PRO PATRIA – muistolaatta/Vaasan Puuvilla Osakeyhtiö

Entisen Vaasan Puuvilla Osakeyhtiön konttoria vastapäätä olevan tehdasrakennuksen seinässä olevat Isänmaan Puolesta - För Fosterlandet muistolaatat.

Nykyisin rakennus on merkitty alueen karttaan F6.

Muistolaatoissa teksti Isänmaan Puolesta - För Fosterlandet, 1939 -1944 ja 18 sodassa kaatuneen nimet.

Lähin osoite: Puuvillakuja 6, Palosaari, Vaasa

Lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_puuvilla

Vaasan Puuvilla Osakeyhtiö (nimi vuoteen 1928 Vaasan Puuvillatehdas Osakeyhtiö – Wasa Bomulls Manufaktur Aktiebolag) oli suomalainen vuosina 1857 – 1964 toiminut tekstiiliteollisuusyritys, jolla oli tuotantolaitokset Vaasan Palosaarella. Vaasan puuvillatehtaan perusti 1857 kauppaneuvos August Alexander Levón, joka oli perustamassa myös toista merkittävää vaasalaista teollisuusyritystä Vaasan höyrymylly Oy:tä. 

Yhtiön kehruutehdas valmistui 1859 ja kutomo 1868. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää. 1930-luvun alussa Vaasan Puuvillan osuus koko Suomen puuvillatuotannosta oli 12,5 prosenttia. Lamakausi pakotti suomalaiset puuvillatehtaat yhteistyöhön ja niinpä ne perustivat 1933 Tampereella yhteisen myyntiorganisaation nimeltä Puuvillatehtaitten Myyntikonttori Oy (PMK). Vuonna 1936 puuvillatehtaat sopivat myös tuotannon jakamisesta eri tehtaiden kesken ja Vaasan tehtaan kiintiöksi tuli 9,2 prosenttia. Vuonna 1950 yhtiön tehdaslaitoksiin kuuluivat puuvillakehräämö, ompelulankatehdas, kutomo, värjäämö ja viimeistelylaitos. Samana vuonna yhtiön myynti oli 490 miljoonaa markkaa ja 1950-luvulla työntekijöiden määrä oli suurimmillaan noin 1 300. Vaasan puuvillatehdas erikoistui 1950-luvulla ompelulangan tuottamiseen. 

Vaasan Puuvilla Oy fuusioitiin 1964 Finlayson-Forssa Oy:hyn. Finlayson, Tampella ja Porissa toiminut Porin Puuvilla Oy olivat jo 1941 hankkineet haltuunsa Vaasan Puuvillan osake-enemmistön. Fuusion jälkeen Vaasan tehtaiden osuus Finlaysonin tuotannosta oli noin 15 prosenttia. Vaasan kehräämö lopetettiin 1960-luvun lopulla ja kutomon toiminta päättyi 1980. 

Vaasan puuvillatehtaan tiloissa toimii nykyisin Vaasan yliopisto sekä useita pienyrityksiä. 

Lainaus päättyy

Entinen Puuvillatehtaan alue on tänä päivänä erinomaisen hyvä esimerkki siitä, miten entiset teollisuusrakennukset on mahdollista säilyttää osana uutta toimintaympäristöä. Vanhaa on pidetty arvossa, laitettu kuntoon, ja hoidetaan alueen ainutlaatuisia muistoja kunnioittaen.

Kuvat: AN, 11.6.2018.

Esimerkkinä tästä on mm. Puuvillatehtaan työläisasuntojen muuttaminen opiskelijoiden asunnoiksi.

Vaasan yliopistoa on monissa yhteyksissä kehuttu Suomen kauneimmalla paikalla olevaksi yliopistoksi. Alueella on iloa kulkea, vaikkei opiskelija olisikaan, katsella ympärilleen, nauttia menneen ajan muistoista, ja iloita tämän päivän saavutuksista. Vaikka kameran kanssa, ikuistamassa yksityiskohtia, hienoa merellistä miljöötä kaiken kaikkiaan.

Vaasassa on muitakin julkisilla paikoilla olevia PRO PATRIA muistolaattoja. Jos sinulla on näistä tietoja, toivon yhteydenottoa. Nämä tulee kaikki myös saada lisätyksi Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit, muistolaatat – kokonaisuuteen. Tietojen ja kuvien keruu jatkuu tämän vuoden 2018 ajan. (Rojekti X= hanke).

Tämän kirjoituksen kuvat, tekstin koonti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Alkukesän lauantaina

Vaasa nyt, tänään 9.6.2018.

Aamupäivällä Sisäsatamassa Kalastuksen päivä

Alkukesän kalamarkkinoilla oli taas tunnelmaa, eli väkeä riitti, kenties enemmänkin kuin viime vuosina. Ostettavaa oli, ja ilman turhaa ylimääräistä markkinarihkamaa… Kalatuotteet tekivät kauppansa, joskin monipuolisuutta voisi toivoa lisättävän tulevina kertoina.

Musiikkia kuultiin myös, kuten perinne on, - tälläkin kertaa saatiin kuulla Korsholm Big Bändiä.

Kuntsin edusta oli edelleen työmaa-aluetta. Siihen on siis tulossa tämän kuun lopulla Sisäsataman terassi, ja sen myötä myös erilaista ohjelmatarjontaa. Ollaan uteliaita, ja katsotaan, mitä tuleman pitää. Puitteet uudenlaisille ranta-alueen kokemuksille ovat ainakin nyt olemassa.

Iltapäivällä tapahtui torilla

Vaasan VPK täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Sitä juhlittiin tänään lauantaina 9.6. komeasti valtakunnallisella palokuntalaistapahtumalla Vaasan torilla ja sen ympäristössä.

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kävelykierros Palosaaren patsailla

PALOSAARI-KARNEVAALIT 6.-7.6. 2018

Ohjelmaan kuuluu torstaina 7.6. klo 18.30 kävelykierros, jonka aikana on mahdollista tutustua kymmenkuntaan Palosaaren alueella olevaan julkiseen eli aina nähtävillä olevaan taideteokseen.

Kyse on siis patsaista ja muistolaatoista.

Olet tervetullut mukaan kierrokselle!

Kerrataan perusfaktat, ja kuunnellaan myös toinen toisiamme! Mitä teoksissa nähdään, miten ne koetaan?

Kesto noin 1 tunti

Lähtö suihkulähteeltä Palosaaren torilta

Patsaalta toiselle johdattelee Aimo Nyberg


Kaikki kohteet on esitelty myös netissä (tässä blogissa vaasaennenjanyt)

Voit siis aivan hyvin tehdä patsaskierroksen yksinkin tai vaikkapa pienryhmässä omalla porukalla. Alla on reitin kartta (voit kulkea missä järjestyksessä vaan) ja kohteisiin liittyvät linkit (yhteensä 11 kpl). Tässä vaiheessa materiaali netissä on vain suomeksi.

KARTTA

KOHTEET

1. MERITUULI-suihkukaivo, 8.6.1979, Eero Hiironen, Palosaaren tori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/merituuli-suihkukaivo-10-kesakuuta-1979.html

Kysymyksiä:
1. Olitko sinä paikalla tämän teoksen vihkiäisissä kesäkuussa 1979?
2. Suihkulähde keskellä toria, sopivaa vai ei? Kerro hyviä ja huonoja puolia.
3. Millaisia ajatuksia sinussa herättää a) veistoksen nimi Merituuli b) veistoksen koko ja muoto ja kokonaisuuteen kuuluvat ympärillä olevat kivet ja istutukset?

2. PALASISTA KOKONAISUUS - yhteisötaideteos, 18.6. 2016, Marja Kolu, Palosaaren tori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/02/palasista-kokonaisuus.html

 Kysymyksiä:
1. Olitko kenties mukana tämän teoksen tekemisessä? Entä tiedätkö ketään, joka oli mukana?
2. Teoksessa on yhteensä 40 palaa, - oletko koskaan katsellut niitä yksitellen, - onko jokin aihe suosikkisi?
3. Mitä mieltä olet tällaisesta taiteesta, jonka tekijöinä ovat tavalliset ihmiset, eli amatöörit, alueen asukkaat ym.

3. MAASTA JA AURINGOSTA, 24.9.1982, Antti Maasalo, Wolffintie 30 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/maasta-ja-auringosta-24-syyskuuta-1982.html

Kysymyksiä:
1. Tämäkin teos oli välillä pois sijaintipaikaltaan, kun viereinen VAMK:n rakennus oli remontissa. Huomasitko poissaolon?
2. Oletko koskaan valokuvannut tätä teosta, eri vuodenaikoina, eri valaistuksessa, eri kuvakulmista, kokonaisuutta ja yksityiskohtia?
3. Mitä ajatuksia sinussa herättää juuri tällaisen teoksen sijoittaminen tähän nimenomaiseen paikkaan?

4. C.G.WOLLF -reliefi, 12.8.2006, Voitto Kantokorpi, Sundin ranta, Merimuseon seinä http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/cg-wolff-12-elokuuta-2006.html

Kysymyksiä:
1. Oletko sinä huomannut tämän muistolaatan Merimuseon seinässä? Onko alueella muita muistomerkkejä?
2. Osaatko nähdä ”sielusi silmin” täällä aikoinaan olleet suuret purjelaivat, ja Vaasan yhtenä maamme merkittävimmistä satamista, porteista länteen.
3. Muistolaattoja saa kovin harva, - onko Vaasassa jäänyt merkittäviä henkilöitä tai tapahtumia ilman muistomerkkiä?

5. SOPIMUS, 9.9.1997, Anne Alho, Vaasan yliopiston päärakennuksen takana, Yliopistonranta 7
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/sopimus-9-syyskuuta-1997.html

Kysymyksiä:
1. Oletko kulkenut tämän kaksiosaisen, Vaasan suurimman julkisen taideteoksen ohi – huomaamatta sitä – tai pysähtynyt ihmettelemään sitä?
2. Millaisia mielleyhtymiä sinulle tulee näistä teoksen kahdesta eriosasta, ympyrästä ja suorasta viivasta?
3. Laajentaako tällainen taideteos sinun käsityksiä siitä millaista taide voi olla / millaista taiteen tulee mielestäsi olla?

6. A.A. LEVÓN, 25.8.1956, Lauri Leppänen, ent. Puuvilla osakeyhtiön pääkonttorin edessä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/aa-levon-25-elokuuta-1956.html

Kysymyksiä:
1. Tällä miehellä on kaksi tällaista rintakuva muistomerkkiä Vaasassa. missä on toinen?
2. Millaisista asioista nykypäivän vaasalaiset muistavat tai tietävät Levónin nimen?
3. Sopivatko mielestäsi ns. näköispatsaat kaupunkikuvaan paremmin kuin ei esittävät, abstraktiset, tai erilaiset kokeilevat teokset?

7. AURINGON LAPSI, 1.7.2010, Hannu Leimu, Yliopistonranta 5
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/auringon-lapsi-1-heinakuuta-2010.html

Kysymyksiä:
1. Oletko koskaan katsellut keskipäivän aurinkoa yhdessä tämän Auringon lapsi teoksen seurassa?
2. Tunnetko antiikin ajoilta periytyvää kentauri mytologiaa? Millaisia tulkintoja sinä liität tähän Vaasan kentaurinaiseen?
3. Onko patsaan sijainnilla sinun mielestäsi jotain merkitystä? Onko tämä teos mielestäsi hyvässä vai huonossa paikassa?

8. INHIMILLI, 3.9.1984, Kari Huhtamo, Valtion virastotalon aukio, Wolffintie 35 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/inhimilli-3-syyskuuta-1984.html

Kysymyksiä:
1. Oletko asioinut Valtion virastotalossa, ja kenties katsellut tätä teosta uteliaana?
2. Teos kunnostettiin, kiillotettiin Suomen 100 v. juhlien alla. Pitääkö verorahoja sinun mielestäsi käyttää kulttuuriin, taiteisiin?
3. Inhimillisyys – iso asia. Löytyykö sitä meidän ihmisten väliltä, – ja onko sitä myös yhteiskuntamme pyörittävissä järjestelmissämme.

9. VEERA, 5.2. 1999, Lucien den Arend, Onkilahden puisto, Palosaari http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/5-helmikuuta-1999.html

Kysymyksiä:
1. Oletko koskaan katsellut tätä teosta sellaisesta paikasta, josta teoksen muoto näyttää a) täysin pyöreältä, b), sen läpi voi katsoa maisemaa kolmion läpi
2. Mitä ajatuksia sinulle tulee a) teoksen nimestä? b) teoksen nimestä ja punaisesta väristä?
3. Oletko pohtinut matematiikkaa tämän abstraktisen veistoksen äärellä?

10. OSKAR PELTOKANGAS, 6.12. 2003, Onkilahdenkatu 4
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html

Kysymyksiä:
1. Oletko sinä perillä Oskar Peltokantaan lyhyeksi jääneen elämän vaiheista?
2. Jääkäreiden kotiinpaluun 100 v. muistotilaisuuksia vietettiin näyttävästi Vaasassa 23. -25.2. 2018. Mitä muita jääkäreihin / vuoden 1918 tapahtumiin liittyviä muistomerkkejä Vaasassa on?
3. Muistolaatta on yksityistalon seinässä, ja siitä huolehtii Pohjanmaan Maanpuolustuskilta. 11.

ELÄMÄN TIE, Venny Kontturin muistomerkki, 2.6. 1998, Marita Perttula, Onkilahden puisto http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/elaman-tie-venny-kontturin-muistomerkki.html

Kysymyksiä:
1. Oletko lukenut Venny Kontturin kirjoja, - tai pakinoita?
2. Tiedätkö ketään, joka on tuntenut Venny Kontturin, elänyt samaan aikaan Palosaarella?
3. Mitä ajatuksia muistomerkin kolme pronssista valettua osaa tuovat sinulle mieleen?

KIITOS MIELENKIINNOSTA

Kiinnostuitko ”patsasbongauksesta”, perehdy lisää aiheeseen.

Vaasan patsaista, muistomerkeistä, muistolaatoista koottua materiaalia, tekstiä ja kuvia on nähtävillä:

WIKIPEDIASSA
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4

VAASAN KANTAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS VKA ry:n nettisivuilla http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/  
Blogi on allekirjoittaneen ylläpitämä

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n nettisivu
https://www.facebook.com/rojektixon/
Blogia täydentävä Facebook sivu

Materiaalin ei kaupallinen jakaminen ja käyttö sallitaan, kun mainitaan kuva- ja tekstilähteet. Yhteystiedot: Aimo Nyberg, 050 3308540, aimonyberg(at)gmail.com

 Kuvat ja teksti: AN

Ei unohdeta tätä

Virtuaalisen kävelykierroksen Vaasan, erityisesti kaupungin historiaan, voi tehdä tällä erinomaisella tavalla.

Klikkaa Tikanojan taidekodin nettisivulle, ja lähde mukaan Fritsin kyydissä – mobiilisti 1900-luvun alun Vaasaan. 

http://www.tikanojantaidekoti.fi/tapahtumat.html

Lainaus

Kuuntele mobiiliopastus 

Vaasan keskustaan ja sen lähialueille sijoittuva Fritsin kyydissä – mobiilisti 1900-luvun alun Vaasaan on erilainen mobiiliopastuspalvelu, sillä se nostaa esiin kaupunkiin piiloutunutta historiaa. Opastuksen teema on kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) Vaasa, ja siinä historiallinen fakta yhdistyy draaman ja arkistoaineiston kautta esiin tuotaviin fiktiivisiin, kuunnelmanomaisiin kohtauksiin, jotka valottavat Tikanojan elämää varhaisista Vaasan-vuosista liike-elämän pyörteisiin ja taidekiinnostuksen syntymiseen 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 

Mobiiliopastuksella kertojana toimii Frithjof Tikanojan luotettava autonkuljettaja Yrjö Sorvari, joka opastaa kuulijaa kaupungin halki. Mobiiliopastus kattaa kahdeksan kohdetta – rakennusta tai aikaisempien rakennusten sijaintipaikkoja – jotka liittyvät kauppaneuvoksen elämään Vaasassa. Näitä paikkoja ovat Tikanojan taidekodin lisäksi Tiklaksen paita- ja pukutehdas Kauppapuistikolla, Hotelli Ernst Kirkkopuistikolla, Myntin talo Koulukadulla, Hotelli Central ja entinen liikehuoneisto Hovioikeudenpuistikolla, Vaasan tori sekä Tiklas-puisto.

Maksuttoman sovelluksen voi ladata osoitteesta:
frits.citynomadi.com

Lainaus päättyy


Sellainen idea syntyi mielessä, että olisi aika mielenkiintoista valokuvata nämä samat paikat tänään, vuonna 2018.

Paljon on muuttunut, mutta tosi paljon näistä kohteista voi löytää lähes entisellään!

Kuvasafaria ei ole suunnitteilla, ainakaan nyt heti. Jos sinulla on kuvia, vanhoja ja/tai tämän päivän kuvia näistä Fritsin kyydissä- paikoista, ota yhteyttä. Tämä blogi on avoin kaikille, - juttuja, kuvia, jotka jotenkin liittyvät Vaasaan julkaisen erittäin mielelläni!

Yhteystieto: aimonyberg(at)gmail.com puh 050 3308540

Tämän blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

Kävelyreittejä Vaasan keskustassa

Kuva: AN. Nämäkin jo muutaman vuoden takaiset vihkoset ovat erinomaisia ”oppaita”, kun haluaa perehtyä Vaasan kantakaupunkiin.

Lainaus Vaasan kaupungin sivulta

”Kävelyoppaat ovat Folkhälsanin, Vaasan kaupungin Kulttuurikeskuksen ja Paikkatietopalvelun sekä VisitVaasan yhteistyössä tekemiä opasvihkosia kävelyreiteistä Vaasassa. Uusimmat Kävelyoppaat käsittävät 5 km pitkän Pohjoisen kävelyreitin ja 4 km pitkän Eteläisen kävelyreitin”. 

Perehdy lisää Vaasan kaupungin sivulla

https://www.vaasa.fi/uutinen/kavelyoppaisiin-uusia-reitteja

Tässä vielä suorat linkit opasvihkoihin

Suomeksi:

Torireitti 1,3 km
http://arcg.is/1AeVWfe

Pohjoinen rantareitti 2,5 km
http://arcg.is/1AeW8v5

Etelä reitti 4 km
http://arcg.is/1M2ZgFL

Pohjoinen reitti 5 km
http://arcg.is/1M2YYyH

Ruotsiksi: 

Torgrundan 1,3 km
http://bit.ly/1GK0nGe

Norra Strandrutten 2,5 km
http://bit.ly/1GK0di7

Södra rutten 4 km
http://bit.ly/1QaOH1s

Norra rutten 5 km
http://bit.ly/23b09PQ

Englanniksi: 

Market round 1,3 km
http://arcg.is/1M2ZnkK

North Beach route 2,5 km
http://arcg.is/1M2ZKMc


KATSO MYÖS
Visit Vaasa, Vaasan seudun virallinen matkailusivusto
http://www.visitvaasa.fi/fi/Pages/etusivu.aspx

Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

Kesäiset kävelykierrokset Vaasassa 2018

Kuva esitteestä: AN

Vaasa-Mustasaarioppaat ry – Vasa Korsholm guider rf on julkaissut esitteen kesän 2018 kävelykierroksista Vaasassa.

Kesäiset kävelykierrokset - Sommarpromenader - Energetic Vaasa by walking

Esitteitä löytyy Visit Vaasan palvelupisteiltä, esim. Vaasan keskustasta:

Vaasan Seudun Matkailu Oy
PL 1003, 65101 VAASA
Käyntiosoite: Rewell Center, Ylätori
Puh. (06) 325 1145
visit.vaasa(at)visitvaasa.fi

Aukioloajat:
ma - pe 9 - 17,
la 10-14

Tarjolla on

1. Kivet kertovat – maksuttomat hautausmaakävelyt vanhalla ja uudella hautausmaalla.
Ei ennakkoilmoittautumista.
Vanha hautausmaa 3.7 ja 17.7. klo 18.00 – 19.30. Uusi hautausmaa 10.7. ja 24.7. klo 18.00 – 19.30.

Kohteet 2 – 9 pitää varata ja maksaa ennakkoon, 7 € ONLINE-varausjärjestelmään jompaankumpaan näistä:

www.visitvaasa.fi

www.vaasamustasaarioppaat.fi

2. Onko Strömsö oikeasti olemassa?
3. Historiallinen Vaasa
4. Vanhan Vaasan iltakävely
5. Aatelisneito ja kaksi taiteen vaalijaa
6. Iltakävely Vaasan vanhimmalla esikaupunkialueella – Präntööllä (Palosaari)
7. Kappelinmäen hautausmaa
8. Raippaluodon kyläkävely
9. Design-kierros

KATSO tarkat aikataulut ym. lisätiedot netistä

http://vaasamustasaarioppaat.fi/kesakavelyt/

KESÄKUUSSA 2018 on tarjolla kohteista vain nämä:

Tiistaisin klo 18.00 – 19.30 Kappelinmäen hautausmaa

Keskiviikkoisin klo 17.00 – 18.30 Iltakävelyllä Vaasan vanhimmalla esikaupunkialueella – Präntööllä

Torstaisin klo 17.00 - 18.30 Vanhan Vaasan iltakävely

Loput kävelyreiteistä toteutetaan vasta heinä- tai elokuussa.




Tämän blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg,

Tunnista arkkitehti 1

Tikanojan Taidekodin ystävät ry:n järjestämällä kaupunkikävelyllä 30.5. tutustuttiin erään arkkitehdin piirtämiin rakennuksiin Vaasan keskustassa.

Noin kahdenkymmenen henkilön porukkaa johdatteli aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo Pohjanmaan museosta.

Näihin alla oleviin Vaasan kantakaupungin alueella oleviin ko. arkkitehdin suunnittelemiin kohteisiin pääsimme tällä kertaa tutustumaan, tosin vain ulkoapäin. Perehdyimme rakennusten tyylisuuntiin, mielenkiintoisiin yksityiskohtiin ja erityispiirteisiin. Kyseessä olevalta arkkitehdiltä löytyy muutama muukin kohde Vaasasta, mm. Vaskiluodosta.

Oli hämmentävää jälleen kerran huomata, miten huonosti omaa kotikaupunkiaan tuntee, miten vähän on katsellut ympärilleen sillä silmällä, että tekee tarkkoja havaintoja rakennus kerrallaan, hienoista yksityiskohdista nauttien.

Tässäkin tapauksessa on kyse arkkitehdistä ja arkkitehtuurista, joka ehdottomasti ansaitsee oman paikkansa olla yksi todiste muiden joukossa todistamassa sitä, että Vaasassa on arvokkaasta ja kauniista rakennuskulttuuria!

Alla kuvatuissa kohteissa kiersimme

Kenen arkkitehtuurista siis nyt on kyse?

Tekstilainaus: Jaakko Linkamon monisteesta. Kuvat: Aimo Nyberg

Rakennukset ovat suunnitelleet kokoonpanoltaan vaihdelleet arkkitehtitoimistot, joiden rakennustaiteeseen ko. arkkitehti keskeisesti vaikutti. Vuosiluvut viittaavat rakennusten valmistumisvuoteen.

