Kuva: AN
8. Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä.
Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit
Johdanto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html
2. Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html
3. Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html
4. Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin
alapuolella vuosiluku 1918
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html
5. Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html
6. Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html
7. Laki ylätorin puolella, ilmansuuntaa länsi. Laki-allegoria kuvaa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi, jossa teksti LEX.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html
USKONTO
Kuva: AN
Koti, uskonto isänmaa ovat ne arvot, joista kaikki Suomen
Vapaudenpatsaan reliefit muistuttavat.
Nämä kaksi reliefiä, Uskonto ja Laki ovat rinnakkain Vapaudenpatsaan jalustan
sivustalla Ylätorille päin, ilmansuunta on länteen päin.
Nainen ja mies vierekkäisissä reliefeissä korostavat aikakauden vahvoja perinteisiä arvoja. Niistä kiinni pitäminen on koettu yhteiskuntaa vakauttavaksi ja ylläpitäväksi elämäntavaksi.
Nainen ja mies ovat rinnakkain myös patsaan jalustan toisella puolella, alatorin puolella. Nämä reliefit Tulevaisuus (äiti lapset helmoissaan) ja Työ (mies, isä) täydentävät kokonaisuuden viestiä: perheiden merkitys on suuri koko kansan selviytymisessä itsenäisenä ja omin voimin toimeentulevana kansakuntana.
Alkuperäiset Yrjö Liipolan reliefiehdotukset olivat kuitenkin aivan toiset kuin mitä lopulta toteutettiin.
Lainaus kirjasta: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006, s. 798
”… Muistomerkin vasemmalle ja oikealle sivulle sijoitettiin vierekkäin kaksi 80 cm levyistä allegorista kuvaa. Taiteilijan alun perin esittämään kuvaohjelmaan kuuluivat jääkärit, Lotta Svärd, auransa jättänyt ja miekkaansa tarttuva talonpoika sekö koti eli perhe. Patsaaseen toteutettiin lähinnä vain viimeksi mainittu sekä lisäksi työtä, lakia, ja uskontoa kuvaavat allegoriat. Ne olivat ideoina 1930-luvun suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ja kuuluivat isänmaallisten muistomerkkien yleisimpään kuvastoon.”
Yrjö Liipolan lopulliset ja toteutetut luonnokset neljäksi reliefiksi: Työ, Tulevaisuus, Uskonto ja Laki.
Yrjö Liipolan Taidemuseo, Koski TL
On hyvin mielenkiintoista vertailla näitä luonnoksia ja toteutettuja reliefejä.
USKONTO-reliefin kipsiin tehty luonnos ja valmis, kiveen hakattu teos
Kuvat: AN.
Luonnos (nähtävänä Yrjö Liipolan Taidemuseossa Koski TL:ssä)
ja Suomen Vapaudenpatsaaseen toteutettu jalustan reliefiteos.
Luonnos ja toteutettu reliefi ovat aika lailla 1:1. Kiveen hakattuna korkokuva on luonnollisesti viimeistellympi ja täydellisemmän muotoinen. Se on tehty erinomaisen hyvin klassismin ihanteiden mukaisesti.
Kuvan vasemman yläkulman kirkko risteineen on taustalla mutta silti sommitelmallisesti selkeä ja yksiselitteinen. Katseen suunta kirkkoon päin on rauhallinen ja varma.
Kokonaisuus on klassistiseen tyyliin toteutettu, vartalon paino vain toisella jalalla (kontraposto asento) ja kädet kauniisti toinen käsi sydämellä, poven päällä, ja toinen käsi vartalon myötäisesti. Tästä syntyy pienen liikkeen tuntua, ja nainen ikään kuin tulee huomaamattomasti kohti katsojaa.
Risti kirkonpäädyssä on kristillinen risti, kaksi yhtä pitkää suorassa kulmassa olevaa viivaa, kuten plusmerkissä (kreikkalaisen ristin perusmuoto).
Kuvat: AN
Uskontojen symbolit
Luonnollisestikaan ei ole mahdollista esittää yhtä uskonnon merkkiä, symbolia. Maailmanuskontoja on useita, ja kaikilla on omat tunnuksensa, omanlaisensa historia, traditiot jne.
Lainaus kirjasta
Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
”Kristillisiä kirkkokuntiakin on monia. Useimmille niistä on yhteistä usko kolmiyhteiseen Jumalaan: Isä, Poika ja Pyhä henki. Jumala ruumiillistui pojassaan Jeesus Nasaretilaisessa, jonka synnytti Pyhän hengen hedelmöittämä Neitsyt Maria.” …
”Risti. Yksinkertainen geometrinen kuvio, joka saadaan yhdistämällä vaakasuora ja pystysuora viiva, on ikivanha ja universaali symboli, jolla on satoja erilaisia muotoja. Nykyisin se todennäköisesti tunnetaan parhaiten kristinuskon pääsymbolina, joka edustaa Kristuksen antamaa sovitusuhria…”
Suomen Vapaudenpatsaan Uskonto-reliefistä ei löydy muita selkeitä uskonnollisia symboleja kuin risti symboli. Se löytyy melko pienenä merkkinä nuoren naisen katseen suunnasta, kirkon yläosasta.
”Tämä risti on kreikkalainen risti (crux immissa quadrata), jossa kaikki sakarat ovat yhtä pitkät. Kristinuskossa risti yhdistetään Pyhään Yrjöön Jumalaan, joka laskeutuu levittämään uutta elämää maailmaan.”
Lainaus päättyy
Koti, uskonto ja isänmaa
Nämä kolme sanaa ovat suomalainen muunnelma saksankielisistä ”Kirche, Kinder und Küche” (suom. ”kirkko, lapset ja keittiö”).
Sanontaa käytettiin Suomessa erityisesti maailmansotien välisenä aikana.
Ylipäällikkö Mannerheimin ensimmäisen päiväkäsky talvisodan alkaessa päättyi sanoihin ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”.
Kuvat AN
Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitukset, Tulevaisuus ja Työ, julkaistaan tässä blogissa marraskuussa 2020. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.
Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty:
1. Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798
2. Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008
3. Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki 2008
4. Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938
5. Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000
6. Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017
7. Arne Appelgren ym. Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949
8. Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006
9. Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
10. Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993
11. The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994
Jos Sinä haluat julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa, niin ota yhteyttä!
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 7.10.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti