Vaasan kauppatorilla on Suomen Vapaudenpatsas - Finlands Frihetsstaty. Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui 9.7.1938 juhlaan, jossa arvokkaan seremonian päätteeksi teos paljastettiin, - suojakangas lehahti auki, ja esiin tulivat teoksen ylin osa, kaksi sotilasta, ja korkean jalustan kaikki korkokuvat neljällä ilmansuunnalla. Suomen vapautta juhlittiin ja julkistettiin näin koko maailmalle.
Tänään, itsenäisyyspäivän 2019 aikoihin, on sosiaalisessa mediassa ja lehdistössäkin aikaisempaa enemmän kiinnostuttu tästä koko maamme merkittävimmästä Suomen itsenäisyyden monumentista.
Alueemme valtalehtien, Ilkan ja Pohjalaisen piakkoin yhdistyessä, rohkaistun välittämään eteenpäin tämän vaasaennenjkanyt -blogin seuraajille Ilkan sivuillaan jakaman videon, Muistomerkin paljastus Waasassa eli Suomen Vapaudenpatsaan vihkiäisjuhlasta:
KATSO VIDEO
Ja toisena jakona, lainauksena tähän perään vielä Pohjalaisesta (12.7.2018) hovioikeuden emeritus presidentin Erkki Rintalan kirjoituksen: Lain vertauskuva 100-vuotiaan Suomen Vapaudenpatsaassa
Kuvalainaus: Pertti Elo Vaasan kaupungin esitteestä Vaasan patsaat ja muistomerkit-Vasas statyer och minnesmärken. Vaasa-Vasa 2008.
Isänmaansa vapauttajille l918 – Åt Fäderneslandets befriare omistettu Suomen Vapaudenpatsas – Finlands Frihetsstaty paljastettiin Vaasan kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon varrella 9.7.1938. Muistomerkin oli suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881–1971).
Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui juhlaan. Päävieraina olivat tasavallan presidentti Kyösti Kallio, puolustusneuvoston puheenjohtaja, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olleet jäsenet.
”Tämä muistomerkki on koko Suomen Vapaudenpatsas”, sanoi Mannerheim vihkipuheessaan.
Vaasan hovioikeus osallistui juhlaan in corpore. Tilaisuuden jälkeen presidentti Kallio suurine seurueineen siirtyi hovioikeuden vastaanotolle.
Patsas maksoi runsaat 1,3 miljoonaa markkaa. Kansalaiskeräyksellä hankitut varat kertyivät pääosin pohjalaisilta. Vaasan kaupunki rahoitti muistomerkin perustuksen ja kustansi juhlan. Valtiolta ei pyydetty varoja.
Liipola suunnitteli patsaan graniittijalustaan viisi korkokuvaa. Niistä yksi kuvaa lakia, muut esittävät vapaussodan ylipäällikköä joukkojensa edessä, tulevaisuutta, uskontoa ja työtä. Korkokuvat veistettiin Räntämäen tummanharmaasta graniitista T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla.
Lain vertauskuva esittää antiikin soturia kilpineen ja miekkoineen. Kilvessä lukee LEX.
Miekka esitetään oikeutta kuvaavassa taiteessa yleensä paljastettuna ja usein kärki ylhäällä. Vapaudenpatsaan miekka on tupessa kärki maahan laskettuna. Väistinrauta tekee aseesta ristin. Voimme ajatella vertauksen viestivän: Aseiden vaiettua vapautetun maan rakentamista on jatkettava lailla.
Erkki Rintala
Vaasa
Lainaukset päättyvät
Suomen Vapaudenpatsaan muita vertauskuvia, symboleja tulen esittelemään tässä blogissa vuoden 2020 aikana, jollain aikataululla, allekirjoittaneen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kirjoittajien toimesta.
Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti