Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 7, LAKI

 

Kuva: AN

  

7.    Laki – allegoria, jossa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen, sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.

 

Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html  

1.       Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html 

2.       Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html 

 

3.     Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html 

 

4.     Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin alapuolella vuosiluku 1918

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html 

 

5.    Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html

 

6.    Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html 

 

LAKI 

 

 

Kuva: AN. Uskonto ja Laki-allegoriat

Nämä kaksi reliefiä ovat rinnakkain, samalla Vapaudenpatsaan jalustan sivustalla Ylätorille päin, ilmansuunta on länteen päin.

Uskonto ja laki allegoriat ovat vierekkäin ainakin siitä syystä, että ne ovat keskeiset yhteiskunnan arvot, joita Suomen Vapaudenpatsaalla halutaan tuoda esiin. Nainen ja mies vierekkäisissä reliefeissä korostaa myös koko kansan yhteistä vastuunkantoa, jota täydentää jalustan itään päin olevat reliefit Tulevaisuus (äiti lapset helmoissaan) ja Työ (mies, isä).

Koti, uskonto isänmaa ovat ne vahvat peruspilarit, joihin Suomen Vapaudenpatsas ajan aatteiden mukaisesti itsestään selvästi nojaa.

 

 

Kuva: AN 

Alkuperäiset Yrjö Liipolan luonnokset neljäksi reliefiksi: Työ, Tulevaisuus, Uskonto ja Laki.

Yrjö Liipolan Taidemuseo, Koski TL

 

On mielenkiintoista vertailla luonnoksia ja toteutettuja reliefejä.

Tässä LAKI-reliefin luonnos ja valmis teos:

 

 

 

Kuvat: AN.
Luonnos (nähtävänä Yrjö Liipolan Taidemuseossa Koski TL:ssä)
ja toteutettu Suomen Vapaudenpatsaan jalustan reliefiteos.

 

Pieniä eroja on helposti nähtävissä. Asentoa on viimeistelty, ryhtiä on parannettu. Suoraselkäisyys luo arvostusta, turvantuntua. Miehen katse on varma, vahva.  Ylöspäin katsottaessa syntyvää perspektiiviharhaa on myös pyritty huomioimaan.

Miekka on lopullisessa versiossa jykevämpi, pystysuorassa maata kohti laskettuna. Miekka esitetään oikeutta kuvaavassa taiteessa yleensä paljastettuna ja usein myös kärki ylhäällä.

 LEX-kilpi on tässä teoksessa miehen takana, eikä edessä olevana suojakilpenä.

 

LAKI-reliefin tarkoitus on näyttää Vapaussodan voittaneen osapuolen eli valkoisten toimien oikeutus käydyn sisällissodan aikana ja sen jälkeen. Legitimiteetin saavuttaminen ja sen ylläpito oli ensiarvoisen tärkeää itsenäisyyden saavuttaneessa Suomessa 20- ja 30-luvulla. Kansalaisten luottamus ja velvollisuudentunto järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan koettiin hyvin tärkeäksi, jotta pieni kansamme voisi löytää yhtenäisyyden, ja selvitä jatkossakin itsenäisenä edelleen epävarmoissa maailmanpoliittisissa olosuhteissa.

 

Lain ja oikeuden symboliikasta

Hallitusneuvotteluiden ja vuotuisten budjettiriihien aikoina neuvotellaan Säätytalon kokoushuoneissa. Uutisoinnissa näytetään hyvin usein tätä alla olevaa kuvaa.

Säätytalossa sisällä porrastasanteen yläpuolella kohoaa toisinto Senaatintorilla olevasta Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan jalustaveistoksesta, Patria (1892), joka esittää lakia.

 

Kuvalainaus netistä

Lainaus kirjasta Suomi-neito, Aimo Reitala, Otava 1983

”On muistettava, että Patrian kohdalla oli alun perin kysymys vain Suomen valtiollisesta ja kansallisesta personifikaatiosta sekä allegoriasta, jossa heijastuvat Walter Runebergin 1860-luvun alun taisteleva isänmallisuus ja pääosin ruotsalaisperäinen Venäjän-vastaisuus”

Runebergin patsaan neidolla on päänsä päällä karhutalja, joka laskeutuu viittamaisesti selkäpuolelle. LEX-kilpi on symboli perustuslain, ja oman maan lakien puolesta ulkoista venäläistä vaaraa vastaan. Leijona on vahvana ryhdikkäänä. Miekka on neidon oikeassa kädessä, maata kohti, ja kilpi vasemmassa kädessä etummaisena, valmiina ottamaan vastaan mitä vastaan tulee.

