torstai 7. syyskuuta 2017

Samoilla paikoilla, syyskuu


Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, syyskuun kuva (Vanhan Vaasan kirkon rauniot. maalaus 20.9.2009).

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan siis Vanhassa Vaasassa.

Lainaus Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta
Asemakaava,anhan Vaasan keskus, asemakaavan selostus, 7.6.2017
3.1.3. Rakennettu ympäristö

”Suunnittelualuetta halkovan Kauppiaankadun itäpuolella ovat keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Näiden koillispuolella sijaitsee asemapuisto ja entinen Vanhan Vaasan asema-alue rakennuksineen. Kauppiaankadun länsipuolella on 1970-luvulla rakennettu grillikioski, joka sijaitsee yleisellä pysäköintialueella. 

Kirkko on tutkija Markus Hiekkasen mukaan rakennettu vuosien 1500 ja 1520 välisenä aikana. Sitä on edeltänyt puukirkko, joka on sijainnut todennäköisesti harmaakivikirkon paikalla. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Keskiaikainen kirkko jäi kaupungin perustamisen jälkeen liian pieneksi. Lisätilan saamiseksi tehtiin kaksi uutta lehteriä 1630- ja 1640-luvuilla ja myöhemmin vielä kirkon itäosaa pidennettiin noin 15 metriä. Kirkko valmistui vuonna 1654. Laajennuksesta huolimatta kirkko oli edelleen liian pieni kasvaneen kaupungin ja sen ympäristön asukkaille. Vuonna 1748 aloitetuilla laajennustöillä kirkko muutettiin ristikirkoksi, joka valmistui vuonna 1753. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1852. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. 

Kansalaisaloitteessa 6.8.2002 esitettiin kirkon kattamista talvi- tai kesäkäyttöön sopivaksi. Virkamiestyöryhmä selvitti jo aiemmin valtuustoaloitteen (1999) johdosta kirkonraunioiden kattamista ja kunnostamista. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että Museoviraston virallisen kannan mukaan kirkonraunioista ei tule rakentaa käyttökirkkoa, vaan niiden tulee antaa pysyä raunioina. Mikäli kattorakenteita tehdään, tulee huomioida, että ilmasto-olosuhteet muuttuvat kattamisen yhteydessä ja näin edesautetaan rapautumista. Muurien ei saa kannattaa minkään näköisiä rakenteita, vaan kaikki pysyvät kattorakenteet on perustettava erilleen raunioista. Nykyisellään ja jo aikaisemmin on muurinharja suojattu betonivalulla ja pikikerroksella. Mikäli vesieristys uusitaan, on nykyinen eristystapa mahdollista korvata muurinharjalle rakennettavalla peltikatteella, kuten on tehty Raaseporin linnassa.” 

Lainaus päättyy

Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot näyttävät nyt tältä, eli Rolf Holmin maalauspaikalta valokuvattuna kahdeksan vuoden jälkeen. Näyttää kuin aikaa ei olisi kulunut lainkaan, - maisema on entisellään!




Kuvat: AN. 5.9.2017. Keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot Vanhassa Vaasassa. Rolf Holmin maalauksen, ja ottamieni valokuvien välillä on 8 vuotta. Itse rauniot ovat pysyneet muuttumattomina, samanlaisina ainakin etäämmältä katsottuna.

Lisäyksenä raunioalueella on tänä päivänä hienot opaskyltit. Jo pelkästään niiden takia kannattaa alueella pistäytyä, kulttuurihistoriaa, paikallishistoriaa opiskelemassa! Kylteistä olen kuullut paljon kiitosta, positiivista palautetta. Niiden saamiseksi Vanhan Vaasan asukasyhdistys oli aktiivinen, ja sai kaupungin mukaan toteutukseen.

Kaupungilla on mielenkiintoisia suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Odotetaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.


Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo siis syyskuuhun asti, yhdeksän kuvaparia on siis jo esitelty.

Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko loppu vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti. Juttujen julkaisupäivä on kuukauden 7. päivän tienoilla.

Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen lokakuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin kohti Saltkaretia Svedjehamnissa.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Nandor Mikolan muistolaatta, 6. syyskuuta 2012

Muistolaatta on paljastettu 6. syyskuuta 20212

Osoite: Rantakatu 11

Tekijä: Raimo Heino


                            



Kuvat: AN

Nandor Mikolan muistolaatta

Osoitteessa Rantakatu 11 on talon seinässä 20 cm x 60 cm kokoinen laatta.

Laatassa on Nandor Mikolan sivuprofiili ja teksti:

Prof. NANDOR MIKOLA
asui tässä talossa v. 1984 – 2006
bodde i detta hus åren 1984 – 2006
As Oy Merilintu

- paljastus 6.9. 2012 
- muistolaatan on tehnyt Raimo Heino

Kuvataiteilijana, erityisesti akvarellimaalarina, maineeseen ja pitkään uraan yltänyt Nandor Mikola oli poikkeuksellisen tuottelias. Hänen maalauksensa ovat pääosaltaan esittäviä, usein luontoa ja maisemia kuvaavia. Mikola maalasi mielellään myös abstraktisia, poikkeuksellisen suurikokoisiakin akvarelleja.

Lue Nandor Mikolasta lisää

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A1ndor_Mikola


Oma nimikko museo 

Suomeen v. 1935 saapunut Mikola on syntynyt v. 1911 Unkarissa. 70 vuotta Suomessa, aluksi mainospiirtäjänä, ja lopulta arvostettuna taiteilijana, johti harvinaiseen tilanteeseen: omaan nimikko museoon, eli Nandor Mikolan akvarellimuseon saamiseen Vaasan Sisäsatamaan, entisiin Tullipakkahuoneen tiloihin. Elinaikanaan omaa nimeään kantava museo on Suomen oloissa aivan poikkeuksellista.

Tämä Suomen ainoa akvarellitaiteen museo jouduttiin kuitenkin lopettamaan, kun Vaasassa päädyttiin ratkaisuun, jossa ko. tiloihin sijoitettin Kuntsin modernin taiteen museo.

Myös Mikolan akvarellisalin näyttelytoiminta on nyt päättynyt 

Tämän jälkeen noin vuosikymmenen toiminut näyttelytila ja Nandor Mikolan teosten ”koti”, sekä professori Nandor Mikolan Taidesäätiön toimipiste on nyt myös lopettanut toimintansa. Akvarellisali oli Raastuvankadulla Wasaborgin talossa. Taloyhtiössä on haluttu ottaa tila muuhun käyttöön, ilmeisesti se muutetaan asunnoksi.

Keväällä 2017 Mikolan akvarellisali sulki ovensa Wasaborgin tiloissa, eikä uusia taidenäyttelyitä enää järjestetä.



Kuvat: AN. Uudessa osoitteessa, Koulukatu 7, ei ole yleisölle avointa toimipistettä. Professori Nandor Mikolan Taidesäätiö sekä Mikola-seura jatkavat kuitenkin edelleen toimintaansa, vaikka säännöllinen näyttelytoiminta on loppunut.




Kuva: AN


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nandor Mikolan muistolaatta osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

INHIMILLI

 

Inhimilli on vihitty käyttöön syyskuun 3. päivä vuonna 1984.

Osoite: Wolffintie 35. Palosaari

Tekijä: kuvanveistäjä Kari Huhtamo






Kuvat: AN. Valtion virastotalon edustalla voi itse kukin kokea oman pienuutensa.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985 Vaasan kaupunki

INHIMILLI 

Valtion virastotalon aukiolla Palosaarella 

- kuvanveistäjä Kari Huhtamo (1943 - 2023) 

- valettu kuvanveistäjäliiton Herttoniemen valimossa Helsingissä 

- 4,5 m korkea ja lähes 5000 kg painava abstraktinen pronssiveistos graniittijalustalla on ensimmäinen kirkkaaksi hiottu pronssiveistos Suomessa. Pyöreine muotoineen patsas edustaa ihmisen ja luonnon yhteyttä, alkuvoimaista äitiyttä, luonnollista kasvua. 

Patsas muodostuu viidestä osasta. 

- paljastettiin virastotalon vihkiäisten yhteydessä 3.9.1984. 

Valtion taidetoimikunnan v. 1980 julistaman kilpailuun jätettiin 19 ehdotusta. Huhtamon voittaneen ehdotuksen lisäksi palkittiin Veikko Hirvimäen ”Kuin aamu” ja Seppo Mannisen Kai Linnilän avustamana tekemä ”Lakeuden viitta”. 

Lainaus päättyy

Lue aikaisemmat blogikirjoitukseni tästä teoksesta:

Kyllä nyt kiiltää

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/07/kylla-nyt-kiiltaa.html

Luukku 17 (joulukalenterista 2016)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/12/luukku-17.html

Lainaus

Valtion taideteostoimikunnan julkaisusta: 

Tilaus 1981, B 61/84 

Valtion taideteostoimikunta julisti 1980 yleisen kuvanveistokilpailun, jonka tarkoituksena oli saada yhtenäisen suunnitelman pohjalta Vaasan virastotalon edustalle veistos sekä taideteoksia sisääntuloaulaan. Kilpailun avulla pyrittiin luomaan virastotalosta eräänlainen esimerkkitapaus julkisen taiteen harkitusta ja onnistuneesta sijoittamisesta valmistuvaan uudisrakennukseen. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Kari Huhtamo (s. 1943) ehdotuksellaan Inhimilli, jonka pohjalta toteutettiin pronssiveistos virastotalon aukiolle ja reliefit sisääntuloaulaan. Veistoksen todettiin olevan kiinteä kokonaisuus, jossa on voimakas kontrasti rakennuksen muotokieleen. Kiillotettuun pronssiin toteutettu, graniittijalustoineen lähes viisi metriä korkea Inhimilli täydentää osaltaan Kari Huhtamon taiteilijakuvaa nimenomaan monumentaaliveistäjänä. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Inhimilli osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 28.3.2023

HILJAISET PÄIVÄT


Teos on paljastettu 3.9.1984

Osoite: Ruutikellatinetie 2, Vamian sisäänkäynnin vieressä

Tekijä: kuvanveistäjä Harri Kivijärvi

 

 








Kuvat: AN, 22.8.2017. Sateinen loppukesän päivä, sopi hyvin Hiljaiset päivät -teoksen kuvaamiseen.

Hiljaiset päivät

Patsas sijaitsee osoitteessa Ruutikellarintie 2, entisen Kauppaoppilaitoksen, nykyisen Vaasan ammattiopiston (VAMIA) pääsisäänkäynnin vieressä.

Tekijä: Kuvanveistäjä Harri Kivijärven (1931 - 2010)

Paljastettu: 3.9.1984

Harry Mikael Kivijärvi oli suomalainen kuvanveistäjä. Kivijärvi tuli suuren yleisön tuntemaksi voitettuaan presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin suunnittelukilpailun vuonna 1976.

Lue lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harry_Kivij%C3%A4rvi

Tämä teos on valmistunut vuonna 1976. Konsuli Simo Kuntsin (1913 – 1984) perustama taidesäätiö osti veistoksen vuonna 1984. Kuntsin Säätiön nykyinen kokoelma oli sijoitettuna hyvin pitkään entisen Kauppaoppilaitoksen tiloissa. Oma museo kokoelmalle valmistui vuoden 2006 alussa.

Patsas on noin 3 metriä korkea ja se painaa noin 2500 kiloa. Se on valmistettu dioriitista, tummasta tasarakeisesta kivestä. Alustan päällä on kaksi pystykiveä. Vastakkain olevat kivet ovat lähekkäin, mutteivat kosketa toisiaan. Toisiaan kohti olevat pinnat on hiottuja, kiiltävää pintaa, jotka heijastavat valoja, peilaavat kumppani kiveään ja koko ympäristöä. Molempien pystykivien ulkopinnat on jätetty rosoisiksi, hiomattomiksi ja karkeiksi. Teoksen kontrastit, muotojen moninaisuus, mittasuhteet ja etäisyydet, antavat yksinkertaisin keinoin kiviteokselle herkän äänen keskustella meidän katsojien kanssa.


Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Hiljaiset päivät osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu jatykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
 Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022

lauantai 2. syyskuuta 2017

Patsasbongaus ponkaissut vauhtiin!

Elokuussa ”synttäreitään viettäneet” Vaasan patsaat ja muistomerkit, yhteensä 10 kohdetta, voit tsekata kuvina nopeimmin fb-sivulta

https://www.facebook.com/rojektixon/

kohdasta KUVAT, albumista elokuun kohteet.

Samasta paikasta näet myös kaikki (melkein kaikki ainakin) alkuvuoden eli tammi-elokuun kohteet.

Kuvakorteissa on ko. kohteen kuvan lisäksi perusfaktat.

Kännykkä mukaan, ja kuvakorttien kanssa kohteita bongailemaan! Ja jos kuvaat kohteita, voit lisätä niitä sinne fb-sivustolle asianomaisen kohteen kohdalle!

Yli puolet on jo siis kasassa, tehtynä. Hanke etenee kuukausi kerrallaan kohti vuoden loppua. Syyskuussa tavoite on julkaista lähemmäs parikymmentä esittelyä. Jos kuvaat näitä, tulevia kohteita, (katso lista tästä blogista parin päivän takaa, eli 31.8.2017 kohdalta) voit halutessasi lähettää kuvia allekirjoittaneelle s-postilla. Tarvitsen vielä paljon kuvia tulevien juttujen, patsasesittelyjen tekoa varten.

Vuoden viimeisenä kohteena 31.12. esitellään Lars Vilhelm Torohwein muistolaatta. Se on entisellä Kasarmin alueella, nykyään siis päiväkodin pihalla. Ko. muistolaatta saanee siihen mennessä fiksauksen, eli ilkivallan (?) takia kadonnut osa korvataan uudella. Hienoa, että muistomerkeistämme pidetään huolta!

Kuva: AN, 5.1.2017

Kohti Uuden Vuoden Aattoa siis!

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg Rojekti X=:n vetäjä, inspiraattori

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu

Suosittelen tutustumaan ja osallistumaan tähän!

http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6404

Lainaus sivulta

Wikipedia täydentyy Suomen kulttuuriperintökohteilla – maailman suurin valokuvauskilpailu ensi kertaa Suomessa! 

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Maailman suurimmassa valokuvauskilpailussa osallistujat kuvaavat maansa kulttuuriperintökohteita, ja kansallisen kilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun. Kilpailun myötä Wikipedia rikastuu uusilla valokuvilla ja artikkeleilla.

Kilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto, joka arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010, ja sen tarkoituksena on tuoda osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi keräämällä siitä kuvia.

Kuvat on tallennettava kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana ja ne tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi.

Osallistujia varten on koottu valikoima kulttuuriperintökohteita, joita kilpailussa kannustetaan erityisesti kuvaamaan. Valikoimassa ovat mukana muun muassa Suomenlinna, Punkaharju ja Suomussalmen Värikallio. Kilpailuun voi osallistua myös kuvaamalla mitä tahansa muuta kiinnostavaa kohdetta, joka löytyy Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi tai valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen palvelusta www.rky.fi

”Museovirastolle on tärkeää olla mukana kilpailun järjestämisessä, jotta tieto Suomen upeista kulttuuriperintökohteista täydentyy ja saavuttaa ihmisiä yhä laajemmin. Wikipedia on tähän mitä oivallisin kanava”, toteaa yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

Lainaus päättyy

Osallistuminen 

Katso tarkemmin yllä olevasta linkistä.

- Etsi, katso kuvattavat kohteet kuvauskohteiden listasta.
- Kuvaa tai etsi aikaisempi otoksesi kohteesta.
- Tallenna kuva kilpailun nettisivujen kautta 1.-30.9.2017 välisenä aikana.

Mm. näistä Vaasan seudulla olevia kohteita toivotaan kuvattaviksi:

- Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly, Vaasa, Pohjanmaa
- Alatalo/Jätinhaudanmaa – pronssikauden röykkiöitä, kuoppaliesiä, Laihia, Pohjanmaa
- Storskäret – jatulintarhoja, Maalahti, Pohjanmaa
- jne.

Koko Suomesta kohteita on vaikka kuinka paljon! Kuka vaan voi kuvata ympäri Suomea! Jopa aikaisemmat kuvat esim. kesälomareissuilta voivat käydä hyvin kilpailuun!

Ollaan mukana!

Osallistutaan, - yksin, yhdessä, tehdään kuvausretki, ”kuvasafari”  vaikka porukalla!

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com


Kilpailun lehdistökuva


Vanha Rauma, Soile Tirilä / Museovirasto, Creative Commons BY-SA 4.0 Vanha Rauma – Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Se on laajimpia säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde.

VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEET

Muistomerkki on paljastettu 2. päivä syyskuuta v. 1962. Vakaumuksensa puolesta kaatuneet. Työläisten ja torppareiden muistomerkki.

Osoite: Vastapäätä Vaasan vanhaa hautaumaata, Malmön talon aidan vieressä.

Tekijä: Taiteilija Vilho Aalto (1916 - kuolinvuosi ?)






 

Kuvat: AN, 3.1.2014 

Vuonna 1918 kansalaissodan oloissa henkensä menettäneiden työläisten ja torpparien muistomerkki.

Tämän punaisten muistomerkin, muistokiven ja sen ympäristön eli tuuheat havupuut taustalla, suunnitteli Vilho Aalto.

Pystytysvuosi on 1962, muistomerkin paljastusjuhlallisuudet pidettiin syyskuun 2. päivänä 1962.

Sijainti: Vaasan vanhan hautausmaan vieressä olevassa puistossa, hautausmaan ulkopuolella, pääportin läheisyydessä.

Patsas on punaista graniittia. Sen muodostaa korkea graniittipaasi, johon on hakattu miehen ja naisen hahmoa esittävä korkokuva, ylhäällä loistava aurinko, sekä vuosiluku 1918.

Teksti on suomeksi ja ruotsiksi: Työläisten ja torpparien muistolle. Till arbetarnas och torparnas minne.

Patsaan takaosaan on hakattu suomen- ja ruotsinkieliset runosäkeet:

Totuuden henki aina ompi vapaa ja sorru painosta ei kahleitten

Kamrater – ni lever genom åren i arvet som ni gett i drömmen som aldrig dör

Kunnossapidosta huolehtii Vaasan kaupunki.

Seppeleitä, kynttilöitä muistomerkille tuovat mm. puolustusvoimat, monet järjestöt ja yksityiset ihmiset.

Suomessa on useita kaupunkeja ja paikkakuntia, joihin on pystytetty muistomerkkejä myös vuoden 1918 sodan hävinneen osapuolen muistoksi. Onneksi näin on tehty myös Vaasassa. Työläisten ja torpparien muistokivi on tärkeä osa, joskin kovin tuntemattomaksi jäänyt kohde, kaupunkimme monipuolisessa aate- ja kulttuurihistoriassa.

Vuoden 1918 kevään sodalla oli monta nimeä. Niiden kaikkien merkitys on kyettävä avaamaan ja ymmärtämään, jotta Suomi menee edelleen eteenpäin. Meidän suomalaisten vahvuus on kansan pienuudesta huolimatta toinen toisistamme välittäminen, ja heikommista huolehtiminen myös vaikeina ajanjaksoina.

Lue lisää vaasapediasta:

http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vakaumuksensa_puolesta_kaatunnet

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg


Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

TYÖLÄISTEN JA TORPPARIEN MUISTOMERKKI 

Puistikossa Malmöntalon tonttia ympäröivän aidan vierellä vastapäätä vanhaa hautausmaata. 

- taiteilija Vilho Aalto (1916 – ?) v. 1958 asetetun Vaasanseudun Punaisten Muistomerkkitoimikunnan toimesta. 

- 220 cm x 130 cm x 35 cm suuri punagraniittinen paasi on etupuolelta tasaiseksi hakattu, muut sivut ovat lohkopintaiset. 

Etusivussa on miestä ja naista esittävä 190 cm korkea korkokuva. molemmat katsovat kohti oikealla ylhäältä tulevaa valoa. 

Teksti:
1918
TYÖLÄISTEN JA TORPPARIEN MUISTOLLE
TILL ARBETARNAS OCH TORPARNAS MINNE 


Totuuden henki aina ompi vapaa ja sorru painosta ei kahleitten

Kamrater – ni lever genom åren i arvet som ni gett i drömmen som aldrig dör
(=Toverit – te elätte kautta vuosien perinnössä, jonka annoitte unelmassa, joka ei koskaan kuole)

- Suomenkileilinen teksti on on säe v. 1929 julkaistussa Punaisessa Kalenterissa olleesta nimimerkki Maurin (= Hugo Ahokanta) runosta ”Vuosisadan lapset”. Ruotsinkielinen teksti on kirjailija Leo Ågrenin

Muistomerkin rahoitukseen osallistui mm. 26 ammattiosastoa, tuhannet yksityiset sekä Vaasan ja Kurikan kaupungit. 


Lainaus päättyy


Kuva: AN, 7.12.2015

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vakaumuksensa puolesta kaatuneet / työläisten ja torpparien muistomerkki osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivustosta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...