Kuva: AN
9. Työ -allegoria. Nuori mies sirppi ja viljantähkä käsissään, yllään lantion peittävä vaate. (1)
Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit
Johdanto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html
2.
Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu
miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja
jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan
sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html
3. Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html
4. Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin
alapuolella vuosiluku 1918
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html
5. Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html
6. Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html
7. Laki – allegoria, jossa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen, sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html
8. Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-8.html
Kuvat: AN
Suomen Vapaudenpatsaan Työ-allegoriaa ei voi käsitellä ilman sen vasemmalla puolella olevaa Tulevaisuus- allegoriaa. Näillä vierekkäisillä reliefeillä on nimittäin yhteys saman aikakauden toisen merkittävään kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen samannimiseen veistosryhmään.
Nämä Aaltosen teokset saattavat olla yllättävän tuttuja meille nykyajan ihmisille, TV-uutisten katsojille.
Kuva- ja tekstilainaus Wikipediasta
”Työ ja tulevaisuus on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen viiden veistoksen sarja Eduskuntatalon istuntosalissa. Aaltonen voitti nuoren valtion ihanteita kuvaavalla veistossarjallaan tammikuussa 1930 julkistetun taidekilpailun.”
”Kullattu kipsinen veistossarja Eduskunnan istuntosalissa peruskorjauksen jälkeen 2017. Veistokset ovat kullattua kipsiä ja valmistuneet 1930–1932. Ne omistaa Suomen Eduskunta ja ne olivat tallennettuina Wäinö Aaltosen museoon Turkuun vuodesta 1977 lähtien. Veistokset siirrettiin takaisin Eduskuntataloon keväällä 2017.” (13)
Lainaus päättyy
Mainitaan nimeltä vielä yllä olevat veistokset. Nimet vasemmalta oikealle: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjuu.
Wäinö Aaltosen museo on Turussa
Kuva: Wikipedia
Wäinö Aaltosen veistos Henkinen työ on alaston mieshahmo. Pelkkä vartalokuva ilman minkäänlaisia lisäyksiä. Ei työvälineitä tai muita viittauksia mihinkään näkyvään todellisuuteen.
Tulevaisuus on esitetty naishahmona lapsi sylissään. Eli aivan sama teema kuin on Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsaassa. Tästä lisää perusteellisemmin seuraavassa tämän kirjoitussarjan kirjoituksessa.
Yrjö Liipolan Työ-reliefi
Vertailua luonnoksen ja toteutetun teoksen välillä.
Kuvat: AN
Luonnos, pienoismalli on muuttunut tuskin lainkaan työvaiheiden aikana savesta graniittiin. Lopputulos on hyvin lähellä 1:1.
”Patsaan jalusta on mustaa graniittia ja se hakattiin valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi reliefiä tehtiin T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla, Vinkkilän aseman lähellä. Graniittia tarvittiin kaikkiaan 240 tonnia.” (3)
Ensiluokkainen lopputulos on siis monen ammattilaisen taidonnäyte.
Alastomuus kuvanveistotaiteessa
Suomen Vapaudenpatsas on hienolla tavalla kahden tyylisuunnan yhdistelmä. Jalustan päällä olevat sotilaat ovat molemmat luokiteltavissa näköispatsaiksi. Niiden tuli aikalaisten mielestä esittää suomalaista talonpoikaisarmeijan sotilasta. Siksi molemmilla on suojeluskuntapuku päällä, ja jopa aseen voi asiantuntija tunnistaa, samoin aikakauden.
Kaikki jalustan reliefit liittävät muistomerkin veistotaiteen pitkään jatkumoon. Niiden muotokieli ja ihmisvartalon esittäminen lähes kokonaan ilman vaatetusta ilmentää aikaisemman aikakauden, ja vielä 1920-luvullakin vallinnutta ruumiinkulttuurin ihannointia, kuvataiteen klassismin perinteitä. Alastomuus kuului antiikin aikaa ihannoiviin urheilijaveistoksiin, Suomessa mm. vuoden 1924 Wäinö Aaltosen Paavo Nurmi juoksijapatsas (Aukusti Veuron tekemä pronssivalu syksyllä 1925). (HS 25.10.2020)
Suomen Vapaudenpatsaan jalustan reliefit Laki, Uskonto, Työ, Tulevaisuus, Mannerheim joukkoineen ovat kaikki upeita Suomen kuvanveistotaiteen helmiä.
