Osoitteessa Museokatu 3 olevan Pohjanmaan museon pronssiset ovet on otettu käyttöön 1.7.1930. Museon nykyinen sisäänkäynti on aivan vieressä.
Tekijä on Emil Wikström.
Esikuvana Wikströmillä on ollut Lorenzo Chibertin teos Gates of Paradise (East Doors), Babtistry of San Giovanni.
Kuvat: AN
Pohjanmaan museon alkuperäisen sisäänkäynnin pääoven pronssiset reliefit. Ovea ei nykyään käytetä, sisäänkäynti museoon on lähempänä Koulukatua, josta pääsee kahvilan ja lipunmyyntiaulan kautta näyttely- ja museotiloihin.
Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki
Pohjanmaanmuseon pronssiovet
- kuvanvesitäjä Emil Wikström (1864 – 1942) museon intendentin, professori Karl Hedmanin aloitteesta ja Vaasan Sokeritehtaan taiderahaston lahjoittamana.
- ovet, kuten arkkitehti Eino Forsmanin (1879 -1958) suunnittelema museorakennuskin, vihittiin 1.7.1930. Tilaisuuteen osallistui Tasavallan Presidentti K. J. Relander.
Ovien korkokuvat kertovat viitenä kuvaparina Pohjanmaan historian huomattavimmat tapahtumat.
Tekstilainaus: Pohjanmaan historiallisen museon opas. Vaasa – F.W.Unggrenin kirjapaino – 1933. Laatinut Arne Appelgren: (sivut 8 ja 9)
”Museon upeat pronssiset ulko-ovet ovat koristetut KORKOKUVILLA, jotka kertovat Pohjanmaan huomattavimmista historiallisista tapahtumista. Reliefit ovat professori Emil Vikströmin veistämät. Ovet sekä hallin iso lasimaalaus ovat Vaasan sokeritehtaan taidesäätiön lahjoittamat.
Oven kahden ylimmän kuvan aiheet ovat islantilaisen Snorren saduista. Snorre kertoo kuningas Agnesta, että hän joukkoineen oli viikinkilaivoillansa tehnyt retken Suomeen, jossa hän voitti ja surmasi päällikön Frosten miehineen. Palatessaan Agne vei mukanaan Frosten lapset Skjalvin ja Logen. Hän otti kauniin Skjalvin vaimokseen, mutta jo hääyönä Skjalv kosti isänsä surman riistämällä surmaajan hengen. Kuvissa nähdään Agnen laivueineen saapuvan Suomeen ja Agnen vievän mukanansa paluumatkalle molemmat ruhtinaan lapset.
Toinen korkokuvapari kuvaa Korsholman linnanpäällikköä Eerikki Pukea lähtemässä sotajoukkoineen tukemaan Engelbrektiä, joka oli noussut aseisiin tanskalaisia vastaan vuonna 1434 ja Pohjanmaan talonpoikia valittamassa tilastansa Kaarle Herttualle, joka tässä tilaisuudessa antaa nuijasodan syttymiseen vievän viittauksen.
Kolmannessa rivissä näemme talonpoikaisjoukon taistelevan Flemmingin huoveja vastaan Santavuoren kentällä vuonna 1597 ja oppineen Johannes Messeniuksen maanpaossaan Kajaanin linnan edustalla.
Seuraavat reliefit kuvaavat Pietari Brahea, kun hänen saapuessaan Vaasan kaupunginportin edustalle pormestari ja porvaristo kunnioittaen häntä tervehtivät (1648) sekä Napuen taistelua vuonna 1714, taistelun riehuessa Vaasan porvariston lipusta, jonka venäläiset, lopulta onnistuivat riistämään.
Alimpana näemme kuvan Vaasan hovioikeuden vihkiäisten juhlakulkueesta, hovioikeuden virkamiesten, presidentti Arvid Kurck etunenässä, palatessa jumalanpalveluksesta, vuonna 1776, sekä Vanhan Vaasan viimeisestä suuresta palosta 1852, jolloin miltei koko kaupunki paloi poroksi, mikä seikka muuan muassa aiheutti kaupungin siirtämisen nykyiseen paikkaansa.”
Muutamia yksityiskohtia ovesta Huom! Alla ei ole kuvia kaikista ovien korkokuvista, ja kuvat ovat myös rajauksia, eli reliefit eivät näy kuvassa kokonaan (koko kuvasarjan kuvaaminen olisi toki vielä paikallaan, toistaiseksi se on minulta vielä tekemättä).
Ovessa olevat hienot reliefit historiallista tapahtumista vaativat yllä kerrotut sanalliset selostukset, jotta tämän päivän ihmiset voivat kuvia kunnolla ymmärtää. Oven jokainen reliefikuva ansaitsisi oman luentonsa, - siihen ei tässä nyt ole mahdollisuutta. Kannattaa käydä itse paikan päällä katsomassa, ja varata tähän tutkiskeluun riittävästi aikaa. Kuvakerrontaan perehtyminen on parhaimmillaan omaakin mielikuvitusta elvyttävä kokemus!
Kuvat: AN. Osa Pohjanmaan museon pronssisen ulko-oven korkokuvista eli reliefeistä.
Reliefit ovat vuodelta 1929, niiden konservointi on tehty vuonna 2014.
Lainaus Pohjanmaan museon konservointityötä esittelevältä sivulta:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?main=Kokoelmat&page=Konservointi
” MUSEON ALKUPERÄINEN SISÄÄNKÄYNTI KUNNOSTETTIIN
Pohjanmaan museon alkuperäinen sisäänkäynti, kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiovet vuodelta 1929 sekä niitä ympäröivät kivirakenteet puhdistettiin ja konservoitiin elokuussa 2014. Myös Matti Visannin Karhu-veistos (1920-luku) siirrettiin alkuperäiselle paikalleen portaiden oikealle sivulle. Ovien kuva-aiheet, jotka kertovat Pohjanmaan historiasta, on valettu pronssiin ja patinoitu. Ovet puhdistettiin ulkopuolelta, ja patinointia korjattiin. Lopuksi ovet sekä oven yläpuolella oleva puhdistettu vaakuna suojavahattiin. Kaikki työt tehtiin veistoksiin erikoistuneen konservaattori Lasse Mattilan johdolla. Myös ovia ympäröivä kivetys ja portaat puhdistettiin. Sekä museon isän, Karl Hedmanin (1864 - 1931), että Emil Wikströmin (1864 - 1942) syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Työhön käytettiin Karl Hedmanin rahaston varoja.”
Lue lisää museosta Pohjanmaan historiallinen museo, - eli Pohjanmaan museo, Österbottens museum / Terranova,
Kuva: AN
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Pohjanmaanmuseon pronssiovet osoitteessa
Käy myös sivulla, seuraa ja tykkää sivusta!
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty 16.2.2022.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti