Kuvapareja Vöyrinkaupungilta

Pitkäkatu 23 vuonna 1985. Kuva Jorma Peitsaro


Sama paikka vuonna 2011. Kuva Jorma Peitsaro

Tämän blogijutun kuvaparit on kuvannut Jorma Peitsaro. Kiitoksia kovasti näistä mielenkiintoisista kuvista. Vöyrinkaupungin alue on minulle itselleni myös erittäin kiehtova kaupunginosa, sillä olemme oppilaitteni kanssa aina 80-luvulta alkaen (Onkilahden yläaste ja lukio) joka vuosi aina nykypäivään asti (Vöyrinkaupungin koulu) tehneet pienimuotoisia kuvausharjoituksia koulumme lähikaduilla ja maastossa. Aiheina ovat olleet myös rakennettu maisema monine yksityiskohtineen.

Jormalta sain kuvien mukana myös tekstiä, kiitos myös näistä ajatuksistasi.

Jorma: ”Olen kasvanut 17-vuotiaaksi asti Vöyrinkaupungilla. Myöhemmin aikuis-iällä kiinnostuin 60- ja 70-luvun virkamiesten ja grynderien purkuhuuman kannustamana valokuvaamaan lapsuus- ja nuoruusmaisemia, ennen kuin kaikki vanha hävitetään. Onneksi järjettömän vanhan tuhoamisen tilalle on tullut sittemmin muitakin arvoja kuin raha. Niinpä vanhoja taloja ON SAANUT kunnostaa omalla rahalla tai jopa annettu siihen tietääkseni tukea. Vöyrinkaupungillakin on tänä päivänä monia kauniisti maalattuja ja kunnostettuja vanhoja taloja silmiemme iloksi.”

Aimo: Aivan, Vöyrinkaupunkia on kunnostettu ja myös täydennysrakennettu vuosien varrella, vanhaa arvostaen ja perinteisiä rakennusmateriaaleja ja rakenteitakin kunnioittaen. Ainakin suurimmalta osalta.

Jorma: ”En tarkoita, ettei mitään vanhaa saa koskaan purkaa, vaan että tarkastellaan ensin kulttuurisia ja maisemallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa kokonaisuutena, ennen kuin purkupäätöksiä tehdään.”

Aimo: Yksityisillä ihmisillä ja heidän toimillaan ja arvoillaan on mielestäni ratkaiseva merkitys siihen, millaiselta olemassa oleva rakennuskanta näyttää, eli missä kunnossa paikat pidetään. Uutta suunniteltaessa, täydennysrakentamisessa taas korostuu virkamiesten ja laajemminkin päättäjien intressit ja arvot, mielipiteet siitä mikä on esim. kaunista, säilyttämisen arvoista, kannattavaa jne.

Tähän vielä toinen kuvapari Jormalta


Vuorikadun mäki 1979


Sama mäki 2011

Jään odottamaan uusia mielenkiintoisa kuvapareja Vaasan alueelta. Kauppatorin alue kiinnostaa edelleen kovasti. Myös Vaskiluoto on pian taas ”tapetilla”, sillä yleiskaavan 2030 edetessä kohti hyväksymistä, alkaa kohta olla aika ottaa kantaa tuleviin muutosehdotuksiin.

Purkutyöt jo pitkällä

Kauppapuistikon ja Kirvesmiehenkadun kulma

Pitkään odotettavissa ollut puutalon purku on loppusuoralla. Kauppapuistikon varrella olevan puutalon purkulupa on lainvoimainen, sen tilalle on tulossa uudisrakentamista. Kirvesmiehen kadun puoleinen puutalo (kuvan vasemmassa reunassa) sen sijaan tulee säilyttää ja kunnostaa. Rakennuksessa on lehtitietojen mukaan homeongelma, eli saa nähdä miten asia vielä etenee.



Entä mitä pitäisi tehdä Villa Gustafsron pitkään tyhjillään olleelle rakennukselle Kotirannalla? ”Kaupungin talotoimi haluaa purkaa, ja kaupunkilaiset säilyttää”, kirjoittaa sanomalehti Pohjalainen 23.6.2011.
Jokaisen rakennuksen elinkaari, puutalon ja muunkin, on ratkottava tapauskohtaisesti. Kaikkea ei ole tarpeellista eikä mahdollistakaan säilyttää. Päätöksentekoon vaikuttavat tietenkin omistajan intressit, mutta onneksi myös muut lakeihin perustuvat näkökohdat ja toimet, kuten alueen asukkaiden perusteltujen mielipiteiden kuuleminen, voi vaikuttaa asiaan.
Vanhoista arvokkaista rakennuksista halutaan onneksi pitää huolta. Parhaiten ne säilyvät, kun ne ovat jossain käytössä, ja niitä huolletaan säännöllisesti. Suojelu ja kunnostus voi toki myös myöhästyä. Yleensä kun katto vuotaa, ja ovet ja ikkuna ovat selkosenselällään, niin edessä on vääjäämättä purkutuomio.
Villa Gustafsron kohdalla ei onneksi olla vielä näin pitkällä. Uusi käyttötarkoitus pitää löytää, ja rakennuksesta ja sen käytöstä on tehtävä päätökset ja sopimukset.
Talon säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta ovat vedonneet mm. Pohjanmaan museo, Dragsnäsbäck Marthaförening, Vaasan ympäristöseura, Rädda Barnen, Ympäristökeskus, Komiten för boken Dragnäsbäck ja useat yksityiset henkilöt. (Pohjalainen 23.6.2011/Terhi Ekola)

Kerro mihin käyttöön sinä haluaisit Villa Gustafsron? Kannatatko sinä purkua vai rakennuksen uudelleen käyttöönottoa?

Jos tällaiset asiat kiinnostavat sinua, niin katso mitä Turkuun kuuluu.
http://www.yle.fi/alueet/turku/kulttuuripaakaupunki/2011/03/kenen_ehdoilla_kaupunkikuva_muuttuu_2441264.html?autoplay=true

GUSTAFSRON kohtalo koskettaa. KOMMENTOI PURKULUPAA!

Kiitos Tapio, että kommentoit, ja esitit yhden mahdollisen ideankin. Asukasyhdistyksemme blogijuttuja on toistaiseksi kommentoitu valitettavan vähän. Voi olla, että keskusteluja ja kommentteja saadaan näille ns. "asiallisille sivuille" yleensäkin kovin vähän, toisin kuin jossain suuremmissa ja kiihkeimmissä foorumeissa...
Ajattelin jatkaa tätä ko. juttua ja pistää tänne myös nimet esiin, nyt kun lautakunta on päättänyt sallia Gustavsron purkamisen. Avoimuus ja asioiden läpinäkyvyys, tiedottaminen yleensäkin on yksi sivustomme päätarkoituksista.
Rakennustarkastaja Matti Karjanojan esittämää purkamislupaa kannattivat: Pertti Kautto, Seppo Lamminaho, Harri Hyvönen, Margit Isomäki, Mayvor Syring, Börje Sjöblom ja Susanna Koski. Vastaan äänestivät Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenistä Tuula Airola, Heikki Lamminmäki, Juha Ossi ja Stefan Asplund. Äänet siis 7 – 4.
Talon lopullinen kohtalo on vielä auki. Rakennustarkastaja Matti Karjanmaan mukaan purkamisluvan myöntäminen ei välttämättä johda talon hävittämiseen. ”Jos joku haluaa talon pelastaa ja kunnostaa, se on mahdollista, mutta kaupungilla ei ole varaa edes talon ylläpitoon.” (Pohjalainen1.7.2011)