 

Isänmaa lasimaalaus

Vielä toinen lainaus kirjasta Suomi-neito, Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Otava 1983, kirjoittanut Aimo Reitala.

”Suomi-neito…tunnuksen avulla ei voitu helposti ilmaista sitä puolustustahtoista sankarihenkeä, jonka aika mielellään liitti isänmaan kuvaan. Miekalla varustautunut nainen Walter Runebergin tapaan ei enää palannut, sillä naisen ja miehen roolit koettiin pitkälle eriytyneinä. Ase kuului miehelle, taistelijalle, nainen taas nähtiin mieluimmin äitinä tai sulottarena.

Selväpiirteisen dokumentin kymmenlukujen poliittisesti aktiivisen vaiheen isänmaakäsityksissä tarjoaa keväällä 1930 valmistunut Henry Ericssonin lasimaalaus Pohjanmaan historiallisen museon vapaussodan muistohallissa Vaasassa. Isänmaa-nimistä sommitelmaa hallitsee kolme pääfiguuria. Ylinnä liitelee ilmassa menneisyys historian hengettären hahmossa soihtu toisessa, laakerinoksa toisessa kädessään. Keskellä seisoo tulevaisuuden toivoa edustava lastaan ylös kohottava nuori äiti. Nykyisyyden symboli on antiikkinen sotilas miekkoineen, kilpineen ja lippuineen.”

Lainaus päättyy

 

 Kuva: AN. Pohjanmaan historiallisen museon vapaussodan muistohallin Isänmaa-lasimaalaus

 

Kuva AN. ”NYKYISYYS. Mies täysissä varusteissa valmiina suojelemaan kalleimpia arvoja. ”

Tekstilainaus kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki, Kustannusliike Silta, Turku, tekijät: Arne Appelgren, Lars-Ivar Ringbom, Mirjam Lehtikanto.

 

Kuva: AN

Linkki Rojkekti X= hankkeen sivulle / Isänmaa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html 

 

Laitan uudelleen jakoon myös tämän Erkki Rintalan Pohjalaisessa julkaistun kirjoituksen

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/suomen-vapaudenpatsaan-vertauskuvat.html 

 

Dokumentit talteen ja julkisuuteen

Tässä Suomen Vapaudenpatsas: symbolit kirjoitussarjassa ei ole tarkoitus pohtia laajempia historiallisia näkökulmia esitettävään symboliin liittyen. Mielenkiintoista se kyllä voisi olla.  Aktivistien, jääkäreiden jne. käsityksiä ja toimintatapoja esitellään monissa vielä nykyäänkin ilmestyvissä kirjoissa, tutkimuksissa ym. esitelmissä ja taideprojekteissa. Laillisuus, kumouksellisuus, suhtautuminen vuoden 1889 rikoslakiin (Valtio- ja maanpetos Suomen suuriruhtinaskunnassa) jne. ovat kiintoisia kysymyksiä.

Aikaa on kulunut jo yli 100 vuotta jääkäreiden paluusta Vaasan kautta Suomeen. Kiinnostus tuon ajan tapahtumiin on herännyt uudelleen henkiin etenkin jääkäreiden lastenlapsien keskuudessa. Suvuissa tallella olevia jääkäreiden päiväkirjoja on edelleen julkaisemattomina, ja ainakin yhden tällaisen tiedän olevan tulossa omakustanteena vielä ”joulumarkkinoille”.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat AN

Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitus, Uskonto, julkaistaan tässä blogissa lokakuussa 2020. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.

 

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty:

1.      Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798

2.      Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

3.      Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki 2008

4.      Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938

5.      Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000

6.      Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017

7.      Arne Appelgren ym. Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949

8.      Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006

9.      Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011

10.    Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993

11.    The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994

 

Jos haluat julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa, niin ota yhteyttä!

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 6.10.2020. Vuosiluku korjattu, Valtio- ja maanpetoksen rikoslaki vuodelta 1889, eikä siis 1886.