Samoilla paikoilla, syyskuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, syyskuun kuva (Vanhan Vaasan kirkon rauniot. maalaus 20.9.2009).

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan siis Vanhassa Vaasassa.

Lainaus Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta
Asemakaava,anhan Vaasan keskus, asemakaavan selostus, 7.6.2017
3.1.3. Rakennettu ympäristö

”Suunnittelualuetta halkovan Kauppiaankadun itäpuolella ovat keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Näiden koillispuolella sijaitsee asemapuisto ja entinen Vanhan Vaasan asema-alue rakennuksineen. Kauppiaankadun länsipuolella on 1970-luvulla rakennettu grillikioski, joka sijaitsee yleisellä pysäköintialueella. 

Kirkko on tutkija Markus Hiekkasen mukaan rakennettu vuosien 1500 ja 1520 välisenä aikana. Sitä on edeltänyt puukirkko, joka on sijainnut todennäköisesti harmaakivikirkon paikalla. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Keskiaikainen kirkko jäi kaupungin perustamisen jälkeen liian pieneksi. Lisätilan saamiseksi tehtiin kaksi uutta lehteriä 1630- ja 1640-luvuilla ja myöhemmin vielä kirkon itäosaa pidennettiin noin 15 metriä. Kirkko valmistui vuonna 1654. Laajennuksesta huolimatta kirkko oli edelleen liian pieni kasvaneen kaupungin ja sen ympäristön asukkaille. Vuonna 1748 aloitetuilla laajennustöillä kirkko muutettiin ristikirkoksi, joka valmistui vuonna 1753. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1852. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. 

Kansalaisaloitteessa 6.8.2002 esitettiin kirkon kattamista talvi- tai kesäkäyttöön sopivaksi. Virkamiestyöryhmä selvitti jo aiemmin valtuustoaloitteen (1999) johdosta kirkonraunioiden kattamista ja kunnostamista. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että Museoviraston virallisen kannan mukaan kirkonraunioista ei tule rakentaa käyttökirkkoa, vaan niiden tulee antaa pysyä raunioina. Mikäli kattorakenteita tehdään, tulee huomioida, että ilmasto-olosuhteet muuttuvat kattamisen yhteydessä ja näin edesautetaan rapautumista. Muurien ei saa kannattaa minkään näköisiä rakenteita, vaan kaikki pysyvät kattorakenteet on perustettava erilleen raunioista. Nykyisellään ja jo aikaisemmin on muurinharja suojattu betonivalulla ja pikikerroksella. Mikäli vesieristys uusitaan, on nykyinen eristystapa mahdollista korvata muurinharjalle rakennettavalla peltikatteella, kuten on tehty Raaseporin linnassa.” 

Lainaus päättyy

Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot näyttävät nyt tältä, eli Rolf Holmin maalauspaikalta valokuvattuna kahdeksan vuoden jälkeen. Näyttää kuin aikaa ei olisi kulunut lainkaan, - maisema on entisellään!

 

Kuvat: AN. 5.9.2017. Keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot Vanhassa Vaasassa. Rolf Holmin maalauksen, ja ottamieni valokuvien välillä on 8 vuotta. Itse rauniot ovat pysyneet muuttumattomina, samanlaisina ainakin etäämmältä katsottuna.

Lisäyksenä raunioalueella on tänä päivänä hienot opaskyltit. Jo pelkästään niiden takia kannattaa alueella pistäytyä, kulttuurihistoriaa, paikallishistoriaa opiskelemassa! Kylteistä olen kuullut paljon kiitosta, positiivista palautetta. Niiden saamiseksi Vanhan Vaasan asukasyhdistys oli aktiivinen, ja sai kaupungin mukaan toteutukseen.

Kaupungilla on mielenkiintoisia suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Odotetaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.


Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo siis syyskuuhun asti, yhdeksän kuvaparia on siis jo esitelty.

Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko loppu vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti. Juttujen julkaisupäivä on kuukauden 7. päivän tienoilla.

Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen lokakuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin kohti Saltkaretia Svedjehamnissa.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, elokuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, elokuun kuva (Syksy Kirvesmiehenkadulla, maalaus on vuodelta 2012).