1. Koulutalo Vaasan suomalaiselle yhteiskoululle. Kirkkopuistikko 33, vuodelta 1927, lisärakennus 1950-luvulta (laajennuksen piirtänyt alkuperäisen rakennuksen suunnitelleen arkkitehdin poika, joka myös oli arkkitehti). Lisäosaa on korotettu 1970-luvulla. Tyylisuunta klassismi.

2. Asuinkerrostalo Rantakatu 15 b. 1932. Tyylisuunta klassismi.

3. Asuinkerrostalo Vaasanpuistikko 3, 1931 - 1932. Tyylisuunta klassismi.

4. Asuinkerrostalo Merilintu, Rantakatu 11, 1935. Tyylisuunta funkis.

5. Tikanojan taidekodin muutokset ja laajennukset. Hovioikeudenpuistikko 2, 1927. Tyylisuunta klassismi.

6. Tehdasrakennus Lassila & Tikanoja Oy:lle (Tiklas-talo). Kauppapuistikko 2, 1927. Tyylisuunta klassismi.

7. Koulutalo Vaasan talouskoululle. Kauppapuistikko 4, 1931. Funkis.

8. Lehti- ja painotalo Vaasa Oy:lle, Pitkäkatu 37, 1929. Tyylisuunta klassismi.

Kuvat: AN.


Vastaus kysymykseen, kuka on näiden rakennusten arkkitehti, tulee tässä.

Arkkitehti on: Matti Björklund-Visanti.

Tämä nyt järjestetty arkkitehtuurikävely täydensi upeasti Tikanojan taidekodissa lokakuusta 2017 helmikuulle 2018 ollutta Matti Visanti näyttelyä.

https://www.vaasa.fi/tiedote/tikanojan-taidekodissa-esilla-pohjalaisen-kuvittajan-ja-arkkitehdin-matti-visannin-tuotantoa

Kiitokset Jaakko Linkamolle, ja järjestävälle taholle, eli Tikanojan taidekodin ystäville.

Tutustu Tikanojan taidekodin ystävät ry:n nettisivu (kannattaa harkita myös liittymistä)

http://www.tikanojantaidekoti.fi/ystavat.html


Alati muuttuva kaupunkikuva

Yllä olevaa kuvasarjaa katsoessa tulee eittämättä mieleen, miten arkkitehtuuri elää, sopeutuu, joskus harmittavallakin tavalla, ajan vaatimiin muutoksiin. Lait ym. määräykset asettavat uusia vaatimuksia rakennusten omistajille ja kunnossapitäjille. Vaikka halua alkuperäisen säilyttämiseen olisikin, aina tämä ei ole mahdollista.

Esim. pelastustiet, rakennuksen ulkopuoliset portaat, on jouduttu tekemään moniin 1900-luvu alun rakennuksiin.

Ilmastointiin ja energian säästöön tulleet tiukennukset ovat tuoneet rakennusten yhteyteen lisäosia, mm. katoille valtavia putkistoja ja koneistokaappeja.

Ikkunaremontit ovat oma lukunsa. Jostain syystä jopa arvokkaisiin tyylihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin on monin paikoin vaihdettu sopimattomat, usein isompiruutuiset ikkunat.

Ovet ovat myös monesti kokeneet kovia. Vanhoja kyllä pyritään säilyttämään, mutta uudet lukitus- ja hälytysjärjestelmät väistämättä muuttavat alkuperäistä ilmettä.

Lisärakennukset, korotukset, joidenkin osien purkamiset ovat myös sellaisia asioita, joissa erilaiset intressit helposti törmäävät. Suojelustatuksen omaavissa kohteissa ainakin ulkoapäin kohteet pyritään pitämään niin lähellä alkuperäistä kuin mahdollista. Suojelustatuksen saaminen on kuitenkin ilmeisesti muuttunut aina vaan harvinaisemmaksi, ainakin viime vuosikymmenten aikana rakennetuille kohteille.

Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä