Emil Wikström – aikansa mestari

 

Tämä on tällä erää viimeinen Emil Wikström -aiheinen postaus. Kolme edellistä blogikirjoitustani näistä aiheista:

Emil Wikström ja Vaasa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstrom-ja-vaasa.html 

Emil Wikström ja Visavuori 1

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstromin-visavuori-1.html 

Emil Wikström ja Visavuori 2

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstromin-visavuori-2.html

Emil Wikströmin julkisia veistoksia voi ihailla myös täällä Vaasassa:

Kurtén, Topelius ja Pohjanmaan museon pronssiovet. Kuuluisimmat Emil Wikströmin teokset ovat Helsingissä, näistä maininnat tämän kirjoituksen lopussa.

VISAVUORI on ainutlaatuinen alun perin ns. erämaa-ateljee, jossa taiteilija asui ja työskenteli. Nykyään hieno alue on museoaluetta, jossa kannattaa käydä tutustumassa.

Lähemmäs sadan vuoden takainen lehtikirjoitus Visavuoresta löytyy netistä:

Kansan kuvalehti, 1934, nro 14 (07.04.1934)

 

 

 

 

               

Helsingin rautatieasema on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema. Pääsisäänkäynnin yläpuolella ovat tunnetut ”kivimiehet”, eli Lyhdynkantajat. Nämä Emil Wikströmin veistämät neljä hahmoa konservoitiin vuonna 2013, ja samalla vanhat lyhdyt korvattiin uusilla.

Yksi alkuperäisistä lyhdyistä tuotiin Visavuoreen. Nyt Visavuoren ateljeetilassa on hieno lyhty, johon on koottu selostuksia ja kuvia Emil Wikströmin merkittävimmistä julkisista veistoksista.

 

Senaatintorilla kannattaa katse suunnataValtioneuvoston kansliaan, Säätytalon yläosan päätykolmioon. 

 

Mannerheimintiellä Kansallismuseon kohdalla voi ihailla tätä kiveen veistettyä karhua.

 

Aino-suihkukaivo on Lahdessa.

 

Vaasassa Topelius patsas ansaitsee huomion muulloinkin kuin Vappuaattona ylioppilaiden lakittaessa tämän patsaan. 

 

 

 

 

Kuvat: AN 31.8.2022. Visavuoren ateljee. Visavuoren ateljeetilassa on alkuperäinen lyhty, johon on koottu selostuksia ja kuvia Emil Wikströmin merkittävimmistä julkisista veistoksista.

Valontuojia maailmaan tarvitaan tänäkin päivänä vuonna 2022.

Kuinka paljon kauneutta maailmastamme puuttuisikaan ilman näitä mestareiden tekemiä teoksia, rakennuksia, veistoksia ym. ja taidetta kaiken kaikkiaan kaikissa muodoissaan.  

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com