SUOMEN PANKIN KORKOKUVAT / VAASA

Osoite: Hovioikeudenpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmauksessa.

Kirkkopuistikko 22:ssä Emil Filénin korkokuva elinkeinoista, ammateista ja Hovioikeudenpuistikko 7:ssa Yrjö Rosolan korkokuva työnteosta, sepän ammatista.

Kuvat: AN

Arkkitehti J.S. Sirénin (1889 -1961) suunnittelema Suomen Pankin talo rakennettiin Vaasassa vuosina 1949 -1952. Rakennuksesta käytetään myös nimeä Ritzin talo, legendaarisen elokuvateatterin mukaan.

Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon kulmassa sijaitsevan entisen pankkitalon seinässä ovat Kirkkopuistikon puolella:

1. Kuvanveistäjä Emil Filénin korkokuva, joka esittää ajankuvan mukaista (1900 -luvun puoliväli) elinkeinoelämää, kauppaa ja teollisuutta.

Korkokuvan alla olevassa palkissa on teksti: Anno Domini MCMLI (Armon vuonna 1951)

Hovioikeudenpuistikon puolella:
2. Kuvanveistäjä Yrjö Rosolan korkokuva, joka esittää työtä, vertauskuvana on seppä vaimonsa kanssa.


Kuuluisa arkkitehti Sirén

Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén tuli ylioppilaaksi Vaasa lyseosta vuonna 1907.
Eduskuntatalon suunnittelukilpailun voitettuaan hän toimi Eduskuntatalon arkkitehtina 1925 -1931.

”Puhuvat talot - Hus som talar” 

Kyseinen arvokiinteistö on ehdottomasti kohde, josta meidän vaasalaisten tulee olla ylpeitä. Meidän kannattaisi myös tietää siitä ainakin perusfaktat, myös sen suunnittelijasta.

Rakennukset, kuten patsaat ja muistomerkitkään, eivät osaa itse puhua ääneen.
Niistä kyllä löytää hyvin tietoa, kun vaan lähtee etsimään. Onneksemme on myös tahoja, kuten kulttuurihistoriallisia yhdistyksiä ym. jotka haluavat näitä asioita pitää esillä. Ja myös asiansa osaavia viranomaisia, jotka tekevät lakeihin perustuvaa työtään.

Oman lähiympäristön arvostaminen, sen menneisyyden tunteminen, luo ymmärrystä myös tulevaisuuden rakentamiseen.

Koko Suomen mittakaavassa suurin vastuu on Museovirastolla. Muidenkin valvovien viranomaisten toimia tarvitaan turvaamaan kulttuurihistoriallisia arvoja, ettei niitä paikalliset toimijat polje maanrakoon. Raivaustraktoreita saattaisi muuten olla turhan monessa kohteessa ”vanhaa” poistamassa uuden tieltä. Intressiristiriitoja kun aina syntyy rakennussuojelupäätöksien myötä.
Onneksi elämme laillisuutta ja demokratiaa noudattavassa maassa.


Tällaista tietoa löytyy netistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/J._S._Sir%C3%A9n

Lainaus

Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Sirén kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta vuonna 1907. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1913 ja työskenteli useissa tunnetuissa arkkitehtitoimistoissa.
Hän työskenteli ensin arkkitehtitoimistossa Borg, Sirén & Åberg ja vuodesta 1925 alkaen itsenäisesti. Kun Sirénin työnantajat, veljekset Valter ja Ivar Thomé, surmattiin sisällissodassa, hän perusti yhdessä Kaarlo Borgin ja Urho Åbergin kanssa arkkitehtitoimisto Borg, Sirén & Åbergin, joka toimi vuosina 1918–1925. Näinä vuosina hän teki useita opintomatkoja Eurooppaan. 

Sirén perusti vuonna 1931 oman toimiston. Sirénin tunnetuin työ on vuonna 1931 valmistunut Helsingin Eduskuntatalo, josta hän teki kokonaistaideteoksen: hän suunnitteli myös keskeiset osat sisustusta ja kalustusta. 

Hän toimi myös yli 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina. Vuosina 1931–1957 Sirén oli Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professori, 1944–1949 arkkitehtiosaston puheenjohtaja ja 1943 sekä 1955–1958 oppilaitoksen vararehtori. Hän oli myös 1928–1931 Suomen Arkkitehtiliiton, 1931–1949 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, 1940–1961 valtion arkkitehtuurilautakunnan ja 1939–1942 Suomalais-puolalaisen yhdistyksen puheenjohtaja. 

Sirénin päätyöt edustavat 1920-luvun klassismia; 1930-luvun kuluessa hänen tyylinsä muuttui pelkistetyn klassismin kautta uusasialliseksi liiketalotyyliksi ja lopulta lievästi modernistiseen suuntaan. Sirén asennoitui penseästi funktionalismiin, mutta hänen myöhäisimmät työnsä 1940-luvulta alkaen eivät enää eroa siitä kovin suuresti. Hänen tuotannolleen ominaisia ovat kiinteä muoto ja selkeät linjat. Sirén tuli 1920- ja 1930-luvulla tunnetuksi ”traditionaalisen” arkkitehtuurityylin keskeisimpänä puolustajana. Hän oli sekä taidemaultaan että poliittisilta mielipiteiltään maltillinen konservatiivi. Sirén kasvatti kuitenkin arkkitehtuurin professorina kokonaisen sukupolven Suomen keskeisiä modernistisia arkkitehteja. 

Eduskuntatalo Helsingissä on Sirénin suunnittelema. Voitto Eduskuntatalon suunnittelukilpailussa vuonna 1924 tuli Borg, Sirén & Åbergin yhteisellä kilpailuehdotuksella Oratoribus (”Puhujille”), mutta saatuaan sopimuksen vahvistettua Sirén irtisanoutui arkkitehtitoimistosta ja suunnitteli kansallisen monumentin yksin. 

Hän kävi Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä tutustumassa ulkomaisiin parlamenttitaloihin. Rakennus edustaa myöhäistä 1920-luvun klassismia, mutta sisustuksessa käytettiin myös art deco -tyyliä. Eduskuntatalosta tuli Sirénin kokonaistaideteos, johon hän suunnitteli myös huonekaluja ja suuren osan sisustusta aina lampunvarjostimiin ja istuntosalin äänestysuurniin asti, vaikka palkkasikin myös suuren joukon maan eturivin taiteilijoita ja muotoilijoita avukseen. Hän valitsi itse myös kaikki materiaalit, muun muassa punaisen Kalvolan graniitin ulkoseiniin ja eksoottisen eteläamerikkalaisen jakarandan istuntosalin pöytiin. Koska Sirén halusi myös valvoa talon rakentamista, hän ei vuosina 1925–1931 voinut tehdä mitään muita töitä vaan uppoutui pelkästään eduskuntataloon. 

Sirén olisi halunnut Eduskuntatalon edustalle monumentaaliaukion suurine rakennuksineen täydentämään rakennusta ja suunnitteli aukiota vielä 1950-luvullakin, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. 

Nykyisin Eduskuntatalon ulkoseinässä kuuluisan julkisivupylväikön suojassa on Siréniä esittävä muotokuvamedaljonki. 

Muut työt Eduskuntatalon ohella Sirénin huomattavimpia töitä olivat 1930-luvulla suunnitellut C. L. Engelin empiretyyliä mukaileva Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennusosa sekä Lassila & Tikanoja Oy:n liikerakennukset Helsinkiin ja Vaasaan.] 

Hän suunnitteli myös Helsingin yliopiston päärakennuksen restauroinnin, joka jouduttiin toteuttamaan kahdesti rakennuksen vaurioiduttua vuoden 1944 suurpommituksissa. 

Vaasassa: Suomen Pankin talo 1952, Kirkkopuistikko 22 Pankkitalo on rakennettu 1952, kuusikerroksisena ja on säilynyt muuttumattomana edelleen. Talossa oli elokuvateatteri Ritz, jossa Skafferiet-yhdistys tänä päivänä harjoittaa kulttuuritoimintaa. Talo on rakennustaiteellisesti yksi Vaasan merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Rakennus on suojeltu asemakaavassa ja suojelumääräyksissä todetaan, että korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasu ja julkisiksi suunnitellut sisätilat säilyvät.
Tässä rakennuksessa toimii nykyään Vaasan Sotaveteraanimuseo. 
Myös Pohjolan talo Vaasassa on Johan Sigfrid Sirénin työ, piirtämä rakennus. 

Lainaus päättyy


Osoitteissa Kirkkopuistikko 22 ja Hovioikeudenpuistikko 7, entisen Suomen Pankki talon seinässä olevista kiveen hakatuista korkokuivista muutamia kuvia

1. Emil Filén (1890 - 1958): Elinkeinoelämää, kauppaa ja teollisuutta esittävä korkokuva, jonka alapuolella olevaan palkkiin on kaiverrettu: ANNO DOMINI MCMLI (= armon vuonna 1951). Korkokuva on Kirkkopuistikon puolella.

 

 

Kuvat: AN, 20.8.2011

2. Yrjö Rosola (1904 – 1989): Työ, vertauskuvana seppä vaimonsa kanssa, Hovioikeudenpuistikon puolella.

 

 

Kuvat: AN, 12.3.2018

Mitä tietoja löytyy Emil Filénistä? 

Katso Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Fil%C3%A9n

Enta Yrjö Rosolasta? 

Katso Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Rosola

Kummastakin kuvanveistäjästä olisi mielenkiintoista löytää lisää faktaa, mahdollisesti kuviakin, etenkin heidän työstään tämän Vaasassa tehdyn projektin osalta.

 

Kuvat: AN. Näitä kiveen hakattuja korkokuvia katsellessa eittämättä mieleen nousee miten työ ja ammatit ovat muuttuneet sitten viime vuosisadan puolen välin.


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen Pankin korkokuvat netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Käy myös osoitteessa, ja seuraa, tykkää sivusta!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitettyviimeksi 6.6.2023

C.J. HARTMANIN LIIKETALON KORKOKUVAT

 

Veistoksia, ornamentteja on rakennuksessa todella paljon

Arkkitehti K.S. Kallion suunnitelman mukaan rakennettu Hartmanin liiketalo valmistui vuosina 1911 – 1913. Julkisivussa on taiteilija John Munsterhjelmin piirustusten mukaiset todella upeat korkokuvat. Kiveen hakatut taideteokset ovat veljesten Jaakko, Jussi, Aleksanteri ja Matti Harjunpään tekemiä.

Nämä uskomattoman hienot kiveen hakatut figuurit ym. muodot ovat nyt rakennusten kunnostustöiden valmistuttua hyvin katsottavissa julkisivussa Hovioikeudenpuistikon puolella ja myös Kauppapuistikon ja Hartmaninkujan puolella. Kannattaa nostaa katsetta ylöspäin, kun on kävelemässä Vaasan keskustassa.

Koko liiketalon kunnostus muutaman viime vuoden aikana on ollut valtaisa satsaus. Sadan vuoden iän ylittänyt arvorakennus on nyt ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen nähtävyys Vaasassa. Rakennuksen omistajat ja kunnostustyöt tehneet firmat ansaitsevat täydet pisteet!

Kuvat: AN, 20.8.2011

Kuvat: AN, 23.2.2018

 

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

C.J. Hartmanin liiketalon korkokuvat 

Sijainti: Hovioikeudenpuistikko 15, Kauppatorin kulmassa. 

Taiteilija: John Munsterhjelm (1879 -1925) 

Kiveen hakanneet veljekset Jaakko, Jussi, Aleksanteri ja Matti Harjunpää. 

Liiketalo kohosi liikkeen silloisen toimitusjohtajan, konsuli Erik Hartmanin (1877 -1936) aloitteesta ja valvonnassa. 

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti K.S. Kallio (1877-1966). 

Taustatietoja: 

Vaasa-lehdessä kirjoitti 31.7.1913 nimimerkki E.N-a (Eero Nelimarkka): 
”Kauppatorin puoleiseen pääkäytävän molemmin puolin seisoo, noin 3 metrin korkuista veistokuvaa. He kuvaavat työtä tai paremmin lepoa työn jälkeen. Mies ja nainen, seppä ja puutarhassa työskennellyt nainen -, seisovat siinä rauhallisina, ehkä ajatellen osaansa. Niiden luoja, John Munsterhjelm, on tehtävässään hyvin onnistunut. Se koristeellinen tyyli, mikä niissä on, jo herättää huomiota yksinkertaisilla ”kubistisilla” pinnoilla, saavuttaen kuitenkin ne muodot, missä on pysyttävä. Siis tekotapa on kerrassaan osuttu. Hakkaustyön harmaaseen kiveen on kiitosta ansaitsevalla tavalla suorittanut Myntin kivilouhimo täällä.”

”Harjunpään veljekset osallistuivat useimpien vuosisadan alkukymmeninä Vaasaan rakennettujen talojen koristelemiseen. He olivat taitavia nimenomaan ornamenttikakkureina.” 

”Suurentamisen kiviveistoksiksi teki Aleksanteri Harjunpään itse konstruoimallaan mallin suurennuslaiteella. Alkuperäiset 1/3 kokoiset korkokuvat olivat taiteilija John Munsterhjelmin valmistamia kipsimalleja.” 

Lainaus loppuu

Kirjan, josta yllä oleva lainaus on, kansissa on kuvattuina juuri nämä korkokuvat: etukannessa Puutarhassa työskentelevä nainen, ja takakannessa Seppä.


Muutamia kuvia vielä lisää, sekä rakennuksesta että muista ornamentti ym. kuvioista eri puolilta taloa.

Kuvat: AN, 23.2.2018

Jo yli sata vuotta nämä hiljaiset kivihahmot, mies ja nainen, ovat meitä ohikulkijoita seurailleet. Hekin ansaitsevat meidän katseemme, huomiomme - edes sen kerran, kun taas etsimme valomainoksia ym. kylttejä tästä liiketalosta löytääksemme oven haluamaamme liikkeeseen.

Kuvat: AN, 20.8.2011

 

 

Lue lisää aiheesta

C.J. Hartmanin liiketalon ja yrityksen historiasta
https://www.hartman.fi/fi/hartman/historiaa/

Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hartman_(yritys)

Ainakin nämä kaksi upeaa kirjaa on aiheesta tehty:

• Björn Hartman: Hartman 125 1862–1987, Kertomus kauppojen kaupasta. Vaasa Oy 1987.
• Paula Lindström: Hartman – 150 vuotta kaupankäyntiä, 2011.
 

Kuva AN

 

Lue vielä lisää tästä blogista: Hartmanin kivilinna aamuauringon valossa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/07/hartmanin-kivilinna-aamuauringon-valossa.html 

 

 

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta C. J. Hartmanin liiketalon korkokuvat netissä.

Suora linki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto fb:ssa

https://www.facebook.com/rojektixon/
 
 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Sivua on päivitetty viimeksi 27.7.2024

Vaasassa tänään ylilentoja

Tänään 6.3. 2018 Suomen ilmavoimien vuosipäivänä  juhlistetaan 100 vuotta sitten Suomeen saapunutta ensimmäistä lentokonetta, joka laskeutui tänne Vaasaan, Sundomin lahdelle.

Suomen ilmavoimien muistomerkillä, eli Vaskiluodon sillan kotkapatsaalla nähdään tänään

11.30 neljän siviilikoneen ylilento

12.00 neljän Hawk-koulutuskoneen ylilento
Säävarauksella tietenkin.

Puolelta päivin on myös seppeleenlasku, seremoniat patsaalla.

Kuvat: AN. Alimmainen kuva viime vuoden juhlallisuuksista. Sää oli silloin hyvin samanlainen kuin tänään. Vuosi sitten yli lensi vain yksi kone, nyt on odotettavissa siis komeampi laivue koneita.

Viime vuonna Suomen ilmavoimien 99 v. juhlapäivänä kirjoitin tässä blogissa näin

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/suomen-ilmavoimat-99-v.html

Kerrastaan

Lainaus kirjasta: Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Eira Häggkvist, 1985, Vaasan Kaupunki

” Idea muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimien 50-vuotispäivää 6.3.1968. Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry.” 

” 6.3.1918 laskeutui Vaasan eteläiselle kaupunginselälle kruununmakasiini lähelle Morane Parasol – lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen ”kreivi von Rosen”. 

” Kone tuhoutui jo 16.4. 1918; se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkistuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K.A.Westman ja mekaanikko S.E. Nylund Vaasasta saivat surmansa”. 

 ” Vuonna 1918 kuului Suomen armeijan lento-osasto 1:een kaksi Morane ja kolme Albatross-lentokonetta”. 

Lainaus päättyy

Merikotka-patsaan eli Suomen ilmailun muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio, ja se on paljastettu 12.10.1969.

Patsaan esittely tässä blogissa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/suomen-ilmailun-muistomerkki-merikotka.html

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Palosaari: Vaasan patsaat, muistomerkit, muistolaatat

Montako kohdetta löytyy? Ovatko kaikki sinulle tuttuja?

Tässä tulee Rokejti X= hankkeen ensimmäinen alueellinen yhteenveto. Palosaari valikoitui aloitus kaupunginosaksi, - se on sopivan kokoinen, ja siellä on kuitenkin kohtuullinen määrä patsaita ym. kohteita esiteltäväksi.

Kesällä 2018 on syytä kulkea matka myös livenä, kävellen tai pyöräillen. Jonkun sopivan porukan kanssa.

Kesäkuussa 2019 olisi houkutus järjestää jotain isompaakin Palosaaren torilla, kun Merituuli -suihkukaivo täyttää 40 vuotta.

Tiedossani on 11 kohdetta (jos lisää on, niin täydennetään) Muokattu kuva, eli numerot lisätty Googlen karttapalvelun kuvapohjaan.

1. Veera
2. Oskar Peltokangas
3. Elämän tie
4. Merituuli
5. Palasista kokonaisuus
6. C.G. Wolff
7. Maasta ja auringosta
8. Sopimus
 9. A.A. Levón
10. Auringon lapsi
11. Inhimilli


Palosaaren kohteet, patsaat, muistomerkit ja muistolaatat
(Päivitys 1.3.2018)

Jokaisesta kohteesta on esitetty perusfaktat: Teoksen virallinen nimi, paljastustilaisuuden pvm, vuosiluku, kuvanveistäjän/ tekijän nimi (jos tiedetään), ja sijaintipaikan osoite.

Kolmiosaisessa kuvataulussa on myös lyhyt kuvaus teoksesta, mitoista, materiaaleista, teksteistä jne.

Voit myös saada esiin enemmän tietoja avaamalla linkin ko. teoksen aikaisempaan esittelyyn tässä blogissa.

Esittelen nyt Palosaaren kohteet yllä olevan numeroidun reitin mukaisessa järjestyksessä. Mukana on myös kysymyksiä mahdollista lisäpohdintaa varten, esim. kouluissa tai muissa ryhmissä.

Aloitetaan,

1. VEERA, 5.2. 1999, Lucien den Arend, Onkilahden puisto, Palosaari http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/5-helmikuuta-1999.html

Kysymyksiä:

1. Oletko koskaan katsellut tätä teosta sellaisesta paikasta, josta teoksen muoto näyttää a) täysin pyöreältä, b), sen läpi voi katsoa maisemaa kolmion läpi

2. Mitä ajatuksia sinulle tulee a) teoksen nimestä? b) teoksen nimestä ja punaisesta väristä?

3. Oletko pohtinut matematiikkaa tämän abstraktisen veistoksen äärellä?


2. OSKAR PELTOKANGAS, 6.12. 2003, Onkilahdenkatu 4
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html

Kysymyksiä:

1. Oletko sinä perillä Oskar Peltokantaan lyhyeksi jääneen elämän vaiheista?

2. Jääkäreiden kotiinpaluun 100 v. muistotilaisuuksia vietettiin näyttävästi Vaasassa 23. -25.2. 2018. Mitä muita jääkäreihin / vuoden 1918 tapahtumiin liittyviä muistomerkkejä Vaasassa on?

3. Muistolaatta on yksityistalon seinässä, ja siitä huolehtii Pohjanmaan Maanpuolustuskilta.


3. ELÄMÄN TIE, Venny Kontturin muistomerkki, 2.6. 1998, Marita Perttula, Onkilahden puisto http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/elaman-tie-venny-kontturin-muistomerkki.html

Kysymyksiä:

1. Oletko lukenut Venny Kontturin kirjoja, - tai pakinoita?

2. Tiedätkö ketään, joka on tuntenut Venny Kontturin, elänyt samaan aikaan Palosaarella?

3. Mitä ajatuksia muistomerkin kolme pronssista valettua osaa tuovat sinulle mieleen?


4. MERITUULI-suihkukaivo, 8.6.1979, Eero Hiironen, Palosaaren tori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/merituuli-suihkukaivo-10-kesakuuta-1979.html

Kysymyksiä:

1. Olitko sinä paikalla tämän teoksen vihkiäisissä kesäkuussa 1979?

2. Suihkulähde keskellä toria, sopivaa vai ei? Kerro hyviä ja huonoja puolia.

3. Millaisia ajatuksia a) veistoksen nimi Merituuli sinussa herättää, b) veistoksen koko ja muoto + ympärillä olevat kivet ja istutukset


5. PALASISTA KOKONAISUUS - yhteisötaideteos, 18.6. 2016, Marja Kolu, Palosaaren tori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/02/palasista-kokonaisuus.html

Kysymyksiä:

1. Olitko kenties mukana tämän teoksen tekemisessä? Entä tiedätkö ketään, joka oli mukana?

2. Teoksessa on yhteensä 40 palaa, - oletko koskaan katsellut niitä yksitellen, - onko jokin aihe suosikkisi?

3. Mitä mieltä olet tällaisesta taiteesta, jonka tekijöinä ovat tavalliset ihmiset, eli amatöörit, alueen asukkaat ym.


6. C.G.WOLLF -reliefi, 12.8.2006, Voitto Kantokorpi, Sundin ranta, Merimuseon seinä http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/cg-wolff-12-elokuuta-2006.html

Kysymyksiä:

1. Oletko sinä huomannut tämän muistolaatan Merimuseon seinässä? Onko alueella muita muistomerkkejä?

2. Osaatko nähdä ”sielusi silmin” täällä aikoinaan olleet suuret purjelaivat, ja Vaasan yhtenä maamme merkittävimmistä satamista, porteista länteen.

3. Muistolaattoja saa kovin harva, - onko Vaasassa jäänyt merkittäviä henkilöitä tai tapahtumia ilman muistomerkkiä?


7. MAASTA JA AURINGOSTA, 24.9.1982, Antti Maasalo, Wolffintie 30 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/maasta-ja-auringosta-24-syyskuuta-1982.html

Kysymyksiä:

1. Tämäkin teos oli välillä pois sijaintipaikaltaan, kun viereinen VAMK:n rakennus oli remontissa. Huomasitko poissaolon?

2. Oletko koskaan valokuvannut tätä teosta, eri vuodenaikoina, eri valaistuksessa, eri kuvakulmista, kokonaisuutta ja yksityiskohtia?

3. Mitä ajatuksia sinussa herättää juuri tällaisen teoksen sijoittaminen tähän nimenomaiseen kohtaan?


8. SOPIMUS, 9.9.1997, Anne Alho, Vaasan yliopiston päärakennuksen takana, Yliopistonranta 7 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/sopimus-9-syyskuuta-1997.html

Kysymyksiä:

1. Oletko kulkenut tämän kaksiosaisen, Vaasan suurimman julkisen taideteoksen ohi – huomaamatta sitä – tai pysähtynyt ihmettelemään sitä?

2. Millaisia mielleyhtymiä sinulle tulee näistä teoksen kahdesta eriosasta, ympyrästä ja suorasta viivasta?

3. Laajentaako tällainen taideteos sinun käsityksiä siitä millaista taide voi olla / millaista taiteen tulee mielestäsi olla?


9. A.A. LEVÓN, 25.8.1956, Lauri Leppänen, ent. Puuvilla osakeyhtiön pääkonttorin edessä http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/aa-levon-25-elokuuta-1956.html

Kysymyksiä:

1. Tällä miehellä on kaksi tällaista rintakuva muistomerkkiä Vaasassa. missä on toinen?

2. Millaisista asioista nykypäivän vaasalaiset muistavat tai tietävät Levónin nimen?

3. Sopivatko mielestäsi ns. näköispatsaat kaupunkikuvaan paremmin kuin esim. ei esittävät, abstraktiset, erilaiset kokeilevat teokset?


10. AURINGON LAPSI, 1.7.2010, Hannu Leimu, Yliopistonranta 5 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/auringon-lapsi-1-heinakuuta-2010.html

Kysymyksiä:

1. Oletko koskaan katsellut keskipäivän aurinkoa yhdessä tämän Auringon lapsi teoksen seurassa?

2. Tunnetko antiikin ajoilta periytyvää kentauri mytologiaa? Millaisia tulkintoja sinä liität tähän Vaasan kentaurinaiseen?

3. Onko patsaan sijainnilla sinun mielestäsi jotain merkitystä? Onko tämä teos mielestäsi hyvässä vai huonossa paikassa?


11. INHIMILLI, 3.9.1984, Kari Huhtamo, Valtion virastotalon aukio, Wolffintie 35 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/inhimilli-3-syyskuuta-1984.html

Kysymyksiä:

1. Oletko asioinut Valtion virastotalossa, ja kenties katsellut tätä teosta uteliaana?

2. Teos kunnostettiin, kiillotettiin Suomen 100 v. juhlien alla. Pitääkö verorahoja sinun mielestäsi käyttää kulttuuriin, taiteisiin?

3. Inhimillisyys – iso asia. Löytyykö sitä meidän ihmisten väliltä, – ja onko sitä myös yhteiskuntamme pyörittävissä järjestelmissämme.



Kiinnostuitko ”patsasbongauksesta”, perehdy lisää aihekokonaisuuteen.

Vaasan patsaista, muistomerkeistä, muistolaatoista koottua materiaalia, tekstiä ja kuvia on nähtävillä:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/
Blogi on allekirjoittaneen ylläpitämä Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n nettisivu

https://www.facebook.com/rojektixon/
Blogia täydentävä Facebook sivu


Materiaalin ei kaupallinen jakaminen ja käyttö sallitaan, kun mainitaan kuva- ja tekstilähteet.

Yhteystiedot: Aimo Nyberg, 050 3308540, aimonyberg(at)gmail.com

Seuraa tätä blogia/ fb-sivua!
 – Rojekti X = etenee, - yhteistyöllä!

Ole Sinäkin mukana!

Jugend esimerkki Vaasasta

Talviset, aurinkoiset päivät ovat erinomaisia kuvauspäiviä vaikkapa arkkitehtuurikuvauksiin.

Jatketaan tässä taas teemaa, VAASAN KAUNIIT RAKENNUKSET

Jugend-talot Vaasassa

Yksi esimerkki: Kauppapuistikko 33
A.W. Stenfors 1912 (kivitalo)

3-kerroksinen rapattu tiilitalo Kauppapuistikon varrella on edustava jugendrakennus.

Rakennuksen molemmilla puolilla on edelleen myös hienot puurakennukset, joissa on myös jugend-tyyliä. Erityisesti tiilitalossa kiinni oleva Korsholmanpuistikon kulmassa oleva 2-kerroksinen puinen asuintalo on jugend-tyylinen. (Lähde: Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Kaarlo Viljanen, Hannu Vuolteenaho, 1986)

 

Silmä tarkkana, katse ylöspäin

Tähän vielä tyylikoulua lyhyesti, eli millaisista yksityiskohdista rakennusten -ismiä, tyylisuuntaa voi päätellä?

Mm. näistä: ikkunat, ovet, sisäänkäynnit, symmetria / vapaat muodot, parvekkeet, koristekuviot / niiden puuttuminen, julkisivun jäsentelyä elävöittävät ulokkeet, tornimaiset osat jne…


Suomen arkkitehtuuri, historiaa

Katso kokonaiskuva
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_arkkitehtuuri

Jugend
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugend

Lainaus netistä

Art nouveau ja jugend – tiivistetysti sanottuna

1890 – 1914 Eurooppa ja Yhdysvallat 

Art Nouveau ja jugend ovat saman tyylin eri nimityksiä. Nimitykset vaihtelivat alueittain, mm. Ranskan vaikutusalueen tyylistä puhutaan art nouveauna ja Saksan sekä Pohjoismaiden tyylistä jugendina ja kansallisromantiikkana. 

Ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten – sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä. 

Korkeaa käsityötaitoa arvostettiin, haluttiin vapautua jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä. 

Tyylisuuntaa käytettiin arkkitehtuurin alueella erityisesti julkisten kohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, muun muassa tavarataloissa ja ravintoloissa. Rakennukset suunniteltiin käyttötarkoituksensa mukaan ja kokonaistaideteoksiksi. 

Muotokielen keskeisenä ajatuksena oli orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista. 

Art nouveaun muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi, ylimenoja vältettiin. Niin sanottu joutsenkaulaviiva tai ruoskaniskuviiva oli hyvin tyypillinen muoto art nouveaun taiteessa. 

Aiheet art nouveau -tyyli otti luonnosta. Erilaiset kasvit lehtineen ja varsineen, eläinten raajat ja ihmisfiguurit sekä symbolistiset uskomusolennot olivat suosittuja hahmoja. Runsaan keimailevan, sensuellin ja ilakoivan ilmaisun ohella art nouveaun aihepiiriin kuuluivat eroottiset ja sentimentaaliset aiheet ja asennot sekä tummat värit ja voimakkaat kontrastit. 

Art nouveau suosi ennen kaikkea aitoja luonnonmateriaaleja ja luonnonmukaisia värejä. Toisaalta pyrkimys kokonaistaideteokseen johti arkkitehdit ja taiteilijat kokeiluihin ja erilaisia raaka-aineita yhdisteltiin ennakkoluulottomasti. Modernit materiaalit, kuten valurauta, lasi ja betoni mahdollistivat uusia muotokokeiluja, mutta materiaalien työstäminen tapahtui käsityönä, kuten art & crafts -liikkeessä. Suomalaiselle jugendille tyypillistä oli graniitin käyttö arkkitehtuurissa. 

Lainaus päättyy

Kuvalainaus: Eeva-Maija Viljon opetusmoniste

Onko sinulla kuvamateriaalia / tekstiä Vaasan arvorakennuksista, joita haluaisit jakaa tässä Vaasa ennen ja nyt Vasa förr och nu -blogissa?

Tai ehdota, mistä nykyisin olemassa olevasta rakennuksesta / tai menneinä vuosikymmeninä jo puretusta kohteesta haluaisit tehtävän artikkelin tähän blogiin?

Kotikaupungin arkkitehtuuri kiinnostaa monia. Tietoja, kuvia näistä asioista ei ole koskaan liikaa!

Tehdään Vaasan kaupunkikuvaa näkyväksi, mm. perehtymällä kauniin kaupunkimme rakennusten tyyleihin, täällä kun on komeaa historiaa näytettäväksi!

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com

KARHU-PATSAAT

Vaasassa on kaksi Matti Visannin (Björklund) piirrosten mukaista Karhu-veistosta.

Näiden esikuvana on KYRÖN KARHU, eli Isonkyrön sankarihauta muistomerkki.

Osoite: Ruusupurontie 31, Isokyrö

Muistomerkin paljastuspäivä on 27.6.1923. Lähde: Erkki Markkula, Laihia, alla olevan kuvan teksti (joissain muissa lähteissä mainitaan vuosiluku 1921). 

Kuvalainaus: Kuvagalleria Juha Hotari, Sankarihautausmaat, Isokyrö

https://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Isokyr%C3%B6/

Samasta lähteestä tekstilainaus:

”Isonkyrön sankaripatsas.

Patsaan karhu on jäljennös sinetistä, jota Kyrön talonpojat käyttivät lähettäessään anomus- ja valituskirjeitä Ruotsin hallitsijoille.”

Vaasassa olevat Karhu -veistokset

1. Pohjanmaan museon etupihalla, museon aikaisemman sisäänkäynnin edessä, portaiden vieressä.

2. Koivupuistossa Koulukatu 38 – 40, osana Vuoripuro -suihkukaivo kokonaisuutta.

Kuva 1

Tätä karhuveistosta on joissain teksteissä kutsuttu ”pikkuveljeksi”. Se on ennen nykyistä sijoituspaikkaansa Pohjanmaan museon portailla ollut Viikingalla yksityistalon pihassa.

Teoksen historiasta, aikaisemmista vaiheista minulla ei ole mitään tietoa. Jos jollain on, olisi hienoa saada kuulla asiasta, ja lisätä tiedot myös tähän patsasesittelyyn.

Kuva 2

Tästä sen sijaan löytyvät seuraavat tiedot:

Lähde: Patsaat ja muistomerkit – Vaasa

Patsaan on piirtänyt kuvanveistäjä, arkkitehti Matti Visanti (1885–1957; vuoteen 1936 Björklund).

Patsas on veistetty K.G. Rehnin kivenhakkaamossa Vaasassa 1920-luvun alussa.

1,15 m korkea karhu on Vaasan harmaasta graniitista. Se seisoo kivilaatoin peitetyllä betonijalustalla, - kesäisin sen edessä virtaa puro (Kurt Meyersin suihkulähde, maisemataideteos).

Taustatietoja

Konstantin Gustaf Rehn (1897–1933) lahjoitti karhupatsaan Pohjanmaan Museolle 1932.
Vuosina 1932–1967 karhu seisoi Pohjanmaan Museon ulkoportaalla. Museon lisärakennuksen töiden yhteydessä kaupungin kuvataidetoimikunta siirrätti patsaan Koivupuistoon.

Karhu-patsas on edelleen Koivupuistossa ja on nykyisin olennainen osa Vuoripurosuihkukaivon kokonaisuutta.

Lainaus päättyy

Karhuveistoksia Vaasan seudulla

Saamani tiedon mukaan myös Meriniemessä on karhuveistoksia. Yksityisalueen portilla on kaksi Matti Visannin piirrosten mukaan valmistettua komeaa karhuveistosta. Nekin ovat ilmeisesti myös K.G.Rehnin kivenhakkaamossa tehtyjä.

Näihin kahteen karhuveistokseen palaan erillisessä blogikirjoituksessa kesäkuussa.

Samaisessa Meriniemessä, eli alunperin kauppaneuvos Frithiof Tikanojan omistaman kesäasunnon Villa Meriniemen puutarhassa on ollut myös v. 1917 valmistunut veistos, Peikko ja Impi. Sen suunnitteli kuvanveistäjä Elias Ilkka. Teoksen on valmistanut kiveen hakannut kuuluisa vaasalainen kivenhakkaaja Aleksanteri Harjunpää. Meriniemestä veistos siirrettiin pois vuonna 1959, lahjoituksena Vaasan kaupungille perustettuun Tiklaspuistoon (puiston nimi tulee sukunimistä Tikanoja ja Lassila).

Kuvat: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vaasan Karhu-veistokset

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com 

Sivua on päivitetty 10.12.2023