälkiä jättäneet, luolamaalauksista tämän hetken sosiaalisen median ilmentymiin.
Yksinkertaisin, ja puhuttelevin symboli meidän ihmisten näkökulmasta on kuva lapsista. Tytöstä ja pojasta, kuten on tässä Suomen Vapaudenpatsaan Tulevaisuus-reliefissä. Lapsemme ovat joltain osin oman minämme jatkumoja, ja samalla ikään kuin ”viestikapuloita” ajan päättymättömässä virrassa. Elämä on energiaa, voimaa, pysähtymätöntä ”kosmista tanssia”. Uskonnollisiksi koetut käsitteet, usko(elämään) – toivo (paremmasta tulevaisuudesta) – rakkaus (toisesta ja myös toisistamme välittäminen) liittävät yhteen naisellisuuden ja miehisyyden prinsiipit luoden mahdollisuuden elämän kiertokulun jatkumisen.
Patsaat, muistomerkit voivat puhua meille, kunhan kuuntelemme heitä. Ohikiitävät hetket ovat oma elämämme. Menneisyyteen ei ole mahdollista palata, mutta aikaisempien sukupolvien jalustoille nostamia ”pysäytyskuvia”, kuten Suomen Vapaudenpatsasta on meidän jokaisen aika ajoin syytä pysähtyä katsomaan.
Kuva: AN
Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitukset, Mannerheim ja joukot ja yhteenvetokirjoitus koko sarjasta julkaistaan tässä blogissa joulukuussa 2020.
Tämän kirjoitussarjan lähteinä on käytetty:
1. Raimo Salokangas, toim.: Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas
2. Jorma Kallenautio ym.: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006
3. Victor Hoving: Vaasa 1852-1952, Otava 1956
4. Arne Appelgren ym.: Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949
5. Eira Häggvist / Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008
6. Aira Tuomisto: Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008
7. Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000
8. Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017
9. Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017
10. Kari Juva ym.: Suomalaista veistotaidetta, Porvoo 1980
11. Minna Kettunen: Suomalaisuutta veistämässä Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä. Tammi 2019
12. Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
13. Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993
14. The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994
Jos Sinä haluat julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa, niin ota yhteyttä!
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 2.11.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti