Talviset, aurinkoiset päivät ovat erinomaisia kuvauspäiviä vaikkapa arkkitehtuurikuvauksiin.
Jatketaan tässä taas teemaa, VAASAN KAUNIIT RAKENNUKSET
Jugend-talot Vaasassa
Yksi esimerkki:
Kauppapuistikko 33
A.W. Stenfors 1912 (kivitalo)
3-kerroksinen rapattu tiilitalo Kauppapuistikon varrella on edustava jugendrakennus.
Rakennuksen molemmilla puolilla on edelleen myös hienot puurakennukset, joissa on myös jugend-tyyliä. Erityisesti tiilitalossa kiinni oleva Korsholmanpuistikon kulmassa oleva 2-kerroksinen puinen asuintalo on jugend-tyylinen. (Lähde: Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Kaarlo Viljanen, Hannu Vuolteenaho, 1986)
Silmä tarkkana, katse ylöspäin
Tähän vielä tyylikoulua lyhyesti, eli millaisista yksityiskohdista rakennusten -ismiä, tyylisuuntaa voi päätellä?
Mm. näistä: ikkunat, ovet, sisäänkäynnit, symmetria / vapaat muodot, parvekkeet, koristekuviot / niiden puuttuminen, julkisivun jäsentelyä elävöittävät ulokkeet, tornimaiset osat jne…
Suomen arkkitehtuuri, historiaa
Katso kokonaiskuva
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_arkkitehtuuri
Jugend
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugend
Lainaus netistä
Art nouveau ja jugend – tiivistetysti sanottuna
1890 – 1914 Eurooppa ja Yhdysvallat
Art Nouveau ja jugend ovat saman tyylin eri nimityksiä. Nimitykset vaihtelivat alueittain, mm. Ranskan vaikutusalueen tyylistä puhutaan art nouveauna ja Saksan sekä Pohjoismaiden tyylistä jugendina ja kansallisromantiikkana.
Ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten – sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä.
Korkeaa käsityötaitoa arvostettiin, haluttiin vapautua jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä.
Tyylisuuntaa käytettiin arkkitehtuurin alueella erityisesti julkisten kohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, muun muassa tavarataloissa ja ravintoloissa. Rakennukset suunniteltiin käyttötarkoituksensa mukaan ja kokonaistaideteoksiksi.
Muotokielen keskeisenä ajatuksena oli orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista.
Art nouveaun muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi, ylimenoja vältettiin. Niin sanottu joutsenkaulaviiva tai ruoskaniskuviiva oli hyvin tyypillinen muoto art nouveaun taiteessa.
Aiheet art nouveau -tyyli otti luonnosta. Erilaiset kasvit lehtineen ja varsineen, eläinten raajat ja ihmisfiguurit sekä symbolistiset uskomusolennot olivat suosittuja hahmoja. Runsaan keimailevan, sensuellin ja ilakoivan ilmaisun ohella art nouveaun aihepiiriin kuuluivat eroottiset ja sentimentaaliset aiheet ja asennot sekä tummat värit ja voimakkaat kontrastit.
Art nouveau suosi ennen kaikkea aitoja luonnonmateriaaleja ja luonnonmukaisia värejä. Toisaalta pyrkimys kokonaistaideteokseen johti arkkitehdit ja taiteilijat kokeiluihin ja erilaisia raaka-aineita yhdisteltiin ennakkoluulottomasti. Modernit materiaalit, kuten valurauta, lasi ja betoni mahdollistivat uusia muotokokeiluja, mutta materiaalien työstäminen tapahtui käsityönä, kuten art & crafts -liikkeessä. Suomalaiselle jugendille tyypillistä oli graniitin käyttö arkkitehtuurissa.
Lainaus päättyy
Kuvalainaus: Eeva-Maija Viljon opetusmoniste
Onko sinulla kuvamateriaalia / tekstiä Vaasan arvorakennuksista, joita haluaisit jakaa tässä Vaasa ennen ja nyt Vasa förr och nu -blogissa?
Tai ehdota, mistä nykyisin olemassa olevasta rakennuksesta / tai menneinä vuosikymmeninä jo puretusta kohteesta haluaisit tehtävän artikkelin tähän blogiin?
Kotikaupungin arkkitehtuuri kiinnostaa monia. Tietoja, kuvia näistä asioista ei ole koskaan liikaa!
Tehdään Vaasan kaupunkikuvaa näkyväksi, mm. perehtymällä kauniin kaupunkimme rakennusten tyyleihin, täällä kun on komeaa historiaa näytettäväksi!
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com
