Vaskiluoto mielessäin 10/12

Veneily ja meri Vaskiluodossa

Kuva: AN, 11.4.2017. Veneiden kevätkunnostukset ovat vasta alkamassa. Veneet ovat vielä tiukasti pressujen alla suojassa.

Tämän 12 kk kestävän kirjoitussarjan jutut ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa

Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme. Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta. Myös kaikenlaiset nettilinkit koskien Vaskiluotoa ovat tervetulleita!

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com


Veneily ja meri Vaskiluodossa 

Ajankohta ei tämänkertaisen aiheen suhteen osunut ns. nappiin. Teen silti tämän blogikirjoituksen. Muutamia meriaiheisia kuvia laitan myös mukaan, - parempia saan kuvattua toivottavasti viimeistään kesällä.Teemaan on syytä palata uudestaan, kunhan kesäkausi saapuu, ja merellinen Vaasa näyttää parhaita puoliaan.

Veneilykausi, saareen meno on varmasti jo monien mielessä, sesonki on lähellä, mutta kuitenkin vielä niin kaukana. Monesti on niin, että valmistelut, suunnitelmien tekeminen, vuosittaiset kunnostus ym. työt ovat itse asiassa merkittävä osa koko projektia.

Meri on elementtinä ilman muuta kunnioitusta herättävä, eikä yksikään veneen kapteeni suhtaudu varusteiden kuntoon eikä omaan osaamiseensa, vastuuseensa, välinpitämättömästi. Merellä selviytyminen, merellä kulkeminen niin sisäsaaristossa kuin pidemmilläkin merimaileilla, jopa maailman meillä, on ilman muuta muokannut vaasalaisten ja saaristolaisten luonteenpiirteitä kautta vuosisatojen, heidän mielen ja sielun maisemiaan. Sisämaassa ja pienten järvien rannoilla asuvien on tätä uskoakseni vaikea ymmärtää.

Olen itse muualta tänne Vaasaan aikoinaan 35-vuotta sitten muuttanut. Olen työn perässä tänne tullut, olen siis junan tuoma, kuten sanotaan. Pois ei tee mieli lähteä, olenhan saanut täällä elää ja tehdä työtä, voisi sanoa koko elämäni ajan, lapsuutta ja opiskeluaikaa lukuun ottamatta. Saaristo ja meri ovat myös minulle oleellinen osa Vaasaa. Sanon tämän silti, vaikka omaa venettä ei meillä vaimoni kanssa olekaan. Erityisen paljon liikumme Raippaluodossa, - Merenkurkun maailmanperintökohteen ainutlaatuisuuden voi kokea myös liikkumalla alueella jalat turvallisesti maankamaralla. Toki aina veneretkille mukaan pääseminen on ehdottomasti hieno kokemus, silmiä ja mieltä avartava elämys. Liian usein ei näin tapahdu. Erilaisia saaristoristeilyjäkin on onneksi tarjolla!


Pääsiäisviikolla oli vielä kylmää 

Kuten tähän vuodenaikaan kuluukin, ja nimenomaan pääsiäisviikon säähän tuntuu aina kuuluvan, oli tänään tikkutiistaina ns."tyypillinen pitkäperjantain sää": kova matalapaine, räntää tuli taivaan täydeltä, harmaata kaikkialla, jopa omassa olemuksessa, - meinasi ottaa koville tämän jutun kasaaminenkin.

Kuva: AN. 11.4.2017. Vaskiluodon sillalta, liikkuvasta autosta, ikkunan läpi kuvattu fiiliskuva.

Kuvat: AN. 11.4.2017.Veneenomistajat odottavat sopivia kelejä, lämpötiloja jne. että pääsevät tarvittaviin kunnostustöihin. Monet viettävät lähiviikkoina kymmeniä työtunteja veneidensä kunnostuspuuhissa.

Kuvat: AN. 11.4. 2017. Kunnon kevätsäitä ei ole vielä saatu. Jäille ei ole enää menemistä, ja kelirikkoaika metsäteillä.

Kuvat: AN. 11.4.2017. Näillä keleillä on syytä palata kotiin. Toivottavasti rapainen kelirikkoaika päättyy pian, ja pääsiäisenä alkaa paistaa jo aurinko,

Silloin kevät etenee vauhdilla. Meri avautuu, jäät väistyvät, ja elämää, valo taas pääsee voitolle.

Vaskiluotoon, rantaviivalle, vesi- ja maaelementin rajapintaan palaan vielä vuoden mittaan. Toivon saavani uusia hyviä kuvia, - kun on oikea hetkti onnistua.



Otan mielelläni vastaan kaikenlaisia kuvia ym. aiheeseen liittyvää materiaalia, uutta tai vanhaa. Julkaisen sitä myös, jos saan luvan, joko nimellä tai ilman.

Kuva: Helmer Österbergin kokoelmat

Meri taustalla on ilmeisesti Eteläinen kaupungin selkä. Aikoinaan sekin on ollut ”suurempi” ylitettäväksi kuin nykyään. Sundomiin päästäkseen piti joko kiertää lahti maanteitä pitkin, tai sitten mennä veneellä yli. Näistäkin ajoista vanhemmilla vaasalaisilla on vielä monenlaisia muistoja tallella.



Kesäkautta odotellessa 

Surffaillaan netissä:

Vaasan Moottorivenekerho 
http://www.vmk-vaasa.fi/

- perustettu 1947
- 189 paikkaa ja noin 400 jäsentä

Vaasan Kanoottikerho ry
http://www.vkk-vkk.fi/

- jäsenmäärä 160
- Retki- ja virkistysmelontaa
- Tekniikka- ja turvallisuuskoulutusta

Vaasan merenkyntäjät ry
https://vaasanmerenkyntajat.fi/

- perustettu 1926
- 125 laituripaikkaa ja noin 300 jäsentä
- tenniskenttä

Wasa Segelförening
http://wasasegelforening.fi/

- perustettu 1878
- 180 laituripaikkaa ja 10 poijupaikkaa
- toimii myös Vaasan vierasvenesatamana

Kalastus 

Vaasan Urheilukalastajat ry - Vasa Sportfiskare rf (VUK-VSF)
http://www.vuk-vsf.com/

Katso: Vaasan kalapaikoista youtube video
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalapaikat/?svk=76565

Venealan liikkeitä Vaskiluodossa 

Vaskiluoto, Hydrolink Boat Center 
http://www.boatcenter.fi/homepage/huolto.php

Wasaline – tee merimatka Uumajaan!
https://www.wasaline.com/fi/

Kuva: Wasalinen sivuilta/lehdistölle


Luetaan meriaiheisia kirjoja

Vaasa ja meri -kirja on uskomattoman upea tietopaketti. Pari vuotta sitten julkaistu teos on Vaasa 400-piirin aikaansaannos, josta kaikille tekijöille kuluu valtaisa kiitos. Mukana näyttää olleen ainakin kaksi yhdistyksemme jäsentä!

Vaasa ja Meri, Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880 – 1960, Vasa och havet, Glimtar ur livet i staden 1880 -1960, on kaksikielinen aarrearkku kaupunkimme merellisetä menneisyydestä kiinnostuneille. Kuvia on myös paljon, mutta ennen kaikkea hienolla tavalla kerrottuja faktoja ja dokumentteja. Tätä kirjaa lukee uteliaisuudella myös meikäläinen, vaikken ole kovinkaan monessa Merenkurkun yli liikennöivässä laivassa voinut matkustaa. Kirjassa on lueteltu kattavasti alueella matkustajaliikennettä hoitaneet yhtiöt ja myös niiden käytössä ollut kalusto.

Kirjan aiheita mm. merenkulku, kauppa, satamat, alukset, laivareitit, majakat, moottoritehtaat, haaksirikot, salakuljetus, hylkeenpyynti, huvilaelämä ja henkilökuvaukset. Teos sisältää runsaasti kuvamateriaalia ja lehtileikkeitä. Yhteensä 300 sivua.

Julkaisija: Scriptum

Vaasassa on suuri vanhojen valokuvien harrastajapiiri. Heille tämän kirjan anti on varmasti suuri ilo. Suosittelen kaikille tätä kirjaa.



Toinen klassikko on tässä

Vaasan Saaristo - Vasa Skärgård I-II 

Teoksen toimittaja, suunnittelija ja kustantaja Tapio Osala, 856 sivua. O&G Kustannus, 1987, 1988. Teos sisältää parikymmentä asiantuntija-artikkelia ja sitä on siteerattu ja lainattu lukuisissa yhteyksissä. Kaksiosainen kirja kertoo alueen luonnosta, merenkulusta, historiasta ja tilastofaktaa siis 80-luvun lopulle asti.


Loppuun vielä kuvia Vaskiluodosta mereltä päin 

Kuvat: AN. 12.4.2017. Eilisestä sää ei ole lämmennyt, mutta auringonpaistetta saatiin jo. Etelä-Pohjanmjaan Voima Oy /Vaskiluodon Voima Oy mereltä päin kuvattuna (Öjen, Öskatan). Kaksi alinta kuvaa on kuvattu Vaasan Kanoottikerhon rannasta.

Toukokuun aihe on Vaskiluoto ja linnut 

Kuvat: AN. 12.4.2017. Isokoskelo pariskunta ilta-auringossa Vaasan Kanoottikerhon edustalla. Naaraalla näyttää olevan erikoisen pörröinen pää. Oli kiva seurata kun se suki nokallaan töyhtöään komeaksi.


Kuukauden päästä tämän kirjoitussarjan toiseksi viimeisessä osassa pyrin kertomaan sanoin ja kuvin Vaskiluoto ja linnut -teemasta.

Otan kiitollisuudella vastaan erityisesti kuvamateriaalia. Ja bongausvinkkejä, jos jokin mielenkiintoinen laji on juuri saapunut maisemiin!

Käytettyjä lähteitä:

Netti, wikipedia
Edellä tekstissä esitellyt kaksi kirjaa,
sekä lisäksi: Livet i stenriket Kivien valtakunta, Hans Hästbacka, Schildts, 2008.

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä. Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodosta, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(at)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg

Eduskuntatalon arkkitehdin rakennuksia Vaasassa

Huumoriakin tosiaan löytyy liikemies Heikki Seppälän lausahduksesta Pohjalaisessa. Lehtijutussa kerrottiin kaupungin myyvän hänelle huoneistoja komeasta Suomen Pankin talosta.

Lainaus päivän Pohjalaisesta (13.4.2017)

Komea talo, huonot tuolit 

PIRJO RAUTIO

”Liikemies Heikki Seppälä ostaa 1 700 neliötä arvorakennuksesta hieman yli miljoonalla eurolla. Vaasa myy tyytyväisenä. Suomen Pankin talo on eduskuntatalonkin piirtämän arkkitehdin J.S. Sirenin talomonumentti 50-luvulta. Toimistot lähtevät, tilalle tulee perheasuntoja. Suunta on hyvä. 

KuvaSeppälä-yhtiö hankki tilat tutusta talosta. Seppälällä on hallussa muun muassa elokuvateatteri Ritz, jota on kunnostettu Museoviraston opastuksella. Suojelun ehdot täyttävään rakentamiseen liittyy Heikki Seppälän erikoinen lausunto: "Sinne on hankittu esimerkiksi epämukavat penkit." (Pohjalainen 12.4.) 

Lause sisältää vitsinä heitetyn ajatuksen suojelun tylyistä ehdoista. Käsitys on vakavan yleinen ja usein väärä. Huomiotta jää suojelun itseisarvo ja se, että viisaan tekijän tulos on sekä kunnioittava että käytännöllinen.” 


”Puhuvat talot - Hus som talar” 

Kyseinen arvokiinteistö on ehdottomasti kohde, josta meidän vaasalaisten tulee olla ylpeitä. Meidän tulisi myös tietää siitä, ja erityisesti sen suunnittelijasta. Ainakin perusfaktat. Rakennukset, kuten eivät patsaat ja muistomerkitkään, osaa itse puhu ääneen. Niistä kyllä löytää hyvin tietoa, kun vaan lähtee etsimään. Onneksemme on myös tahoja, kuten kulttuurihistoriallisia yhdistyksiä ym. jotka haluavat näitä asioita pitää esillä. Ja tietenkin viranomaiset, jotka tekevät lakeihin perustuvaa työtään.

Oman lähiympäristön arvostaminen, sen menneisyyden tunteminen, luo ymmärrystä myös tulevaisuuden rakentamiseen. Koko Suomen mittakaavassa suurin vastuu on Museovirastolla. Muidenkin valvovien viranomaisten toimia tarvitaan myös turvaamaan kulttuurihistoriallisia arvoja, ettei niitä paikalliset toimijat polje maanrakoon. Raivaustraktoreita saattaisi muuten olla turhan monessa kohteessa ”vanhaa” poistamassa uuden tieltä. Intressiristiriitoja kun aina syntyy rakennussuojelupäätöksien myötä. Onneksi elämme laillisuutta ja demokratiaa noudattavassa maassa.


Tällaista tietoa löytyy netistä

Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Sirén kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta vuonna 1907. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1913 ja työskenteli useissa tunnetuissa arkkitehtitoimistoissa. Hän työskenteli ensin arkkitehtitoimistossa Borg, Sirén & Åberg ja vuodesta 1925 alkaen itsenäisesti.

Kun Sirénin työnantajat, veljekset Valter ja Ivar Thomé, surmattiin sisällissodassa, hän perusti yhdessä Kaarlo Borgin ja Urho Åbergin kanssa arkkitehtitoimisto Borg, Sirén & Åbergin, joka toimi vuosina 1918–1925. Näinä vuosina hän teki useita opintomatkoja Eurooppaan. Sirén perusti vuonna 1931 oman toimiston.

Sirénin tunnetuin työ on vuonna 1931 valmistunut Helsingin Eduskuntatalo, josta hän teki kokonaistaideteoksen: hän suunnitteli myös keskeiset osat sisustusta ja kalustusta.

Hän toimi myös yli 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina. Vuosina 1931–1957 Sirén oli Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professori, 1944–1949 arkkitehtiosaston puheenjohtaja ja 1943 sekä 1955–1958 oppilaitoksen vararehtori. Hän oli myös 1928–1931 Suomen Arkkitehtiliiton, 1931–1949 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, 1940–1961 valtion arkkitehtuurilautakunnan ja 1939–1942 Suomalais-puolalaisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Sirénin päätyöt edustavat 1920-luvun klassismia; 1930-luvun kuluessa hänen tyylinsä muuttui pelkistetyn klassismin kautta uusasialliseksi liiketalotyyliksi ja lopulta lievästi modernistiseen suuntaan. Sirén asennoitui penseästi funktionalismiin, mutta hänen myöhäisimmät työnsä 1940-luvulta alkaen eivät enää eroa siitä kovin suuresti. Hänen tuotannolleen ominaisia ovat kiinteä muoto ja selkeät linjat.

Sirén tuli 1920- ja 1930-luvulla tunnetuksi ”traditionaalisen” arkkitehtuurityylin keskeisimpänä puolustajana. Hän oli sekä taidemaultaan että poliittisilta mielipiteiltään maltillinen konservatiivi. Sirén kasvatti kuitenkin arkkitehtuurin professorina kokonaisen sukupolven Suomen keskeisiä modernistisia arkkitehteja.

Eduskuntatalo Helsingissä on Sirénin suunnittelema.

Voitto Eduskuntatalon suunnittelukilpailussa vuonna 1924 tuli Borg, Sirén & Åbergin yhteisellä kilpailuehdotuksella Oratoribus (”Puhujille”), mutta saatuaan sopimuksen vahvistettua Sirén irtisanoutui arkkitehtitoimistosta ja suunnitteli kansallisen monumentin yksin. Hän kävi Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä tutustumassa ulkomaisiin parlamenttitaloihin. Rakennus edustaa myöhäistä 1920-luvun klassismia, mutta sisustuksessa käytettiin myös art deco -tyyliä. Eduskuntatalosta tuli Sirénin kokonaistaideteos, johon hän suunnitteli myös huonekaluja ja suuren osan sisustusta aina lampunvarjostimiin ja istuntosalin äänestysuurniin asti, vaikka palkkasikin myös suuren joukon maan eturivin taiteilijoita ja muotoilijoita avukseen. Hän valitsi itse myös kaikki materiaalit, muun muassa punaisen Kalvolan graniitin ulkoseiniin ja eksoottisen eteläamerikkalaisen jakarandan istuntosalin pöytiin. Koska Sirén halusi myös valvoa talon rakentamista, hän ei vuosina 1925–1931 voinut tehdä mitään muita töitä vaan uppoutui pelkästään eduskuntataloon.

Sirén olisi halunnut Eduskuntatalon edustalle monumentaaliaukion suurine rakennuksineen täydentämään rakennusta ja suunnitteli aukiota vielä 1950-luvullakin, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet.

Nykyisin Eduskuntatalon ulkoseinässä kuuluisan julkisivupylväikön suojassa on Siréniä esittävä muotokuvamedaljonki.


Muut työt 

Eduskuntatalon ohella Sirénin huomattavimpia töitä olivat 1930-luvulla suunnitellut C. L. Engelin empiretyyliä mukaileva Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennusosa sekä Lassila & Tikanoja Oy:n liikerakennukset Helsinkiin ja Vaasaan.] Hän suunnitteli myös Helsingin yliopiston päärakennuksen restauroinnin, joka jouduttiin toteuttamaan kahdesti rakennuksen vaurioiduttua vuoden 1944 suurpommituksissa.

Vaasassa: Suomen Pankin talo 1952, Kirkkopuistikko 22
Pankkitalo on rakennettu 1952, kuusikerroksisena ja on säilynyt muuttumattomana edelleen. Talossa oli elokuvateatteri Ritz, jossa Skafferiet-yhdistys tänä päivänä harjoittaa kulttuuritoimintaa. Talo on rakennustaiteellisesti yksi Vaasan merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Rakennus on suojeltu asemakaavassa ja suojelumääräyksissä todetaan, että korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasu ja julkisiksi suunnitellut sisätilat säilyvät.

Tässä rakennuksessa toimii nykyään Vaasan Sotaveteraanimuseo.

Myös Pohjolan talo Vaasassa on Johan Sigfrid Sirénin työ, piirtämä rakennus.



Hieno Suomen Pankin talo, joka on monella vaan Ritzin talo, ansaitsee ohikulkijan katseet! Kauppapuistikon puolella olevat Suomen Pankin korkokuvat myös! Kun kuljet paikan ohi, varaa hetki aikaa kokonaisuuden ja yksityiskohtien katseluun.

 

Kuvat ovat muutaman vuoden takaisia, Vaasan kaupunkikuva -sarjasta, jonka teimme oppilaitteni kanssa Vöyrinkaupungin koululla.

Lyhyesti vielä Kirkkopuistikon ja Hovioikeuden kulmassa, entisen Suomen Pankki talon seinässä olevista kiveen hakatuista korkokuivista.

1. Emil Filén (1890 - 1958): Elinkeinoelämää, kauppaa ja teollisuutta esittävä korkokuva, jonka alapuolella olevaan palkkiin on kaiverrettu: ANNO DOMINI MCMLI (= armon vuonna 1951). Korkokuva on Kirkkopuistikon puolella.

2. Yrjö Rosola (1904 – 1989): Työ, vertauskuvana seppä vaimonsa kanssa, Hovioikeudenpuistikon puolella.


Aimo Nyberg, kuvataideopettaja, eläkkeellä.

Pääsiäisen viettoon

Toivotan kaikille rauhallisia pääsiäsipyhiä. Aimo Nyberg

Montako äänestyslippua sinä olisit halunnut?

Palaan parilla huomiolla vielä muutaman päivän takaisiin kuntavaaleihin. Ottamatta sen suuremmin kantaa politiikkaan, paikallispolitiikkaan ainakaan. Eli pohdin kysymystä: kuka saa äänestäjät puolelleen?

Tämä blogi on ilman muuta myös avoin kaikkien vaasalaisten (muidenkin) mielipidekirjoituksille. Yhteydenotot allekirjoittaneen kautta.

Asukasyhdistyksemme haluaa pitää tarkasti kiinni periaatteesta, että olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys. Tasapuolisuus on meille tärkeää. Erilaisia mielipiteitä tarvitaan, kuten rohkeutta omien näkemysten esiin tuomiseenkin. Asiallinen keskustelu, vuorovaikutus toinen toistemme kanssa on aina paras vaihtoehto edetä yhteisten asioiden hoitamisessa. Haluan luottaa, että tällä mennään täällä Vaasassa taas seuraavat neljä vuotta. Toivotaan, että nyt valittu valtuusto osaa ottaa tässä vahvan roolin.

Yhdistyksemme haluaa onnitella ja toivottaa menestystä kaikille Vaasan valtuustoon läpimenneille! Samoin on syytä vielä kiittää koko ehdokasjoukkoa. Ilman ihan jokaista teistä, joita demokratian ritareiksikin kutsutaan, meillä ei olisi vapaata länsimaiseen elämäntapaan perustuvaa järjestelmäämme. Näin se vaan on, ja tätä kannattaa mielestäni arvostaa.


Pari kommenttia, mielipidettä, havaintoa, tai mitä nämä nyt ovat. Yksityistä ajatteluani joka tapauksessa.

1. Ei riitä, että on hyvä, pitää olla voittaja. Toiseksi parasta ei kannateta, eikä häntä kukaan siis edes voi äänestää. Kaikilla kun on vain se yksi ääni. Ajan ilmiö näyttäisi olevan, että halutaan olla voittajan kanssa samassa porukassa. Kuka on paras, se on taas enemmän imagokysymys kuin asiakysymys. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja pienilläkin seikoilla voi olla tosi suuri merkitys.

Pienemmän ja heikomman puolella kyllä osataan Suomessa edelleen olla, tähän haluan kyllä uskoa, ja luottaa edelleen. Tämä ymmärretään oikein hyvin jokaisen meidän oman arkemme tasolla. Edelleenkin välitämme lähimmäisistämme, olemme jopa entistä suvaitsevampia monessa mielessä, mutta kun pääsemme valitsemaan vaaleissa edustajiamme edustuksellisen demokratian päättäjiksi, haluamme käyttää yhtä ja ainoata ääntämme, ja antaa se, - niin, - varmasti valituksi tulevalle, kaikkein vahvimmalta tuntuvalle ehdokkaalle. Haluamme päästä voittajan matkaan, jakaa hänen saamaansa menestystä, olla osa onnistumista, päästä jakamaan voittamisen iloa. On upeata olla itse vaikka vaan promillenkin osuus jostain suuresta, mahdollisesti ylivoimaisesta voitosta.

Ajattelen näin, enkä siis väheksy asiaa mitenkään, en hyviä tuloksia tehneitä eri puolueiden valittuja valtuutettuja, enkä missään nimessä meitä äänestäjiäkään.

Monille meistä toiseksi paras ehdokas, kakkoskandidaatti ei merkitse mitään, vaikka hän olisi tehnyt kuinka hyvää työtä tahansa edelliskauden valtuutettuna.

Uutta, vielä kokematonta ehdokasta ei uskalleta edes harkita, vaikka uusia kuntapäättäjiä ehdottomasti aina tarvitaan tuomaan uusia tuulia päätöksentekoon.

Tämän kuvaamani äänestyskäyttäytymisen takana saattaa olla tämän ajan ilmiö, nimittäin nämä nykyajan TV-ohjelmien puhelinäänestykset. Niissä korostuu heikoimman pudottaminen, ja kilpailu yhdestä voittajasta, supersankarista.

Summa summarum. Vaalien tulos on aina oikea, jälkipuheita on turha jauhaa, ainakaan pitkään. Vaasaan saatiin upea valtuusto, sekä kokeneita, että myös uusia melkoinen määrä. Valtuuston enemmistön muodostavat nyt naiset. Tämä on hyvin tärkeä, mielenkiintoinen lähtökohta tulevalle valtuustokaudelle. Kaikki kansanedustajat myös jatkavat paikallistasolla, mikä on oikeasti positiivinen asia. Kansanedustajan ja valtuuston puheenjohtajan Joakim Strandin ilmiömäinen suoritus (joka kahdeksas Vaasassa äänestänyt antoi hänelle äänensä) todistaa, että jotain, (tai voisi sanoa jopa että kaikki) on tehty oikein, aidosti sydämellä vaasalaisten parhaaksi. Ja sellaisella asenteella, ettei ole mikään ihme, että kannatusta löytyy yli perinteisten puoluerajojen. Jokke on asemansa ottanut omalla osaamisellaan, ahkeruudellaan, ja nuoreksi mieheksi harvinaisen karismaattisella, edustavalla olemuksellaan. Jatko tulee olemaan mitä todennäköisemmin entistäkin näyttävämpi. Ansaitut onnentoivotukset ovat hänelle ehdottomasti paikallaan!


2. Vapaavuori vastaan Sinnemäki. Helsingin pormestarivaalit. Minusta tässä kaksinkamppailussa oli selvästi kyse siitä, että ei äänestetty pelkästään toisen puolesta, vaan myös toista vastaan. Vastustaminen saattoi olla monilla jopa tärkeämpi pointti kuin itse ehdokkaan hyvät puolet. Ei haluttu kaupungin johtoon, pormestariksi, missään nimessä naista, eikä ainakaan vihreää naista, - Anni Sinnemäkeä varsinkaan.

Jotkut ovat tosissaan ehdotelleet sitä, että pitäisi olla käytössä myös ei -ääni. Eli ns. miinusääni, jolla voisi vähentää ehdokkaan saamaa äänimäärää. Ajatus ei mitenkään voi edetä, se olisi vastakkaista ajattelua korostavaa, vihapuheisiin rinnastettavaa toimintaa. Kansakunnan yhtenäisyyttä on päinvastoin pyrittävä vahvistamaan, ja tässä vakiintuneilla demokratian käytännöillä on tärkeä rooli.

Suomen 100 v. -juhlavuoden teema Yhdessä – Tillsammans on erinomainen väline saada meidät suomalaiset toimimaan keskenämme sovussa ja yhteisymmärryksessä mitä erilaisimmissa asioissa ja tapahtumissa.

Nykysysteemeillä mennään varmaan jatkossakin. Järjestelmä on kaikille sama, sen pelisäännöt kaikille ehdokkaille tuttuja. En usko, että esim. ratkaisu olisi esim. sellainen, että me äänestäjät saisimme äänestää vain puolueiden tekemiä listoja, eli vaikuttaisimme vain kannattamamme puolueen läpimenijöiden määrään, ja henkilöt päätettäisiin jo etukäteen puolueissa.

Yhden äänestyslipun taktiikalla mennään jatkossakin. Sen on riitettävä meille jokaiselle.

Aloituskuva: lainaus netistä, vaalit.fi -sivulta
Teksti: Aimo Nyberg aimonyberg(at)gmail.com

Samoilla paikoilla, huhtikuu

Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, huhtikuun kuva.

Yllä oleva kesäinen kuva Rolf Holmin kalenterissa antaa toivoa siitä, että vihreys, luonnon elinvoima on kohta taas täällä.

Huhtikuinen Vaasa on parhaimmillaan tuulettomina päivinä, sateisten päivien välissä, kun ilma on raikasta, ja vielä aika matalan kaaren taivaalla tekevä aurinko paistaa kaupungin yllä länsitaivaalla. Pahimmillaan sää voi olla tuulisina, liian kuivina päivinä, jolloin pöly lentää, viime vuoden puiden lehtiä, jopa roskia pyörii kaduilla edes takaisin. Liikkumiseen lyhyilläkin matkoilla tarvitaan autoa, jotta välttyisi hengenahdistukselta.

Huhtikuu on pian puolivälissä, ja kevään tuntua alkaa pian olla muuallakin kuin pääsiäiskoristelussa.

Yllä oleva kuva, Rolfin maalaus, on vuodelta 2009. Kalenterissa tämäkään kuukausikuva ei ole vuodenajan mukainen, kuten ei ollut helmi- eikä maaliskuussakaan. Kävin pari päivää sitten paikan päällä Rantakadulla, Academillin kulmilla etsimässä rannalta kohtaa, josta Rolfin maalaus on tehty.

Tehtävä oli helppo, miellyttävä kokemus. Sain kuvitella mitä taiteilija on nähnyt, ja halunnut meille muille näyttää maalauksessaan. Rolf on tarkka kaupunkikuvan tallentaja, taiteellista vapautta jättää pois jotain pientä, epäoleellista, kuvasommittelua häiritsevää, Rolf käyttää aika vähän.

Alueen rakennukset ovat kaavalla suojeltuja, ja niistä on osattu vaasalaisten toimesta pitää myös huolta. Alue on arvokkaan ja hienon näköinen. Kuvan ulkopuolella, vasemmalle päin on entisen Vaasan Höyrymyllyn alue, jossa ovat mm. nyt ajankohtaiset entiset viljasiilot. Rantakadun alku ja Pohjanmaanmuseon edessä olevan Marianpuisto ovat kaupunkikuvallisesti tällä hetkellä kysymysmerkki.

Nämä Rantakadun upeat rakennukset, puistoalue, ranta, ovat Vaasaa kauneimmillaan. Ei ole mikään ihme, että alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Tämänkertaisen blogikirjoituksen aloituskuva, Rolfin maalaus on siis vuodelta 2009, ja alla olevat valokuvat kuvattu 5.4.2017.

Kuvat: AN. 5.4. 2017. Rantakadun alkupää, Vaasa

Ajankohtainen kysymys kuuluu Vaasassa tänä päivänä: rakennukset ”puhuvat” omaa kieltään, mutta osaammeko me ihmiset kuunnella niitä?

Lähtökohtana tässä SAMOILLA PAIKOILLA kuvavertailussa on Rolf Holmin kalenterikuvan osoite, maalauspaikka. Kalenterikuvat ovat vuosien takaa, omat valokuvani tältä vuodelta, ja siis siltä kuukaudelta, joiden kohdalla Rolfin maalaukset ovat hänen vuosikalenterissaan. Vertailua voi näin ollen tehdä myös ennen ja nyt näkövinkkelistä.

Sarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Helmikuun kuvapari oli 8. päivän kohdalla. Maaliskuun juttu oli 7. päivän kohdalla. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti.

Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen toukokuun ekalla viikolla Vanhan Vaasan Tullituvan kulmilta.

Kuvat ja kalentrikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

Asemakaavanmuutos, siilot

 

Kuvat: AN. 5.4.2017.

Vaasassa ydinkeskustassa, kantakaupungin alueella puistikot, palokadut, torit sekä rantapuisto ja sen julkiset rakennukset ovat kulttuurihistoriallisen merkityksen perusteella luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Vaasan Höyrymyllyn entisille viljasiiloille on myös Vaasan kaupungin toimesta haettu ja saatu suojelupäätös, joka on siis voimassa. Kohteen kunnossapito on ollut niin ja näin, ja nyt kaupunginhallitus on käynnistänyt vaiheen, jossa se ajaa siilojen purkua (edellyttää siis suojelupäätöksen kumoamista), ja siilojen paikalle pientä tonttia uudisrakennukselle.

Viljasiilojen elevaattoritorni otettiin aikanaan erinomaisen hienosti Academillin /ylioppilaskunnan uusiokäyttöön, arvokas miljöö säilytettiin. Uusi käyttö takaa myös rakennusten kunnossa pysymisen.

Rautatie on myös vihdoin saatu asianmukaiseen kuntoon, jotta sataman raideliikennettä voidaan oikeasti ylläpitää.

Ranta-alue viljasiilojen ja Marianpuiston kohdalta ansaitsee jatkossa kehittämistoimia. Millaisia, sen ratkaisee pitkälti juuri siilojen kohtalo. Joka tapauksessa tilanne ei muutu hetkessä. Kaupungin into aidata siiloja turvallisuussyistä on oikeasti nähtävä vain ”hämäyksenä” sille, ettei kohdetta kyetty/haluttu pitää suojelukohteen edellyttämällä tavalla kunnossa. Siilojen muuttaminen sisätilojen osalta uusiokäyttöön ei tietenkään ole vieläkään pois suljettu mahdollisuus, jos suojelupäätös on ja pysyy.

Huomion kiinnittäminen uuteen tilalle jo ideoituun korkeaan kerrostaloon on asian yksinkertaistamista, ja myös tietämättömyyttä kaupunkisuunnittelun koko kuvasta.

Kuva netistä. Vaasan sisäsatamaa ennen Vaasan Höyrymyllyn siiloja. Kuva Hietasaaresta päin. Ajankohtaa en tiedä, enkä kuvaajaa.


Kaupunki kuuluttaa 6.4. 2017: Asemakaavanmuutos, siilot

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/siilojen-purkamisen-salliva-asemakaavaehdotus-nahtavilla

Siilojen purkamisen salliva asemakaavaehdotus nähtävillä 

Siilot (ak1057) kuulutusaika 6.4. – 5.5.2017

Lainaus kaupungin sivuilta:

”Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat entisen Vaasan Höyrymyllyn betonisiilot ja lämpökeskus sekä ympäröiviä katu- ja puistoalueita. Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotukset liitteineen ovat nähtävillä kaavoituksessa ja kaavoituksen nettisivuilla. Asiasta voi esittää muistutuksia kaavoitukselle 6.4.–5.5.2017. 

Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee 2. kaupunginosan korttelin 3 tonttia 25 sekä puisto- ja katualueita. Suunnittelualueella sijaitsevat entisen Vaasan Höyrymyllyn betonisiilot ja lämpökeskus. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnokset liitteineen olivat nähtävillä kaavoituksessa 2.6. – 1.7.2016 jona aikana niistä voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle. Luonnoksista jätettiin yhteensä 16 lausuntoa tai mielipidettä, joiden pohjalta työstetään asemakaavan muutosehdotus. Lausuntojen johdosta kaavoitus on tilannut siilojen kuntotutkimuksen ja korjauskustannusarvion, joka valmistuu marraskuun aikana. Tämän jälkeen pidetään vielä työneuvotteluja, ennen kuin lopullinen asemakaavaehdotus tuodaan päätöksentekoon ja julkisesti nähtäville. 

Asemakaavan muutoksella tarkistetaan Vaasan kaupunginvaltuuston 18.1.2000 hyväksymän asemakaava nro 855 mukaista maankäyttöä kyseisen tontin ja leikkipuiston osalta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään siilojen sekä säilyttämisen että purkamisen edellytykset ja tontin uudisrakentamisen mahdollisuudet.” 

Keskustelua asemakaavan muutoksesta voi käydä myös hankkeelle avatulla facebook-sivulla: https://www.facebook.com/siilojenasemakaava

Lisätietoja antaa:

Anne Majaneva
kaavoitusarkkitehti

Kaavoitus

Ravilaakson rakentamista vietävä eteenpäin!

Kuva: AN. 23.12.2016. Raviradan aitaa.

Ravilaakson alueelle järjestettiin muutama vuosi sitten arkkitehtuurikilpailu, sen tuloksena syntyi hyviä suunnitelmia, joita on edelleen kehitelty. Alue on nykypäivän mittakaavassa suuri hanke, ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja järkevän kaupungin laajentamisen. Hanketta tulee nyt vaan viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Lainaus kaupungin sivuilta:

Vaasan raviradan alueen suunnittelu etenee

”Vuoden 2016 aikana Vaasan kaupunki on yhdessä 2014 ratkenneen ideakilpailun voittajatoimistoin Mandaworksin kanssa jatkokehittänyt ideasuunnitelmasta yleissuunnitelman. Sen tavoitteena on synnyttää Ravilaaksoon värikäs, aktiivinen ja sydämellinen uusi kaupunginosa, jossa kaikki oleellinen on lähellä. 

Alueen asemakaavatyö on käynnistynyt 3.11.2016, jolloin alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Nyt on käynnissä vaihe, jossa pyritään vuorovaikutuksen kautta täsmentämään sekä kehittämään yleissuunnitelmaa ja asemakaavan tavoitteidenasettelua asemakaavaluonnoksen valmistelua varten teematyöpajojen avulla. 

Vuodenvaihteessa 2016-17 on pidetty teematyöpajoja aiheista energia, palvelut ja toiminnot sekä rakentaminen. Ravilaaksoon teematyöpajasarjan huipentumana järjestetään Vaasan pääkirjaston Draamasalissa 11.4. kello 18.00-19.30 kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esitellään hanketta, vaihdetaan ajatuksia ja kehitetään ideoita asemakaavaluonnoksen valmistelutyön tueksi 2016 tehdyn yleissuunnitelman pohjalta.” 


Perehdytään asiaan, - olisi hyvä, jos Ravilaakso etenee, eikä pääpaino Vaasassa siirry ns. postimerkkikaavoitukseen, eli myötäillä jokaista rakennusliikkeen toivetta saada tehdä melkein mitä vaan ja minne vaan.

Kaupungin kaavoituksen kotisivuilla on ajantasa tietoa siitä missä mennään eri kohteissa. Kannatta aina silloin tällöin käydä katsomassa.

https://www.vaasa.fi/node/1581

Ravilaakson koodi on ak1079:Ravilaakso

Kohde avautuu Detalplaner under arbete – kohdasta

Nähdään tiistaina 11.4. klo 18.00 – 19.30 Draamasalissa Ravilaakso yleisötilaisuudessa!

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

Ps. asukasyhdsityksemme viralliset kannanotot ovat yhdistyksemme virallisilla sivuilla.(ks. linkki sivuston vasemmasta laidasta) Tämän blogin sivuilla kirjoitusten teksteistä kukin kirjoittaja vastaa itse, eli omalla nimellään julkaisemistaan mielipiteistään.