torstai 28. helmikuuta 2013

2 v.

Tunnelmakuvia tänään 28.2.2013 aamupäivällä



Kuvat: AN. Viime päivien lämpöaallon jälkeen.



Valomainoksia VAMK:n seinällä. Vaasa on Jackpot! Totta monessakin mielessä.

Tänään ovat liput saloissa! On Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä! Ei ollenkaan hassumpi päivä juhlistaa myös tätä asukasyhdistyksemme blogia!

Tasan kaksi vuotta sitten aloitimme tämän vapaamuotoisen, Vaasaa käsittelevien juttujen esille laittamisen tähän Vaasa ennen ja nyt – blogiin.

Nimi tälle blogille tuli siitä, että lähdimme mainostamaan asukasyhdistyksemme ja Vasa Arbiksen yhdessä järjestämää vanhojen valokuvien katseluiltaa. Tilaisuus oli menestys, Arbiksella oli sali täynnä väkeä katselemassa ja keskustelemassa Vasabladetin lehtikuvaajan Rafael Olinin 60-luvulla ottamista Vaasa-aiheisista kuvista, sekä samoista kohteista nykypäivänä otetuista kuvista (Kai Martonen, Österbottens traditionsarkiv).

Vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin myös vuosi sitten. Asko Halme ja amanuenssi Meta Sahlström (Österbottens traditionsarkiv ) esittelevät valokuvia Vaasan keskustan alueelta noin 50 vuoden ajalta.

Näissä Vaasa ennen ja nyt tilaisuuksissa on ollut mahdollista muistella menneitä, kertoa omista kokemuksistaan, ja kuulla myös muilta monenlaisia ajatuksia kaupunkimme muutoksesta vuosikymmenten saatossa.

Tänä vuonna jatkamme perinnettä, kuitenkin hieman toisella konseptilla. Jo kahtena aikaisempana vuotena järjestetyt Vaasa ennen ja nyt -tilaisuudet saavat tänä vuonna jatkoa kevät- ja syyskokoustemme yhteydessä järjestettävistä VALOKUVAILLOISTA.

Esa Siltaloppi tulee 15.5. kevätkokoukseemme, ja Gunnar Bäckman syyskokoukseemme lokakuussa kertomaan Vaasa-aiheisista uusista ja vanhemmistakin valokuvistaan.

Seuraa sinäkin säännöllisesti blogiamme! Voit lähettää juttujasi ja kuviasi julkaistavaksi tässä blogissa! Osoite on aimonyberg(at)gmail.com

Tehdään yhdessä nyt alkavasta kolmannesta vuodestamme mielenkiintoinen ja kiehtova! Kaikenlaisilla kuvilla, videoilla ja teksteillä voimme kertoa millaista Vaasassa on elää, asua ja viihtyä, sekä välittää myös meidän vaasalaisten tunnelmia ja kokemuksia olla aktiivisia ja omaan elämäämme vaikuttavia kuntalaisia ja kansalaisia.

Mitä kaikkea tämä vuosi vielä tuokaan mukanaan?

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Pirjo Andrejeff vastaa


Kysymyksen esittää: Aimo Nyberg
Vastauksen antaa: Kaupunginvaltuutettu Pirjo Andrejeff, SDP

Kaupunginvaltuutettu Pirjo Andrejeff, olit mukana paneelikeskustelussa 30.1. Vaasan yliopistolla, jossa pohdittiin MITEN TURVATAAN KANSALAISTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET.

Sinulla on pitkä kokemus kunnallispolitiikassa, kuudes valtuustokautesi on juuri alkanut, ja olet pitkäaikainen vaikuttaja myös asukasyhdistystoiminnassa. Toimit edelleen, kuten jo Vaasan asuntomessujen suunnittelun ja toteutuksen aikoihin, Suvilahden asukasyhdistyksen puheenjohtajana.

Olet siis ehdottomasti oikea henkilö valottamaan kokemuksiasi ja ajatuksiasi, mikä olisi oikea, toivottava suunta jatkossa.

KYSYMYS
Demokratia, ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat aina aikaan ja aikakausien suomiin mahdollisuuksiin sidottuja, toimintamuodot ovat muuttuvia, kehittyviä. Miten Sinä näet asian, miten samanaikaisesti pystyttäisiin vahvistamaan edustuksellista, vaaleilla valittavien valtuutettujen päätäntävaltaa ja vastuuta, ja samalla luoda edellytyksiä nykyistä toimivammalle ns. suoralle demokratialle?

VASTAUS
Pirjo Andrejeff:
Asioiden delegointi virkamiehille on viety liian pitkälle. Vaaleilla valittujen valtuutettujen pitää päästä jo asioiden tullessa vireille, puuttumaan niihin ja päästä sanomaan mielipiteensä. Kun jo varhaisessa vaiheessa pääsee asioihin puuttumaan, vältytään turhilta ja aikaa vieviltä valituksilta.

JATKOKYSYMYS
Nykyisellään asukasyhdistykset ovat kovin erilasia, yhdenasianliikkeistä asuinalueensa palveluja järjestäviin kolmannen sektorin toimijoihin asti. Tosiasia on, etteivät asukasyhdistykset esim. Vaasassa edusta kuin hyvin pientä osaa alueensa asukkaista. Yhdistysten suhde päättäjiin voi myös olla, ainakin ajoittain, hankkeita jopa jarruttava. Toki myös toisinpäin, asukkaiden paikallinen asiantuntemus ja ns. järjenkäyttö voi estää kohtuuttomuudet, joidenkin tahojen yksipuoliset ja alueelle jopa haitalliset hankkeet. Nykyisen kuntalain mukaisesti asukkailla ja asukasyhdistyksillä on tietynlainen asianosallisen asema mm. lausuntojen antajina oman alueensa kaavoitusasioissa. Tuleeko Sinun mielestäsi tätä kuulluksi tulemista jotenkin parantaa nyt uudistettavassa kuntalaissa, ja mitä se voisi tarkoittaa?

VASTAUS
Pirjo Andrejeff:
Kuulluksi tulemista pitää ehdottomasti parantaa. Se ei auta ketään, jos vain kuullaan, pitää myös aidosti kuunnella. Asukasyhdistyksille tulisi antaa vielä enemmän valtaa ja myös vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Alueella asuvat ovat parhaita asiantuntijoita, silloin kun päätetään juuri heidän asioistaan. Asukasyhdistyksiin tulisi saada mukaan enemmän kaiken ikäisiä kuntalaisia. Lisäisikö se houkuttelevuutta, jos perustettaisiin asukasyhdistysten tilalle aluelautakuntia, joilla olisi omat rahat kaupungin talousarviossa (kuten nyt Vähässäkyrössä) ja näihin lautakuntiin valittaisiin jäsenet joko ilmoittautumalla tai jopa aluevaaleilla, jos halukkaita olisi enemmän kun mukaan mahtuu?? Pienempiä yhdistyksiä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan voitaisiin yhdistää. Aktiivisuus voisi lisääntyä ja sitä kautta myös yhdistysten painoarvo.

Linkki:  http://www.suvilahtiseura.fi/

Kiitos haastattelusta!

AIKAISEMMAT SARJAN KIRJOITUKSET:

14.2. 2013 Marketta Kujala, kaupunkisuunnittelusta nyt ja tulevaisuudessa
11.2. 2013 Harri Nieminen, Vaasan yleiskaava 2030 / Vaasan Tulevaisuuden saaristo 2080
31.1. 2013 Tapio Parkkari, kaupunkiblogit demokratian palveluksessa

Jatkoa tulossa lähiaikoina, seuraa blogiamme! Ehdota kysymyksiä, haastateltavia, tai anna itse haastattelu!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Metallisydän

Vaasaa voi hyvällä syyllä mainostaa monilla eri aloilla. Osaajia on paljon, halua yrittää ja myös näyttää osaamistaan tuntuu riittävän. Tässä yksi hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä luodaan positiivisia mielikuvia alueemme monialaisesta osaamisesta.

Peruskoulun päättöluokkien oppilaita, Kristiinankaupungista Kokkolaan, pyydettiin ideoimaan käsikirjoituksia mainosvideoon, jolla saataisiin nuoria kiinnostumaan metallialan koulutuksesta ja ammateista. Toteutettu projekti kiinnosti koulussamme oppilaitani kovasti, varsinkin kun olimme juuri saaneet vierailla ysiluokkalaisten kanssa VAO:ssa eli Vaasan ammattiopistossa tutustumassa heidän tarjoamiinsa jatko-opiskeluvaihtoehtoihin.

Voittanut käsikirjoitus löytyi Vaasasta, Vöyrinakaupungin koulun 9 D luokalta. Mira Palovuoren idean pohjalta tehdyn lyhytelokuvan METALLISYDÄN toteutti Siltaloppi Productions, ja esiintyjinä siinä on Laihian peruskoulun 9 luokan oppilaita.

Käy katsomassa video!

Tässä on linkit Metallisydän lyhytelokuvaan! (Saa mielellään levittää eteenpäin)

Suomeksi: http://youtu.be/AbCVtKA6rTM

På svenska: http://youtu.be/m-ClDRMbpRA

torstai 14. helmikuuta 2013

Marketta Kujala vastaa

Kysymyksen esittää: Aimo Nyberg
Vastauksen antaa: Marketta Kujala, Vaasan kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö

Taustaa:
Virkamiehen työtä ei kenenkään kannata kadehtia. Kaiken pitää sujua laillisesti, erilaisia käsityksiä, omia etujaan ajavia tahoja on entistä enemmän. On kuunneltava niin monia, on hirvittävä kiire, tai mikään ei etene… päättäjät vaativat vaihtoehtoja, viimeisintä tietoa jne.

Vaasalaisia esimerkkejä vaikeista kohteista löytyy vaikka kuinka. ”Black Jackin” ympärille suunniteltu Kondis on ollut ja on varmasti yksi vaikeimmista tapauksista. Kriittisesti ajattelevan näkökulmasta hanke on yksinomaan yhden tahon hanke yrittää saada muut suostumaan kaupunkikuvan rajuun muutokseen, tehokkuuslukujen karkaamiseen ydinkeskustassa jne. Suopeamminkin asiaan voi suhtautua, ainakin jos arvioi asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Kaupungin hyöty saada alueelle yksityistä vanhusten palvelutoimintaa ja uudenlaisia asumismuotoja, voisi olla jopa korvaamattoman suuri.

Toinen esimerkki: entisen linja-autoaseman alueen kohtalo. Alueella ei vielä tänäänkään (helmikuu 2013) ole voimassaolevaa kaavaa, joka mahdollistaisi kauppakeskuksen rakentamisen. Tästä huolimatta jo vuosia sitten esitettiin lehtienkin sivuilla kuvia ja suurisuuntaisia suunnitelmia Spondalle luvatusta /myydystä, koko linja-autoaseman aukion täyttävästä mammuttimaisesta kauppakeskuksesta. Vanha asemarakennus seisoo edelleen paikallaan, vieläpä kaupungin myöntämän luvan turvin graffiteilla koristeltuna! Vasta uuden yleiskaavan saadessa lainvoiman tämäkin hanke pääsee etenemään. Silloin toivottavasti uusin suunnitelmin. Kenties saamme uuteen suunnitelmaan monipuolisesti vähän kaikkea, kauppakeskuksen lisäksi erilaisia palveluja, kuten musiikki- ja kongressikeskuksen, sopivasti asuntojakin, kansalaistorin jne.

KYSYMYS:

Mihin suuntaan toivot kaupunkisuunnittelun kehittyvän? (mikään kun ei pysy ikuisesti entisellään – vai pysyykö sittenkin). Haluatko visioida, millainen on parhaimmillaan sellainen nykypäivän toimintamalli, jolla kaupunkisuunnittelu voi tuottaa kaikkien osapuolien kannalta parasta, ja riittävän nopeaa, sekä päätöksentekoa aidosti palvelevaa perusfaktaa, ja toisaalta päätösten teon jälkeen turvata suunnittelulle voimavaroja ja työrauhaa keskittyä kaupungille parhaan toteutuksen löytämiseen.

VASTAUS:

Hei

Olen jäänyt pohtimaan kysymystäsi ja on vaikea vastata siihen lyhyesti.

Kysymys on perustavaa laatua oleva, murroksessa olevan asian pohdintaa.
Monenlaisia asioita nousee mieleen. Millä tasolla katsomme kaupunkisuunnittelua: julkisen tilan ja sen käytön tasavertaisuuden näkökulmasta, osallisuuden, päätöksenteon, demokratian, tulevien sukupolvien, kaupunkiympäristön laadun, talouden näkökulmasta? Mikä on aikaperspektiivi suunnittelussa? Mikä on demokratian hinta ja millä tavalla voimme laajentaa edustuksellista demokratiaa verkkodemokratian suuntaan?

Julkisesta tilasta päätettäessä, tärkeää on huomata ero kuntalaisen, asukkaan ja asiakkaan välillä. Itse en pidä aikansa eläneenä ajatusta, että kunnassa on asukkaita, joilla on yhtäläiset oikeudet ja kansalaisvelvollisuudet. Kansalaisuus liittyy demokratiaan, asukkuus kotipaikkaan. Nykyisessä keskustelussa unohtuu helposti ero, mikä on asiakkaalla ja kuntalaisella/asukkaalla. Asiakkuus on rooli, joka kuuluu kaupankäyntiin ja niissä ihmisen arvomittari on ostovoima. Julkinen kuuluu asukkaille/kansalaisille tasa-arvoisesti. Julkinen tila on näyttämö, jolla yksityinen ja julkinen etu kohtaavat. Fyysinen kaupunkiympäristö on kiveen hakattua poliittisen historian tekstiä sille, joka sitä osaa lukea.

Itse olen vienyt työvuosieni aikana läpi erittäin positiivisia osallistamisprosesseja mm. aikanaan Vöyrinkaupungilla, myöhemmin 8. ja 9. kaupunginosassa sekä kasarmilla. Olemme käyttäneet myös erilaisia kyselyjä, sekä paperilla että myöhemmin sähköisesti sekä PehmoGisiä. Uskon yhteisten työpajojen menetelmään. Ehkä jonkinlaiset referenssiryhmät, kansalaisraadit olisivat tämän aina keino saada asukkaita aktivoitua. Sitähän on tutkittu nyt Palosaaren Uusi paikallisuus-projektissa. Ongelma siinä on mielestäni, ettei se riittävästi kytkeydy todellisiin projekteihin. Samalla täytyy myös myöntää, että uusi aika uusine teknologioineen puskee vauhdilla esiin. Mikä on verkkodemokratian rooli? Tai sosiaalisen median rooli?

Sekä Kondis-hankkeessa että linja-autoasemalla on edetty sopimuksellisin keinoin ennen varsinaista MRL:n mukaista menettelyä, mikä on nykyajassa vallalla oleva tapa. Kummassakaan tapauksessa toteutusvaiheeseen ei ole päästy. Ehkä demokratian hitaudella on merkityksensä.
Sinänsä toteutumattomat suunnitelmat ei ole kaupunkisuunnittelussa/-rakentamisessa kovinkaan poikkeuksellisia. Aina tehdään suunnitelmia, jotka eivät sitten toteudukaan syystä tai toisesta. Tarvitaan paljon työtä, näkemystä, ajassa oleva oikea hetki ja hyvää tuuria, että kaikki loksahtaa paikalleen.

Joskus ihmettelen, miksi vain näitä hitaita prosesseja nostetaan esiin. Kasarmin eteläosan suunnittelu ja toteutus on tehty erittäin läpinäkyvän, osallistavan demokraattisen prosessin ja tonttien luovutuskilpailun kautta. Se on edennyt aikataulullisesti täysin ajallaan ja toivottavasti myös syntyvä asuinympäristö on tuonut myös positiivisen lisän kaupungin asuntotarjontaan. Ainakin asuntojen myynti on sujunut hyvin.

Vastaus kysymykseesi lyhyesti:
Toivon yhdessä löydettävän uuden ajan ja myös uuden teknologian mahdollistamat toimintamallit kaupunkisuunnitteluun. Monet asiat esim. osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa ovat vanhastaan tuttuja, niille vain tulee uusi muoto uuden ajan myötä.
Antiikin Kreikassa torilla käytiin demokratian keskusteluita vapaiden kansalaisten kesken.
Pidän tärkeänä kasvatusta demokratian pelisääntöjen tuntemukseen, ymmärrykseen ja kunnioittamiseen.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tärkeintä on, että syntyvä ympäristö on kestävää ja että tulevatkin sukupolvet voivat olla ylpeitä tämän ajan jälkeensä jättämistä rakenteista. Vitruviuksen sanoin: kestävää, kaunista ja käytännöllistä!

terveisin Marketta Kujala

Ystävänpäivän myötä kiitokset Sinulle Marketta! Oli suuri ilo saada tämä pohdiskeleva teksti julkaistavaksi blogissamme! Tekstin lihavoinnit ovat allekirjoittaneen, ne ns. ”kolahtivat” minuun oikein tosissaan!

AIKAISEMMAT SARJAN KIRJOITUKSET:

11.2.2013 Harri Nieminen, Vaasan yleiskaava 2030 / Vaasan Tulevaisuuden saaristo 2080
31.1. 2013 Tapio Parkkari, kaupunkiblogit demokratian palveluksessa

Jatkoa tulossa lähiaikoina, seuraa blogiamme! Ehdota kysymyksiä, haastateltavia, tai anna itse haastattelu!

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Valittamisesta valittajille


Kuva: Ortodoksikirkon ympäristöä, ajankohtaa en osaa sanoa.

Vaasa on kehittynyt ja muuttunut vuosien saatossa, ja muuttuu varmasti hyvään suuntaan jatkossakin.

Tämä kirjoitus on luettavissa myös tämän viikon Ikkuna-lehdessä (13.2.2013)

Ikkuna-lehden päätoimittajalle

Valittamisesta valittajille

Hyvä Vesa Koivumäki, olet erinomaisen tärkeässä asemassa ilmaisjakelulehden päätoimittajana, saat viikosta toiseen muokata meidän vaasalaisten asenteita pääkirjoituksillasi.

Pääkirjoitus 6.2.2013, Terveitä tuulia Vähästäkyröstä, lietsoo mielestäni asennetta, josta toivoisin päästävän jo eroon. Ymmärränkö oikein sinun tarkoittavan, että omista oikeuksistaan ei tule pitää kiinni, eikä ainakaan missään tapauksessa tehdä valituksia! Pienen ihmisen on osattava olla marisematta, ja kestettävä kaikki mitä eteen tulee.

Tällaisen kuvan saa, kun kerrot hymynkare huulilla lukeneesi uutista Gerbyn ja Västervikin asukkaiden keräämästä adressista, joka luovutettiin kaupungille. Asia koski Tulevaisuuden saaristo 2080-suunnitelman loppuraporttia. Kaiken lisäksi sanot, ettet ole edes kuullut, millaisia visioita suunnitelmissa on. Saati tiennyt siitä. Ja ettei asia sinua kiinnostakaan, koska et luultavasti ole 67 vuoden päästä tuloksia tiirailemassa. Et siis piittaa vähääkään lastesi ja lastenlapsiesi elinolosuhteista!

Ja onko niin, että päätoimittajana vaan odotat, että suunnitelmat ja raportit tullaan esittelemään sinulle, hienot kuvat ja visiot tuodaan toimitukseen julkaistavaksi Pohjalaisessa ja Ikkunassa. Luulenpa, että asianlaita on aika usein näin ollutkin. Me muut saamme seurata virallisia kaupungin kuulutuksia, olla tarkkana, jos haluamme käyttää asianosallisen oikeutta ottaa kantaa oman lähialueemme suunnitelmiin. Päättäähän me asukkaat emme tietenkään saa, vain olla jotakin mieltä asiasta. Vaaleilla valittavalla valtuustoilla on kunnissa ylin päätösvalta. Demokratiassa tämän tulee tarkoittaa sitä, että päättäjät ovat ainakin suurin piirtein tietoisia eri tahojen ja intressiryhmien mielipiteistä.

18.12.2012 annetusta Tulevaisuuden saariston loppuraportista saa tietoa kaupungin sivuilta, paperiversiota ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla. Katso TÄÄLTÄ

Toivon vilpittömästi, että kaavoitusasioista otetaan selvää, asioista keskustellaan, ja erityisesti päättäjät ottavat huomioon päätöstensä kauaskantoiset seuraukset. Valittaminen ei saa olla kenelläkään päämäärä. Muistetaan kuitenkin tämä, vaikka valittaminen on ikävää, eikä kukaan siitä pidäkään, niin se on osa ihmisten välistä kanssakäymistä, ja se kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon, on perusoikeuksiamme.

Rakentava valittaminen on yhtä tärkeää kuin positiivinen palaute. Kunhan muistamme esittää asiamme kohteliaasti ja asiallisesti.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

tiistai 12. helmikuuta 2013

Totta on!



Kuva: Asko Halme

Totta se on! Yläilmoista näkee erittäin selvästi Vaskiluodon ja Palosaaren pohjoispuolella olevan Vaasan saariston muodostuvan kymmenistä, isommista ja pienemmistä, toinen toisissaan lähes kiinni olevista, satojen kapeiden salmien rajaamista saarista.

Vuosien saatossa maankohoamisen myötä, kun sitä kerran vielä oikeasti tapahtuu, käy niin, että saaret kasvavat kiinni toisiinsa, vähitellen – ikään kuin kenenkään sitä huomaamatta. Veneväylät kapenevat, mataloituvat, rannat kasvatat täyteen kaislaa, maisemat muuttuvat…

Tähän muutokseen varaudutaan Vaasan Tulevaisuuden saaristo 2080-hankkeessa.

Totta on sekin, että Palosaaren edessä oleva Mansikkasaari on kovin pieni. Vaikka ilmaperspektiivikuva jossain määrin liioittelee lähellä olevaa etualaa, ja pienentää kohteita kauempana, ei Mansikkasaaren kannattane kovin massiivista rakentamista toteuttaa.

Uskoakseni Asko on tuon yllä olevan ilmakuvan ottanut todistaakseen Vaskiluodon metsän uskomattoman komeuden, ainutlaatuisuuden, tärkeyden ja jopa kauneuden!

Vaskiluodon metsä, miten uskomattoman hieno se on!

Näin ilmasta nähtynä tämän oivaltaa oikeasti! On helppo ymmärtää, miksi Vaskiluodon metsän puolesta on haluttu korottaa ääntä, nostaa sen arvo korvaamattomaksi erityisesti kantakaupungin asukkaiden lähivirkistysalueena.

Oman kokemuksensa Vaskiluodon metsästä saa tietysti erityisen vahvasti menemällä maanpinnalla ”metsän sisään”, hiihtoladulle / kuntoradalle, tai metsän monille poluille, tai uskaltautuen jopa metsän siimekseen, keskelle hyvin moninaista, rikasta kasvi- ja eläinmaailmaa. Kaikkina vuodenaikoina metsässä voi kokea monenlaisia luontoelämyksiä, siellä voi liikkua kuntoilumielessä, tai vaikka vain kulkea omaksi ilokseen, yksin, kaksin, porukalla, siellä voi kohdata monia muita ulkoilusta nautiskelijoita, tuttuja ja tuntemattomia. Syksyisin metsässä moni myös marjastaa ja sienestää.

Metsää aivan kaupungin vieressä ovat puolustaneet myös kaupunkimme koulut, erityisesti liikunnan ja biologian opettajat, joille alue toimii mitä parhaimpana opetustilana.

Metsän merkitys on suuri monessa muussakin asiassa. Elinvoimainen, vahva havumetsä on erinomainen puskuri niin merellisen ilman kuin Vaskiluodon Voiman jonkinasteisten päästöjenkin tullessa tuulen mukana kohti kaupunkia.

Vaskiluoto kokonaisuudessaan on huippuhieno esimerkki myös siitä, miten eri toiminnot erillisine alueineen luovat aidon vaikutelman vahvasta ja hyvin monipuolisesta alueesta. Kontrastit voimistavat toisiaan, täydentävät ja tarvitsevat toisiaan.

Vaskiluodossa on merkittävä satama, sen vieressä ovat alueet yrityksille, teollisuusalueet, on monenlaisia asuntoja kerrostaloista yksityistaloihin, täältä löytyvät suuret alueet huvipuistolle, hotellille, turistien kiittämä leirintäalue upealla paikalla, useita menestyviä veneseuroja, urheilu- ja virkistyspalveluja, - ja tämän kaiken rajaamana, keskellä Vaskiluotoa, riittävän kokoinen, myös aitona metsänä toimiva luontokohde. Tästä kaikesta sopii mielestäni olla tosi ylpeä!

Asukasyhdistyksemme on pitänyt Vaskiluotoa kokonaisuudessaan yhtenä tärkeimmistä toiminnan kohteista. Kaavoitustilannetta on jatkossakin syytä seurata tarkasti. Millaisen muodon Vaasan yleiskaava 2030 lopulta tulee saamaan, ja miten sen jälkeen edetään mm. Vaskiluodon kaupungin puoleisen osan kanssa, jää nähtäväksi. Sataman ja sen lähialueiden kaavoituksesta on jo selkeät, hyvät suunnitelmat.

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Harri Nieminen vastaa



Kysymyksen esittää: Aimo Nyberg
Vastauksen antaa: Harri Nieminen, Vaasan kaupungin kaavoitusarkkitehti

Taustatietoja:
Vaasan yleiskaava 2030 hyväksyttiin Vaasan valtuustossa joulukuussa 2011. Tehtyjen valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Päätöksiä Vaasan Hallinto-oikeudesta odotetaan piakkoin, tämän kevään aikana.

KYSYMYS:

Otetanko Vaasan yleiskaava 2030 nyt työnsä aloittaneen uuden valtuuston käsittelyyn? Entä tämä AIRIX Ympäristön tekemä visio, Vaasan Tulevaisuudensaaristo 2080-hanke, joka siis on jo yleiskaavaa seuraava, tarkempi kaavoitusvaihe?

Ainakin Vaskiluodon osalta on näiden kahden kaavatason merkintöjä ja piirustuksia vertailtaessa todettava hämmentäviä ja ristiriitaisia seikkoja.
Yleiskaavassa 2030:ssä Vaskiluodon metsään sallitaan kyllä asuntorakentaminen Niemeläntien varteen ja nykyisen leirintäalueen kohdalla, mutta muu osa metsää sen mukaan säilytetään. Kaupungin vastauksissa tehtyihin valituksiin on kerrottu metsästä häviävän tällä tavalla vain 5 %.
AIRIX Ympäristön suunnitelmassa näkyy metsässä myös uusi tie, joka siis lähtee Reininkadulle suunnitteilla olevasta liikenneympyrästä kohti pohjoista, läpi nykyisen metsä- ja virkistysalueen, yli kuntopolkujen, hiihtolatureittien, suosittujen mustikkamaiden, kohti leirintäalueen tilalle tulevaa piensatamaa ja mahdollista asuntoaluetta. Ja siitä sitten tie vie eteenpäin, tunneliin tai lautoilla ja siltoja pitkin?
Toki muistettakoon, että toteutus on mahdollisesti vasta jossain 50 – 100 vuoden päässä. Siinä vaiheessa on oletettavasti nykyistä luotettavampaa tietoa niin maankohoamisilmiöstä kuin myös ilmastonmuutoksen myötä ennustetusta merenpinnan kohoamisestakin.

Kysymys kuuluu siis, meneekö asia vielä uuden valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi? Vaihtoehto, että asiat vaan lyödään lukkoon tällaisenaan, eli Vaasan yleiskaava 2030:n ja AIRIX Ympäristö Oy:n kaavailujen mukaisesti, on mielestäni sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, että kunnallista päätöksentekojärjestelmää väheksyvää, ja siis ei-toivottavaa toimintaa.

VASTAUS:

Hei, tässä vastauksia minun osaltani:

Yleiskaava
Hallinto-oikeuden päätöksestä riippuu kaavan jatkokäsittely. Jos hallinto-oikeus hyväksyy kaavan pääpiirteissään, se menee tiedoksi kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle ja kuulutetaan lainvoimaiseksi. Jatkossa harkitaan yleiskaavan käsittelyä valtuustokausittain ja myös sisällön mahdollista tarkistusta.

Tulevaisuuden saaristo
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto palautti 22.1.2013 suunnitelman. Gerby-Västervikin osalta suunnitelmaa tulee tarkistaa. Tuo Vaskiluodon läpi menevä yhteys korjataan myös, ei ole tarkoitus johtaa sinne autoliikennettä. Kun tarkistukset on tehty laitetaan suunnitelma vielä nähtäville.

Terveisin Harri Nieminen

Vastauksesta kiittää, Aimo

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Pitkän kaavan mukaan

Kaavoitus tapahtuu, etenee tässä ja nyt, mutta prosessina se on ”päättymätön”, asioiden eteneminen niin sanotusti alusta loppuun on vuosikymmeniä vievä ylemmältä kaavatasolta alemmalle etenevä, vaihe vaiheelta tarkentuva päätösten ja konkreettisten ratkaisujen ketju.

 

Kuva: AN, Lähde: Antero Alku, esitelmä 14.4.2010.

Yllä oleva malli ei kuvaa tämän hetkistä tilaa Vaasassa, vaan on jonkinlainen yleinen aikajana.
Vaasassa odotellaan yleiskaavavaiheen etenemistä päätökseen, eli lainvoimaiseksi tuloa. Yleiskaavasta yli vuosi sitten jätetyt kymmenet valitukset odottavat edelleen Vaasan Hallinto-oikeuden käsittelyä ja päätöksiä.

On jossain määrin harmillista, ettei kaavoituksen kokonaisuutta, ja sen vaatimaa aikaa, ymmärretä kovinkaan hyvin. Vaasassakin yleinen ilmapiiri on sellainen, että täällä kaavoittajien työ kestää pitempään kuin muualla, ja se maksaa liikaa, ja että konsultteja käytetään turhaan jne.

Tämä asenne näkyy mielestäni lehtien mielipidepalstoilla, ja itse asiassa myös toimittajien tekemissä jutuissa. Hyvin usein niissä myös vihjaillaan turhiin valituksiin, ja pienen piirin ”ammattivalittajiin”.

Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelijoiden työ suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmien teko on aivan välttämätöntä, ilman tätä työtä tulevaisuutta kohti mentäisiin mitä luultavimmin ns. vahvimman oikeudella, joka tarkoittaisi useimmiten maanomistajan ja suuren rahan ehdoilla. Tulos tästä olisi ”Manhattan mallin” mukainen!

Vaasan ja Merenkurkun alueella kaavoitukseen tuo oman lisänsä myös maankohoaminen. Sen vaikutukset ovat selvät ja mitattavia, ennustettaviakin siis. Maankohoamista me tavallista arkea elävät emme kuitenkaan näe; ilmiön voi kyllä ymmärtää, kun kuuntelee edellisten sukupolvien kertomuksia, tai kun esim. Vanhan Vaasan raunioilla oikein tosissaan ryhtyy asiaa ajattelemaan.

Millainen olisi oikea tapa saada ihmiset, asukkaat mukaan kaavoituksen pitkään prosessiin? Muut kaavoitukseen vaikuttamaan pyrkivät tahot kyllä osaavat pitää puolensa, ajaa etujaan, heidän keinoistaan ei kannata huolta kantaa.

Ehkäpä ei voida olettaa paikallisilta asukkailta, kulloisiltakin asianosallisilta, muuta kuin TÄSSÄ JA NYT reagointia. Kritiikkiin on aina annettava mahdollisuus, ennen päätöksentekoa varsinkin. Päätösten jälkeen luonnollisesti edetään sen mukaan. Kun suunnittelu ansaitsee kiitosta, myös sen esittämiseen tulisi olla hyvin toimivat kanavat. Erityisesti silloin, kun suuret joukot ovat ratkaisuihin tyytyväisiä, heidän ei kannata olla hiljaa, ettei vaan kävisi niin, että suunnitelmia muutetaan jonkun yksittäisen etujaan ajavan tahon tai henkilön toiveiden mukaisesti vastoin enemmistön tahtoa.

Ajankohtaisia tyytymättömyyden ilmauksia

Gerbyn ja Västervikin asukkailta on toimitettu kaupungille adressi, jossa esitetään kritiikkiä Vaasan tulevaisuuden saaristo-hankkeen loppuraportissa esitettyjä ratkaisuja kohtaan. Kritiikkiä on kuultu muualtakin. Vaasan saaristoon suunnitellun tieyhteyden, eräänlaisen kehätien, alkaminen Vaskiluodosta, nykyisen leirintäalueen kohdalta, on hyvin monen mielestä erittäin huono idea toteutettavaksi.

 

Kuva: Rajaus sivun 21 kuvasta, AIRIX Ympäristön loppuraportti

Vaasan yleiskaava 2030 / Tulevaisuuden saaristo suunnitelmat

Vaasan Tulevaisuuden saaristo 2080-hankkeen loppuraportista (annettu 18.12.2012) ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla paperiversiota, se löytyy kuitenkin netistä TÄÄLTÄ

Näihin asioihin, mm. Vaskiluodon osalta, palaan alkavan viikon aikana. Julkaisen myös hyvin mielelläni asiaan liittyviä muiden kirjoituksia, niin puoltavia kuin kriittisiäkin näkökantoja.

Kirjoitukset, kuvat osoitteella aimonyberg[at]gmail.com

tiistai 5. helmikuuta 2013

VKA ry ennen ja nyt

Yhdistyksemme tilinpäätöstä viime vuodelta tehtäessä selasin vanhempiakin yhdistyksemme papereita.

Tämä esityslista 7-vuoden takaa herätti huomioni, kokouksen aiheet kun näyttävät olleen hyvin samanlaisia kuin meillä on edelleen käsittelyssä. Ehkä se kertoo jotain yhdistyksestämmekin, mutta ennen kaikkea siitä, että historiaa harvoin tehdään päivässä.

Föredragningslista
Invånarfåreningen i centrala Vasa r f – Kantakaupungin Asukasyhdistys

Styrelsemöte 24.1. 2006

§ 1 Mötets öppnande
§ 2 Mötets beslutförhet
§ 3 Föredragningslistan godkännande
§ 4 Styrelsen konstituerar sig
§ 5 Val av kassör
§ 6 Bokslutet
§ 7 Jubileumsseminariet, fototävlingen
§ 8 Närdemokrati i Vasa; stadens diskussionstillfälle
§ 9 Föreningens motioner – Vasklotskogen – Tunga trafiken
§ 10 Diskussion om hur få mera medlemmar
§ 11 Övriga ärenden
§ 12 Mötets avslutande

Lisää yhtäläisyyksiä tähän päivään. Jäsenmaksu oli hyvin pieni, 5 euroa, tänään 7 euroa.
Jäsenmäärä ei ole lähtenyt kasvuun, lisää on tullut vain muutama kymmenen. Toistaiseksi olemme edelleen kovin pieni yhdistys.
Vuonna 2006 puheenjohtajana oli kuvataideopettaja, Åsa Jern. Tänään allekirjoittanut, myös kuvataideopettaja.

Kohta 20-vuotisen historiamme aikana puheenjohtajina on toiminut myös useampi arkkitehti.

Tästä pääsenkin siihen, että suunnittelemme vuodelle 2014 jonkinlaisia 20-vuotistapahtumia.
Tarvitsemme ideoita, ja myös tempauksia ja tapahtumia järjestäviä ihmisiä, yhdessä tekemisen meininkiä tarvitaan siis taas!

Olisiko meidän mahdollista koota myös jo jonkinlainen historiikki kahdestakymmenestä vuodesta? Arvoisat entiset VKA ry:n puheenjohtajat, mitä mieltä olette? Ja sihteerit myös, teillä saattaa olla paljonkin kerrottavaa, muisteltavaa, ja teiltä saadaan mahdollisesti myös kuvamateriaalia menneiltä vuosilta, siis myös ajalta ennen digiaikaa.

Tiedän, että ainakin jonkun verran kokousmateriaalia on aikoinaan toimitettu Maakunta-arkistoon, olen siellä käynyt kerran, kun aloittelin puheenjohtajana, keväällä 2010.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.



Kuva: Oppilaani tekemä karikatyyri

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...