VALKOLINNAN MUISTOLAATTA

 

 

 

 

Vaasan suomalaisen suojeluskunnan järjestötalon eli Valkolinnan muistolaatan hankinta uudisrakennuksen seinään perustuu tontilla olevien kahden YIT:n uudistalon rakennustöissä mukana olleiden aloitteeseen. YIT toteutti tämän toiveen. Laatta on kiinnitetty As. Oy Majurin seinään talon valmistumisvaiheessa helmikuussa 2019.

Osoite:7-kerroksisen uudisrakennuksen (Majuri) julkisivu.Pitkänlahdenkatu 35 B, VAASA

Laatan teksti: Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1939 – 2018 Vaasan suomalaisen suojeluskunnan järjestötalo VALKOLINNA. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Viljo Rewell.

 

 

 

 

Kuvat: AN 5.5.2021

 

Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asuinalue on kokenut todellisen ”kasvojen kohotuksen”.  Näyttävä, korkeatasoinen asuinalue upealla paikalla, uutta 2020-luvun Vaasan ilmettä!
Lopputukoksessa on nähtävillä joitakin yksityiskohtia, ainakin kerrostalojen taakse valmistuneessa autotallirakennuksessa, joissa voidaan nähdä olevan yhteyksiä aikaisemmin paikalla olleeseen Valkolinnaan, arkkitehti Viljo Revellin piirustuksiin.

Tämän uuden Valkolinnan arkkitehtuurisuunnittelu on Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljasen käsialaa. 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvin mielenkiintoinen alkuperäisen VSK järjestötalon piirustuksia koskeva sanomalehtikirjoitus vuodelta 1938 ansaitsee tulla tässä yhteydessä mainituksi (kiitos vinkin lähettäneelle KM:lle)

Sanomalehti Vaasa: Tiistaina maaliskuun 29 p:nä 1938 julkaistut piirroskuvat ja artikkeli aiheesta ovat upeita dokumentteja. On mahtavaa saada lukea, nähdä nämä!

Alla oleva lainaus on Vaasan kaupungin sivulta vuodelta 2010 esitevihkosta, jossa esitellään Viljo Revellin rakennuksia Vaasassa, olemassa olevia ja purettuja.

https://www.vaasa.fi/uploads/2019/10/73a4fe37-kaupunkikavelyesite-viljo-rewellin-jalanjaljilla.pdf 

 

VILJO REVELL 100 VUOTTA 2010
KAUPUNKIKIERROS VAASASSA REVELLIN JALANJÄLJILLÄ

VALKOLINNA

Valkolinna valmistui vuonna 1939 suojeluskuntataloksi. Rakennuksessa oli tykkihalli, järjestön kokoontumistiloja sekä luentosaleja. Siihen liittyi ensimmäisessä vaiheessa myös aluepäällikön asunto, joka myöhemmin purettiin kerrostalon tieltä. Tykkihallin laajennus valmistui vuonna 1942 rakennuksen pohjoispäätyyn. Kokonaisuus oli tyyliltään modernin funktionalistinen valkoisine pintoineen, tasakattoineen ja kattoterasseineen. Suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944 ja Valkolinna siirtyi OTK:n omistukseen. Muutos lihanjalostustehtaaksi valmistui vuonna 1951. Rakennus-kokonaisuuden linjakkuus hämärtyi ja rakennuksen luonne muuttui merkittävästi. Rakennusliike A. Hakoranta osti kiinteistön 60-luvun lopulla ja on käyttänyt sitä varastona. Valkolinna on suojeluskuntatalojen joukossa poikkeava modernin, korkealaatuisen arkkitehtuurinsa johdosta. Rakennuksen loistokausi jäi kuitenkin kovin lyhyeksi suojeluskuntien lakkauttamisen vuoksi. Valkolinna on suojeltu asemakaavassa, mutta tällä hetkellä purku-uhan alla.”

Lainaukset päättyvät

 

Muutama sananen vielä rakennussuojelusta

Aihe on iso, vaativakin jos pitää muutamalla sanalla kuvailla usein vuosiakin kestäviä ”riitoja” paikallista rakennusperinnettä vaalivien ja kaupunkikuvaan uutta, uljasta, korkeaa rakentamista vaativien välillä.