Työtä kuvaavia symboleja
Työ kuluu ihmisen elämään aivan keskeisenä asiana. Näin on ollut aina, on nyt ja on tulevaisuudessakin. Erilaiset työt, työn eriytyminen eri ihmisille ja ihmisryhmille on kulttuurievoluution eteenpäin vievä voima. Karkea jako henkiseen ja ruumiilliseen työhön voidaan tehdä edelleenkin, joskin nykypäivänä työnteon olosuhteet ovat kovasti erilaiset kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Viljanlyhde ja sirppi ovat symboleina ilmiselvästi talonpoikaiskulttuuriin viittaavia. 1900-luvun alun suomalaisessa yhteiskunnassa oli toki jo merkittävää teollisuutta, kauppaa, palvelualojakin, mutta väestön pääasiallisin toimeentulo saatiin perinteisen agraariyhteiskunnan töistä.
Pohjanmaa on ollut vuosisatoja maamme viljantuotannon tärkeimpiä alueita. Viljasta on tehty leipää, saatu elanto. Leipä on perusravintoa ja siten elämän symboli.
Symbolikirjoista voi löytää joitain merkityksiä:
Vilja, tähkät
”Hengellisessä vertauskuvassa Jeesuksen kuvataan olevan ”elämän leipä” (Joh 6:35), sielun ravinto…”
”Vehnä ja ohra. Vehnä on leipää jalostamattomampi elämää ylläpitävä ruoka-aine, ja sitä on pidetty kuolemattomuuden tarjoavan ravinnon symbolina.”
”Edellisvuotisten siementen kasvuun lähtö keväällä vaikutti siihen, että vehnästä tuli Uudessa testamentissa ylösnousemuksen symboli.” (12)
Sirppi
Viljaa kerättiin käsin siten, että toiseen käteen koottiin
viljantähkät, ja toisessa kädessä olevalla pienellä viikatteella eli sirpillä ne
katkaistiin, jonka jälkeen jyvät otettiin talteen.
”Sirpin puolikuumainen muoto liitettään feminiiniseen prinsiippiin ja siten hedelmällisyyteen ja Demeterin ja Artemin (Diana) kaltaisiin kuunjumalattariin.” (12)
Poliittinen kuvasymboliikka liittää sirpin kommunismin tunnuksiin, jossa se edustaa maatyöläisiä ja vasara teollisuustyöläisiä.
Työ ja Tulevaisuus, ennen ja nyt
Seuraava tämän kirjoitussarjan blogikirjoitus käsittelee siis Tulevaisuus -allegoriaa. Siinä yhteydessä on hyvä palata vielä tähän tämän kertaiseen aiheeseenkin. Teemat kun liittyvät yhteen erottamattomasti. Patsaat ja muistomerkit pysyvät, kiveen hakatut totuudet kantavat itsessään oman aikansa arvoja, aatteita. Niihin on tärkeää perehtyä, ja antaa meitä edeltäneille sukupolville heille kuuluva arvostus ja kunnioitus. Maailmassamme kaikki menee aina johonkin suuntaan, - sanotaanhan sitä, ettei muuta pysyvää olekaan kuin muutos. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, ainakaan kovin itsevarmana. Tässä ja nyt ovat ohikiitäviä hetkiä, kaikille meille arkista puurtamista ja ajoittaisia juhlahetkiä, toivottavasti. Menneisyyden jonkinasteinen ymmärtäminen voi parhaimmillaan olla avuksi löytää merkityksiä omalle elämällemme ja kanssakäymisellemme toinen toistemme kanssa.
Kuva AN
Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitukset, Tulevaisuus julkaistaan tässä blogissa marraskuussa 2020, ja Mannerheim joukkoineen joulukuussa. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.
Tämän kirjoitussarjan lähteinä on käytetty:
1. Raimo Salokangas, toim.: Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas
2. Jorma Kallenautio ym.: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006
3. Victor Hoving: Vaasa 1852-1952, Otava 1956
4. Arne Appelgren ym.: Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949
5. Eira Häggvist / Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008
6. Aira Tuomisto: Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008
7. Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000
8. Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017
9. Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017
10. Kari Juva ym.: Suomalaista veistotaidetta, Porvoo 1980
11. Minna Kettunen: Suomalaisuutta veistämässä Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä. Tammi 2019
12. Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
13. Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993
14. The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994
Sanomalehdet:
Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938
Helsingin Sanomat, 25.10.2020
www-sivut:
Wikipedia
Pohjanmaan museo
Yrjö Liipolan Taidemuseo
Mannerheim-museo
Turun taidemuseo
Vaasan Sotaveteraanimuseo
Eduskunta
Jos Sinä haluat julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa, niin ota yhteyttä!
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 1.11.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti