maanantai 12. syyskuuta 2022

Emil Wikström ja Vaasa

 

Otsikon aihe on kiinnostanut minua pitkään. Omat resurssini riittävät kylläkin vain pintapuoliseen lähestymiseen aiheeseen, eli muutamien elämänkertatietojen mainitsemiseen ja Vaasassa olevien Emil Wikströmin tekemien patsaiden ym. teosten esittelyyn.

Koen tämän blogipostauksen silti tärkeäksi täydennykseksi Vaasan julkisten patsaiden ja muistomerkkien luetteloon ja esittelykokonaisuuteen, jota olen toimittanut vuodesta 2016 alkaen (Rojekti X = hanke).

Emil Wikström ja Vaasa sopisi rajattuna aiheena mielestäni todella hyvin taidehistorialliseksi tutkimuskohteeksi. Toivottavasti jotkut tällaiseen työhön vielä ryhtyvät. Lähdeaineistoa kyllä löytyy mm. kirjeenvaihtoa Stenforsin, Hedmanin ym. kanssa.

 

Lähteinä tälle blogikirjoitukselleni olen käyttänyt:

1.     Mari Tossavaisen kirja: Emil Wikström – Kuvien veistäjä, SKS, 2016

2.     Mari Tossavaisen artikkeli julkaisussa Historisk Tidskrift för Finland (2019:4):
Minnesmärket över Zacharias Topelius i Vasa

3.     Visavuori, Kuvanveistäjä Emil Wikströmin koti ja ateljee – Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen Kari-paviljonki/ Esitekirjanen, Museosäätiön julkaisu, 2022

4.     Mitalitaiteen vuosikirja 2013 (Emil Wikström teemanumero), Premedia Helsinki Oy 2014

5.     Pohjanmaan historiallisen museon opas, Vaasa – P.W.Unggrenin kirjapaino 1933

6.     The Karl Hedman Art Collection, Pohjanmaan museo 2009, Koskimies, Linkamo, Salminen

 

Aloitan viimeisimmäksi jääneestä Wikströmin tekemästä veistoksesta Vaasaan, eli Rewellin hautamuistomerkistä. Yksityisistä hautamuistomerkeistä ei kovin usein ainakaan painettuihin kirjoihin kuvia laiteta. Rajaus Wikströmin tekemään figuuriin on mielestäni tämän kirjoituksen yhteydessä mahdollinen.

 


 
 


Kuvat: AN 4.9.2022. Hovioikeudenneuvos Oskar Julius Rewellin (1857–1930) hautamuistomerkki Vaasan Vanhalla hautausmaalla. Muistomerkin veistos on valmistunut vuonna 1932.

Emil Wikströmin yhteys Rewellin sukuun on tämä: Wikströmin tytär Anna-Liisa oli avioliitossa Oskar Rewellin vanhimman pojan, kommodori Ilmari Rewellin kanssa. Sukuhauta on sama, johon on haudattu myöhemmin mm. Irma Rewell (2010) ja Tauno Rewell (2016).

Veistoksen kuvaus

Hautamuistomerkin figuuri on nuori nainen, polvilleen laskeutuneena, olkapäällään vaate, ja kädet ovat ristittyinä rukoukseen. Kasvot ovat levolliset, luottavaiset, katse ikuisuutta, valoa kohti.

 

Emil Wikström liittyy merkittävissä määrin myös Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelujen aikaan - tuon ajan muistoksi tehtyihin muistomerkkeihin ja mm. mitaleihin.

Mainittakoon tässä myös tämä: Suomen Vapaudenpatsaan tekijäksi valittiin vuonna 1935 Yrjö Liipola, joka oli nuorempana ollut jonkun aikaa myös häntä vanhemman mestarin Emil Wikströmin oppilaana. Wikströmillä oli myös, näin uskon, merkittävä neuvojenantajan rooli, kun Suomen Vapaudenpatsaaseen tehtiin joitakin muutoksia. Liipolan voittaneesta luonnoksesta poistettiin mm. ylimpänä ollut miekkaa heiluttava sotilas, ja tilalle tulivat kaksi suojeluskuntalaista sotilasta, kivääriä kädessään pitävä havukokardilakkia heiluttava sotilas ja hänen takanaan haavoittunut/kuoleva suojeluskuntalainen.

 

VAASAAN LIITTYVÄT EMIL WIKSTRÖMIN TEKEMÄT MITALIT

1. Vapaussodan alkaminen / Vaasa valkoisen Suomen pääkaupunkina, muistomitali 1924


Vaasa-lehti kirjoitti 16.1.1924 suunnitteilla olevasta Valkoisen Suomen pääkaupungin muistomitalista seuraavasti:

 


 Ja tällainen mitalista tuli

 


MITALITAITEEN VUOSIKIRJASSA 2013 on seuraava kirjallinen selostus tästä mitalista (sivu 38)

18) Vapaussodan alkaminen / Vaasa valkoisen Suomen pääkaupunkina 1918 (1924)

 

Vaasan kaupunginvaltuusto päätti lyöttää muistomitalin vuoden 1923 viimeisessä kokouksessa. Ainakin osan mitalin henkilöhahmoista kerrotaan olleen todellisia, vaikka itse sommitelma lienee symbolinen. nimetyistä henkilöistä jääkäriluutnantti Oskari Peltokangas osallistui Vaskiluodon tykistöparakin valtaukseen ja kapteeni Emil Bruun Palosaaren kasarmien valtaukseen. Mitalia välitettiin myytäväksi Yhdysvalloissa saakka.

Läpimitta 59 mm, lyöty Pariisissa (La Monnaie) hopeasta 16 ja pronssista 500 kpl.
Boström II:147; SNY; EWA; L(agerberg), J(ulius) de, 1925, 139

 

2. Jääkärien saapuminen Saksasta 1918

 


Kuvalainaus: Mitalitaiteen vuosikirja s. 40

 

 

EMIL WIKSTÖMIN JULKISET VEISTOKSET VAASASSA

Lopuksi kerrataan vielä Emil Wikströmin julkiset veistokset Vaasassa (3 kpl)
Näistä on tehty aikaisemmin erilliset blogikirjoitukset, eli tässä vain linkit näihin kirjoituksiin.

Ensimmäisenä pronssinen veistos, joka oli aikoinaan ensimmäinen Vaasaan saatu veistos.
Eli tämä rintakuva:

 

Anders Joachim Kurtén, 1907

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/05/joachim-kurten-23-toukokuuta-1908.html




 

Toiseksi veistokseksi Vaasaan saatiin täysimittainen pronssinen muistomerkki, ja sekin on siis Wikströmin tekemänä.

Zacharias Topelius 1915

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/05/zacharias-topelius-22-toukokuuta-1915.html 

 


Perusteellinen selvitys Zacharias Topeliuksen patsashankkeesta löytyy Mari Tossavaisen artikkelista, joka on mukana julkaisussa Historisk Tidskrift för Finland (2019:4)

 

Kolmas ja erittäin merkittävä Wikströmin teos, pronssinen reliefi on tämä:

Pohjanmaan museon pronssiovet

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/pohjanmaanmuseon-pronssiovet-1.html 

 

 

 

Vielä lainaus kirjasta Pohjanmaan historiallisen museon opas.

Julkaistu vuonna 1933. Laatinut Arne Appelgren, Vaasa – F.W. Unggrenin kirjapaino

"Pohjanmaan museossa on erityinen huone Vapaussodan muistohalli, jonka Tasavallan Presidentti 1. päivänä heinäkuuta vihki tarkoitukseensa. Tähän halliin on asetetu vapaussodan johtomiesten kuvia, pronssiin muovailtuja:

P. E. Svinhufvud, valtionhoitaja vapaustaistelujen aikana (veistänyt E. Vikström),

Kustaa Mannerheim, valkoisen armeijan ylipäällikkö ja Suomen toinen valtionhoitaja (E. Vikström);

(lisänä vielä 8 muuta rintakuva veistosta)

 

 

Kuvalainaus  kirjasta The Karl Hedman Art Collection, s. 16. Pohjanmaan museo 2009, Koskimies, Linkamo, Salminen

 



Kuvat: AN. Valtionhoitajien Svinhufvudin ja Mannerheimin rintakuva veistokset ovat
Emil Wikströmin tekemiä.

 

...

 

KANSAKUNNAN VIRALLINEN KUVANVEISTÄJÄ – erinomaisesti esillä myös meillä Vaasassa!

Totta!

Faktatiedot tahtovat vaan unohtua. Muistomerkit kadottavat merkityksensä, ellemme aina toisinaan pysähdy niitä ”kuuntelemaan”.

Useimmat meistä tietävät Topeliuksen elämästä, saatikka sitten hänestä patsaan tehneen Emil Wikströmistä kovin vähän.
Uuden lisämerkityksen Vaasan Topelius muistomerkki on saanut siitä, että vaasalaiset ylioppilaat lakittavat aina vappuaattona juuri tämän teoksen. 

 


 

Kuvalainaus (rajattu): VISAVUORI esitteestä, Visavuoren museosäätiön julkaisuja, 2022. Topelius patsaan paljastusjuhlallisuudet 22.5.1915

 

Emil Wikström oli epäilemättä aikakautensa Kansakunnan virallinen kuvanveistäjä.
On aivan mahtavaa, että tänne Vaasaankin on tuon aikakauden mestarin teoksia aikakoinaan onnistuttu hankkimaan! Nykypäivänä on hienoa voida sanoa, että näistä Emil Wikströmin julkisista veistoksista on haluttu ja osattu pitää edelleen hyvää huolta. 100-vuotta täyttänyt Topelius patsas, museon pronssiovet ja myös Kurténin rintakuva konservoitiin ammattitaidolla noin kymmenkunta vuotta sitten.

Vaasassa riittää kauniita kulttuurihistoriallisia kohteita katsottavaksi niin turisteille kuin meille paikallisillekin.

Tämän blogikirjoituksen tekemisessä olen saanut apua Ilkka Virtaselta ja Erkki Salmiselta.

Seuraavassa blogipostauksessani esittelen Visavuoren museoaluetta, Emil Wikströmin ateljeeta ja kotia.

 

Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com

Sivua on päivitetty 29.4.2023

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...