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan Vaasan kaupunginosassa nimeltään Kapsäkki. Kortteli sijaitsee Vaasan keskustassa, kantakaupungissa. Se sijaitsee Asemakadun, Korsholmanpuistikon, Klemetinkadun ja Ajurinkadun rajaamalla alueella. Alue oli alun perin varattu kaikkein köyhimmille. Alue sai nimensä siitä, kun sinne muuttaneiden omaisuus mahtui matkalaukkuun eli kapsäkkiin.

Lainaus Vaasan ympäristöseuran sivulta kohdasta Vaasan seudun kulttuurikohteet

https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/vaasanluonto/kulttuuri 

Kapsäkki 8. kaupunginosassa 

Asemakatu-Korsholmanpuistikko-Klemetinkatu-Kirvesmiehenkatu. Asemakaava uuteen Nikolainkaupunkiin, C.A. Setterberg v.1854. Kaavoittamalle alueella rakennettiin 10 v. myöhemmin varattomien 1-2-huoneisia mökkejä, ns. moratupatyyppiä, pieni tupa, kamari ja eteinen. Osa taloista on purettu, mutta 2000-luvulla niitä on alettu myös kunnostaa. Varattomien aluetta alettiin kutsua "Kapsäkiksi", koska sinne muuttavien omaisuus sopi matkalaukkuun. Asuinalueesta 1862 tehdyn päätöksen mukaan uusia rakennuksia ei ole saanut rakentaa v:n 1866 jälkeen.

Lainaus päättyy

Kuvat: AN. 14.7.2017

Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo siis kahdeksan kuvaparin verran, eli yli puolen välin jo ollaan. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti.

Juttujen julkaisupäivä on kuukauden 7. päivän tienoilla. Pienellä viiveellä mahdollisesti, kuten nyt elokuussa. Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen syyskuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin kohti Vanhan Vaasan kirkon raunioita.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, heinäkuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, heinäkuun kuva.

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Nyt ollaan aivan Vaasan rantaviivalla. Rantakadun ja meren välissä. Lähellä on myös Rolf Holmin ateljé. Osoite on Rantakatu 8, kellaritila, sisäpiha.

Rolf Holmin töitä on esillä myös tämänkertaisen kohteemme sisätiloissa. Niitä voi siellä käydä katsomassa, ja samalla kenties nauttia upean ravintolan tunnelmasta ja erinomaisista ruoka-annoksista.

Katso Strampenin kotisivut

http://www.strampen.com/suomeksi
http://www.strampen.com/svenska

 

Kuvat: AN. 3.7.2017


Strampen, since 1868

Lainaus yrityksen nettisivuilta

Historiikki 

Ravintola Strampenin tarina alkaa siitä, kun Sebastian Corey 1868 saa luvan rakentaa paviljongin puistoalueelle Hovioikeuden viereen. Paviljongin suunnittelusta vastasi C.A Setterberg ja tyyli oli kesäravintolamainen. Rakennusvaihe kesti kaksi vuotta 1868 - 1869. Tänä aikana Coray maksoi vuokraa alueelta 100 mk. Summa käytettiin puistoalueen ylläpitoon. Ravintoloitsija Heinrich Ernst osti ravintolan 1876 ja jatkoi liiketoimintaa edelliseen tahtiin. Alkuperäinen ravintola oli kahdeksan kulmainen. 1930 luvulla ravintola sai sen muotoilun, mistä se edelleenkin on tunnettu. Ulkoterassi syntyi 1980 ja on siitä lähtien ollut Vaasan aurinkoisin ja suurin ulkoilmaterassi merinäköalalla. Talvella 1997 - 1998 Strampen koki taas täysremontin sisätiloissa sekä sai täysin uudistetun, toimivan keittiön. Asiakkaille on tarjolla mm. lounaita, A la Carte annoksia, tanssia, erilaisia artistivierailuja, koomikkoja, häitä ja yksityistilaisuuksia ja joulujuhlat. Ravintola on auki huhtikuusta joulukuuhun asti. Ravintola Strampen tähtää erinomaiseen ruokatarjontaan, joka ammattitaitoisen, ystävällisen ja joustavan työvoiman tuottamana saa asiakkaamme tuntemaan suurta mielihyvää ja johtaa pikaiseen uusintavierailuun. 

Lainaus päättyy

Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo seitsemän kuvaparin verran, eli yli puolen välin jo ollaan. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti.

Juttujen julkaisupäivä on siis aina kuukauden 7. päivän tienoilla. Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen elokuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin kohti Vaasan kantakaupungin alueella olevaa Kirvesmiehenkatua.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, kesäkuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, kesäkuun kuva.

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Paikka, josta Rolf Holm on maalauksensa tehnyt, oli tälläkin kertaa todella helppo löytää. Näkymä on vaasalaisille todella tuttu ja rakas. Vaasa ja meri on koettavissa nimenomaan näissä maisemissa, Palosaarella, Academillin ja Rantakadun tuntumassa, Kuntsin modernin taiteen museon alueella.

Sisäsataman alueella tehdään parhaillaan merkittäviä muutostöitä. Ne ovat jatkoa ja aikaisempina vuosina tehdyille alueen rantaviivan läheisyydessä olevien laitureiden, valaistuksen, istutusten ym. laatutason parannuksille.

Tämänkertainen kuvaparikin kertoo muutoksista, jos kuvia jaksaa katsoa tarkkaan. Rolfin maalaus on muutaman vuoden takaa, tarkkaa vuotta en valitettavasti tiedä.

Kannattaa ”nähdä” kuvissa myös se, miten erilailla ihmisen silmä ja kamera kohdettaan kuvaavat. Taiteilija voi aivan surutta tuoda kauempana olevat rakennukset ikään kuin lähemmäksi, jotta ne voidaan esittää todentuntuisemmin. Kameran optiikka sen sijaan on konemaista, eli perspektiivi yhden linssin läpi nähtyä todellisuutta, - kaukana olevat asiat kovin pieniä.

 Kuva: AN. 5.6.2017

Kaikille yhteinen ranta-alue on alun perin jo lääninarkkitehti C.A. Setterbergin 1855 laatimaan Uuden Vaasan asemakaavaan mukainen hieno ratkaisu. Ranta on säilynyt ruutukaava-alueeseen liittyvänä kaupunkipuistona meidän päiviimme asti. Onneksi näin on!

On syytä olla iloinen, että kaupunkimme haluaa onnistua ranta-alueidemme kehittämisessä, sen perinteitä kunnioittaen. On mahdollista yhdistää kantakaupungin rantapuistovyöhykkeen valtakunnallinen suojelustatus laadukkaaseen alueen ajanmukaistamiseen. Kaikkien vaasalaisten, kantakaupungin alueella asuvien asukkaiden toiveet ja intressit, ja yrittäjien tarjoamat ideat palveluista ovat ”samaa pakettia” viihtyisän, kauniin, elinvoimaisen Vaasan parhaaksi.

Päivän Pohjalainen (7.6.2017) kertoo mm. kelluvasta saunasta ja uima-altaasta, jotka ovat mukana tänä keväänä järjestyn Sisäsataman ranta-alueen laatukilpailussa jatkoon päässeissä terassisuunnitelmissa.

Kaupunginhallitus päätti niistä maanantaina 5.6.

Suunnittelu jatkuu kaavoitusarkkitehti Kati Vuohijoen mukaan (Pohjalainen) siten, että varmistetaan sellainen kokonaisratkaisu, joka on kaupunkikuvallisesti hyvä.

Suosittelen, tutustu: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Vaasa, Pohjanmaa Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709


Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo kuuden kuvaparin verran, eli puoleen väliin. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti. Juttujen julkaisupäivä on siis aina kuukauden 7. päivän tienoilla.

Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen heinäkuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin Strampenia kohti.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, huhtikuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, huhtikuun kuva.

Yllä oleva kesäinen kuva Rolf Holmin kalenterissa antaa toivoa siitä, että vihreys, luonnon elinvoima on kohta taas täällä.

Huhtikuinen Vaasa on parhaimmillaan tuulettomina päivinä, sateisten päivien välissä, kun ilma on raikasta, ja vielä aika matalan kaaren taivaalla tekevä aurinko paistaa kaupungin yllä länsitaivaalla. Pahimmillaan sää voi olla tuulisina, liian kuivina päivinä, jolloin pöly lentää, viime vuoden puiden lehtiä, jopa roskia pyörii kaduilla edes takaisin. Liikkumiseen lyhyilläkin matkoilla tarvitaan autoa, jotta välttyisi hengenahdistukselta.

Huhtikuu on pian puolivälissä, ja kevään tuntua alkaa pian olla muuallakin kuin pääsiäiskoristelussa.

Yllä oleva kuva, Rolfin maalaus, on vuodelta 2009. Kalenterissa tämäkään kuukausikuva ei ole vuodenajan mukainen, kuten ei ollut helmi- eikä maaliskuussakaan. Kävin pari päivää sitten paikan päällä Rantakadulla, Academillin kulmilla etsimässä rannalta kohtaa, josta Rolfin maalaus on tehty.

Tehtävä oli helppo, miellyttävä kokemus. Sain kuvitella mitä taiteilija on nähnyt, ja halunnut meille muille näyttää maalauksessaan. Rolf on tarkka kaupunkikuvan tallentaja, taiteellista vapautta jättää pois jotain pientä, epäoleellista, kuvasommittelua häiritsevää, Rolf käyttää aika vähän.

Alueen rakennukset ovat kaavalla suojeltuja, ja niistä on osattu vaasalaisten toimesta pitää myös huolta. Alue on arvokkaan ja hienon näköinen. Kuvan ulkopuolella, vasemmalle päin on entisen Vaasan Höyrymyllyn alue, jossa ovat mm. nyt ajankohtaiset entiset viljasiilot. Rantakadun alku ja Pohjanmaanmuseon edessä olevan Marianpuisto ovat kaupunkikuvallisesti tällä hetkellä kysymysmerkki.

Nämä Rantakadun upeat rakennukset, puistoalue, ranta, ovat Vaasaa kauneimmillaan. Ei ole mikään ihme, että alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Tämänkertaisen blogikirjoituksen aloituskuva, Rolfin maalaus on siis vuodelta 2009, ja alla olevat valokuvat kuvattu 5.4.2017.

Kuvat: AN. 5.4. 2017. Rantakadun alkupää, Vaasa

Ajankohtainen kysymys kuuluu Vaasassa tänä päivänä: rakennukset ”puhuvat” omaa kieltään, mutta osaammeko me ihmiset kuunnella niitä?

Lähtökohtana tässä SAMOILLA PAIKOILLA kuvavertailussa on Rolf Holmin kalenterikuvan osoite, maalauspaikka. Kalenterikuvat ovat vuosien takaa, omat valokuvani tältä vuodelta, ja siis siltä kuukaudelta, joiden kohdalla Rolfin maalaukset ovat hänen vuosikalenterissaan. Vertailua voi näin ollen tehdä myös ennen ja nyt näkövinkkelistä.

Sarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Helmikuun kuvapari oli 8. päivän kohdalla. Maaliskuun juttu oli 7. päivän kohdalla. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti.

Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen toukokuun ekalla viikolla Vanhan Vaasan Tullituvan kulmilta.

Kuvat ja kalentrikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, maaliskuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, maaliskuun kuva.

Tänä vuonna talven tuntu tuli Vaasaan vasta helmikuussa. Poikkeuksellisen leutoa säätä riitti koko tammikuun. Lyhyeksi ovat talvet käymässä täällä Vaasassakin, onneksi muutamia viikkoja sentään on saatu nauttia jokunen päivä pienestä pakkasesta, valkoisista lumisista maisemista.

Maaliskuu on pian puolivälissä, ja kevät alkaa jo pian tehdä tuloaan.

Yllä oleva kuva, Rolfin maalaus, on vuodelta 2007, (vuosiluku signeerauksessa tosin hieman epäselvä). Kalenterissa tämäkään kuukausikuva ei ole vuodenajan mukainen, kuten ei ollut helmikuussakaan. Kävin tänään paikan päällä, eli Sundin salmessa, Palosaaren ja Mansikkasaaren välisellä sillalla kuvaamassa, miltä maisema näytti maaliskuussa 2017.

Kuva: AN, 7.3.2017 Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta keskipäivän aikaan

Lähtökohtana tässä kuvavertailussa on SAMA PAIKKA. Rolfin kalenterikuvat ovat vuosien takaa, omat valokuvani tältä vuodelta, ja siis siltä kuukaudelta, joiden kohdalla Rolfin maalaukset ovat hänen vuosikalenterissaan. Vertailua voi näin ollen tehdä myös ennen ja nyt näkövinkkelistä.

Sarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Helmikuun kuvapari oli 8. päivän kohdalla. Pyrin jatkamaan tätä tähän samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. päivään asti.

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA.

Ylärivissä siis tammi – huhtikuu. Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun teen huhtikuun ekalla viikolla Rantakadulta, Academillin kulmilta.

Kuvat, reprokuvaus ja teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla, helmikuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, helmikuun kuva.

Tänä vuonna 2017 helmikuun pakkasjakso alkoi vasta tällä viikolla. Tammikuun loppu oli Vaasassa lähes lumeton, poikkeuksellisen leutoa säätä riitti useita viikkoja. Nurmikot olivat vihreitä, kuin tuossa Rolfin maalauksessa. Puissa ei tosin lehtiä ollut, siinä mielessä luonnon kiertokulussa oltiin talviajassa.

Rolfin maalaus on vuodelta 2009, ja se on oikeasti tietenkin kesäkuva Hietalahden Villasta. Taiteilijan suurpiirteisyyttä, vapautta esittää kalenterissaan sellaisia maalauksia kuin itse haluaa. Hienoja kuvia ovat, ihan kaikki kalenterin 12 kuvaa!

Minulla on siis tässä kuvavertailussa lähtökohtana SAMA PAIKKA. Rolfin kalenterikuvat ovat edellisiltä vuosilta, kuukausi valokuvat tältä vuodelta. Vertailua voi näin ollen tehdä myös ennen ja nyt näkövinkkelistä. (Sarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla).

Tänään teki mieli käydä katsomassa yllä olevan akvarellimaalauksen maisemia, eli kävin katsomassa miltä Hietalahden Villan puistossa näytti pirteänä pakkaspäivänä helmikuun 7. päivänä puoleltapäivin.

Rolfin tapa maalata on esittää todellisuutta realistisesti, mutta ei liian yksityiskohtaisen tarkasti. Kuvan sommittelussa hän muuttaa pieniä yksityiskohtia, taiteilijan vapaudella. Uskollisuus todellisuuden näyttämiselle erityisesti rakennusten osalta on Rolfille tärkeää. Puita ym. luontoa hän sommittelee vapaammin. Väreissä hän etsii hetkeen, ajankohtaan sopivaa tunnelmaa, harmoniaa.

Maalaus on siis vuodelta 2009, ja alla olevat valokuvat kuvattu 7.1.2017.

Kuvat: AN. Hietalahden Villa ja sen ympäristöä.

Tiedätkö mikä on tuo neliskulmainen kivi Villan puistossa?

No se on Totikivi.

Sen historiasta kerrotaan Vaasan patsaat ja muistomerkit kirjassa (Vaasan kaupunki 2008, Kalevi Paakki) seuraavaa:

” Hovioikeudenasessori Carl Johan Boy osti Villan alueen 1.5.1843 kaupunginlääkäri Fredrik Gabriel Sanmarkilta. Hietalahden puiston asemapiirroksessa 1850-luvun ajalta totikivi on merkitty Villan puistoon. Totikivi on olut ahkerassa käytössä kesäaikaan. Carl Johan Boy mm. kokosi herravieraansa totikiven äärelle seurustelemaan, laulamaan ja nauttimaan totilasillisista. Kansallisrunoilija J. L. Runebergin tiedetään myös olleen mukana vieraillessaan Vaasassa.”


Hietalahden Villa on ajankohtainen.

Vapun aikoihin tässä upeassa historiallisessa kohteessa avataan Villa Sandviken.

Yritykseen voi tutustua netissä

http://www.villasandviken.fi/

Kesäkuun 16. – 17. päivä alueella järjestetään musiikkitapahtuma

http://www.villasandviken.fi/festivilla/

Hietalahden Villan uusi tuleminen on erinomainen esimerkki siitä, että kaupunki ei itse voi pitää kaikkia omistamiaan kiinteistöjään toiminnassa, tai edes estää niiden rapistumista. Apuun on saatava yksityisiä tahoja, yrittäjiä luomaan palveluja meille asukkaille ja kauempaakin tuleville.

Toivotaan hankkeelle menestystä! Tavataan kesällä, totikivellä ja sisällä Villassa!

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Samoilla paikoilla

Kuva: Skannattu kuva Rolf Holmin viime vuoden Vaasa TAIDEKALENTERISTA, tammikuun kuva.

Tämän vuoden 2017 tammikuun alun pakkasjaksolla teki mieli käydä katsomassa yllä olevan akvarellimaalauksen maisemaa, eli katsomassa miltä Palosaaren Suntti näyttää Mansikkasaaresta päin nähtynä.

Tässä pari valokuvaa. Rolfin tapa maalata on hieno, -sommittelu, pelkistys, miellyttävä väritasapaino ovat kunnossa. Rolfin lähtökohta on todellisuuden näyttäminen, hyvinkin yksityiskohtaisesti ja tarkasti.

Maalaus on siis vuodelta 2009, ja alla olevat valokuvat kuvattu 5.1.2017.

 

Kuvat: AN.

Tulkoon näin todistetuksi, että hyvä maalaus voittaa valokuvan mennen tullen. Vaikka samoja elementtejä löytyykin myös valokuvasta, vaikutelma on pelkästään dokumentaarinen, ei taiteellinen.

Vene oli tänä talvena hieman eri paikassa, ja toisinpäin, mutta sama vene se ilmeisesti on. Valaisintolppa on nyt suoremmassa kuin vuosia sitten...

Tällaisia vertailevia kuvia voisi ottaa jatkossa lisääkin! Katsotaan onnistuuko.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Rolf om sin konst

Jag får min inspiration till motiven under mina morgon- och kvällspromenader och senare dyker de upp från det undermedvetna. Jag har även ett annat stort intresse, arkitektur, som ofta finns med i mina målningar. Tack vare att jag tar vara på årstidernas olika ljusfenomen, kan de mest fantastiska färgspel förekomma i målningarna.

Rolf Holm - bildkonst

Rolf Holmin matkassa

Rolf Holmista on tehty elokuva!

Tämä Claes Olssonin ohjaama – MENNYTTÄ SIVELTIMEN VANGITSEMANA, on ehdottomasti käytävä katsomassa.

Esitys on torstaina 17.12. 2015 klo 18.00 Ritzissä.

Mielenkiintoinen projekti. Rolfin maalausten aiheena ovat pienet paikalliset vesivoimalaitokset. Puhdasta energiaa – erittäin ajankohtainen teema.

Ritzissä on mahdollisuus tutustua myös joihinkin Rolfin akvarellimaalauksiin. Teoksia ei kuitenkaan ole myynnissä Ritzin tilaisuudessa.

Suosittelen!

Aimo

(Klikkaa kuvaa, niin se suurenee)


Rolf Holm on julkaissut jälleen kalenterin 

Vuoden 2016 kalenteria, kirjoja, ja tietenkin Rolfin tekemiä tauluja on myynnissä taiteilijan ateljeessa Rantakatu 8.

Kävin jo kalenteri ostoksilla, ja huomasin ateljeessa olevan todella paljon muutakin pukinkonttiin sopivaa!

Ansa Heleniuksen valmistamia upeita tuotteita kannattaa käytä ihailemassa, ja tottakai ostamassa!
Paikallisia osaajia ja tekijöitä kannattaa aina suosia.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg