Mannerheim-museoon myös virtuaalisesti

 

Mannerheim-museossa Helsingin Kaivopuistossa on nyt syksyllä 2020 esillä mielenkiintoinen erikoisnäyttely: GENTILHOMME – Kauniin elämän kaava.

Lainaus museon sivulta

”Ensivaikutelma ihmisestä välittyy usein ulkoisen tunnusmerkistön kautta. Pukeutuminen, mitä suurimmassa määrin, välittää kantajastaan viestiä. Mannerheim tottui elämässään olemaan katseiden kohteena, ja jo ulkoisen olemuksensa kautta hänestä on tehty mitä erilaisimpia tulkintoja; kulttuurisia, sosiologisia, poliittisia, ihailuun tai epäilyyn liittyviä. Päätelmiä, jotka väistämättä ovat heijastusta myös tarkastelijasta itsestään.” 

 

MANNERHEIM-MUSEO

Museo on avoinna perjantai - sunnuntai 11:00-16:00

Osoite Kalliolinnantie 14, Helsinki

Raitiovaunu 3 & 2

https://www.mannerheim-museo.fi/fi/aukioloajat/ 

Museon perusta on kotimuseo, minkä lisäksi esillä on vaihtuvia näyttelyitä eri teemoista, valokuvia sekä kunniamerkkikokoelma.

Tutustu netissä VIRTUAALIMUSEOON!

Mannerheim-museo on tänä päivänä myös erinomaisella tavalla siirtynyt digiaikakauteen, eli myös virtuaalisesti voi kokea upean kattauksen kaikesta siitä, mitä Mannerheim museossa on esillä!
3D- esittelyt rakennuksen eri kerroksien huoneista, esineistöstä… Youtube videoita mm. näistä aiheista: Mannerheimin kirjoituspöytä – pintaa syvemmältä, Marsalkan vaatekaapin helmiä, Mannerheim ja kunnian kulttuuri, jne…

Näin museon tutkija Liisa Oikari kertoo museon blogissa (15.9.2020)

Lainaus

KOTIMUSEO 0101010

”Mannerheim-museo on varovaisesti, mutta rohkeasti, ottanut askeleita kohti digitalisaatiota. 3D-museossa voi vierailla virtuaalisesti verkkopalvelun kautta. Gustaf Mannerheim ja museon kokoelmat ovat lähestyttävissä sosiaalisen median kautta. Youtubessa eri aiheita esitellään helposti sisäistettävien, mutta asiasisällöltään tiiviiden videoiden kautta. Tulevaisuudessa museon kokoelmiin voi tutustua hakupalveluissa, kuten Finnassa ja Europeanassa. Fyysisen museonäyttelyn ja digitaalisten verkkopalvelujen yhdistelmästä muotoutuu monisäikeinen kuva historiallisesta henkilöstä ja ajasta. Perinteinen museokäynti tarjoaa ainutlaatuisen aikamatkan ja kokemuksen, ja digitaaliset alustat puolestaan auttavat lisäämään tasoja Mannerheimin persoonan ja elämän ymmärtämiseen. Näin herkästi yksipuolistuva mielikuva pysyy monipuolisena, ja Mannerheim ajankohtaisena.”

Lainaus päättyy

 

Suomen Vapaudenpatsas liittyy hyvin läheisesti Mannerheimiin.

Ilkka Virtanen (Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n puheenjohtaja) toteaa Pohjanmaan maanpuolustaja -lehdessä (lokakuu 2018) näin:

”Patsashanke vireille jo v. 1918 marsalkka Mannerheimin aloitteesta

Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Hanke edistyi kuitenkin verkkaisesti, siihen liittyi sekä erimielisyyksiä päämäärästä että rahoitusongelmia. Temppeliajatuksesta luovuttiin 20-luvun loppupuolella ja päädyttiin näyttävään patsaaseen. Patsasprojekti rahoitettiin pääosin kansalaiskeräyksellä ja yrityslahjoituksilla. Patsaan suunnittelukilpailu käynnistettiin vuonna 1935. Yrjö Liipola voitti kilpailun ja monumentti oli valmis paljastettavaksi heinäkuussa vuonna 1938 eli kaksikymmentä vuotta Vapaussodan päättymisen ja muistomerkkihankkeen aloittamisen jälkeen. Paljastustilaisuus oli suuri kansallinen juhla, siihen osallistuivat mm. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, sotamarsalkka Gustav Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet. Yleisöä tilaisuudessa kerrotaan olleen 10 000 henkeä.”

Lainaus päättyy

Vaasan Kauppatorilla olevan Suomen Vapaudenpatsaan jalustassa on reliefejä neljään ilmansuuntaan. Pohjoisella sivustalla on tämä. 

 

 

                    Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas, jalustan reliefi Mannerheim joukkoineen

 

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit – kirjoitussarja tässä blogissa on jo puolessa välissä. Julkaistuna on 6 kirjoitusta, yhteensä näitä esittelyjä on tarkoitus saada valmiiksi 13 vielä tämän vuoden puolella.

Tulossa ovat vielä nämä: Laki ja Uskonto lokakuun alussa, Tulevaisuus ja Työ marraskuussa, ja viimeisenä Mannerheim joukkoineen joulukuussa.

Käyn lähiaikoina Mannerheim-museossa Helsingissä etsimässä lisää tietoa tutkimusteemaani liittyen.

Kerron asiasta lisää heti kun minulla mahdollisesti on uutta kuva- ym. materiaalia esitettävänä.  

 

 

Kuvituskuva, lainaus Mannerheim-museon nettisivulta: erikoisnäyttely:GENTILHOMME – Kauniin elämän kaava

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

historian harrastaja: Vaasan julkiset patsaat ja muistomerkit
(Rojekti X= hanke)

aimonyberg(at)gmail.com