Kaikkea ei ole mahdollista säilyttää, se on selvää. Kun vanhaa säilytetään, sille tulee löytyä ylläpitäjä ja todellista käyttöä. Eikä maksaja voi olla kuin poikkeustapauksessa valtio tai kunta, siis veronmaksajat.

Rakennusten ja luonnonsuojelijoitakin syyllistetään toisinaan siitä, että ovat toisten kukkarolla, aiheuttavat tappioita kaupungille ja yksityishenkilöille, kun viivästyttävät turhaan uuden ja paremman tekemistä.

Suomen lait antavat lähinaapureille, viranomaistahoille ja yhdistyksillekin oikeuden tulla kuulluksi, kun muutoksia jonkun tahon toimesta ryhdytään ajamaan. Emme elä kuin Manhattanilla, jossa se, joka omistaa maapalan, ja jolla on rahaa voi tehdä niin korkeita pilvenpiirtäjiä kuin itse haluaa.

Ensisijaisen tärkeä myös meillä Suomessa on tietenkin se, että toimimme yhteiskuntana niin, että pyörät pyörivät, ja usko parempaan tulevaisuuteen pysyy kaikilla vahvana. Yritysten menestyminen, kuntien taloudenpidon turvaaminen, kansalaisten luottamus demokraattiseen oikeusvaltioomme ja järjestelmäämme kaiken kaikkiaan ovat tekijöitä, jotka tekevät Suomestamme yhden maailman onnellisimmista maista.

Omia näkemyksiään, intressejä saa ja pitääkin puolustaa.

Kun entisten sotilaspoikien yhdistys nyt jo edesmenneen Reijo Salmen johdolla, arkkitehtien järjestö SAFA ja eräät yhdistykset ja yksityishenkilöt lähtivät ajamaan Valkolinnan säilyttämistä ja kunnostamista, se oli oikein näiden tahojen näkökulmasta. Monet yritykset eivät kuitenkaan lopulta luottaneet tulosta. Ely myönsi kohteelle purkuluvan suojellun rakennuksen päästyä niin huonoon kuntoon, ettei mikään muu enää tullut kyseeseen. Suojelun yrittäminen, merkittävän paikallisen perinteen näkyväksi tekeminen tuleville polville oli silti tärkeää.

Nyt meillä on kaikkien nähtävillä julkinen muistolaatta muistuttamassa Vaasan suomalaisen suojeluskunnan toiminnasta, Valkolinnan järjestötalosta. Ei ihan merkityksetön teko tämäkään. 

 

 

Kuva: AN, 1.3.2011. Etualalla osa vanhaa alkuperäistä Valkolinnaa, jonka suojelustatuksesta riita jatkui.  Taustalla uusi korkea kerrostalo (Vuonna 2010 valmistunut Konepajakadun ja Pitkänlahdenkadun kulmaukseen valmistunut ensimmäinen Asunto Oy Vaasan Valkolinna Bostad Ab.n 7-kerroksinen kerrostalo).

 

Kuva: AN, 30.9.2014. Vaasan Valkolinnan rippeet, eli mitä oli jäljellä Viljo Revellin alun perin 1939 suojeluskuntataloksi suunnittelemasta arvorakennuksesta. Rappiokuntoon päässyt rakennus sai purkuluvan, ja uudisrakennushankkeet etenivät.

 

19.9.2012 kirjoitin tässä blogissa aiheesta näin

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2012/09/vaasan-valkolinnat.html 

 

Loppuun kuva tästä päivästä. Hyvältä näyttää!

 

 

Muistolaatta Vaasan suomalaisen suojeluskunnan järjestötalosta, Valkolinnasta ansaitsee ehdottomasti paikkansa koontilistalla, jolla esitellään Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.
Rojekti X= (VAASA) (rojektixon.blogspot.com)

Tämä blogikirjoitus jaetaan myös ylläpitämälleni fb-sivustolle, jossa voi jakaa aiheesta lisämateriaalia, ja kommentoida myös tätä kirjoitusta. 

https://www.facebook.com/rojektixon/posts/1633810796808762

Rojekti X = fb-sivusto kokonaisuudessaan löytyy täältä
https://www.facebook.com/rojektixon/

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

 

Sivua on päivitetty 12.5.2021