Vaasalaisia info Näe syvemmälle Vaasaan – Vaasalainen kaupunkiblogi
http://vaasalaisia.info/nae-syvvemmalle-vaasaan-vaasa-province-1856/
Lainaus
”Tämä kortti on yksi 82 kortin matkamuistosarjasta. Kortit esittävät keisarillisen Venäjän provinsseja sellaisina kuin ne kortin tekijöiden mielestä olivat 1856.
Kukin kortti esittää yleiskuvan provinssin eli maakunnan kulttuurista, historiasta, taloudesta ja maantieteestä sellaisena kuin tekijät sen kuvasivat. Kortin etuosassa kuvataan jokia, vuoria, suuria kaupunkeja ja tärkeimpiä toimialoja. Kunkin kortin takana on maakunnan kartta, maakuntien sinetti, tiedot väestöstä ja kuva asukkaiden paikallisesta puvusta. Tässä kortissa kuvattu Vazaskaia guberniia (Vaasan maakunta) Matkailukortti näyttää vahvasti mielikuvituksen tuotteelta.
Vaasan tuhoutui palossa 3.elokuuta 1952, siis neljä vuotta ennen kortin julkaisemista. Laaja tulipalo, tuhosi suuriman osan Vaasan kaupungista. Tulipalo alkoi Läntisen Pitkänkadun varressa sijainneesta turvepehkuvarastosta. Vaasan 403 talosta tuhoutui 379 taloa ulkorakennuksineen, ja kuusi ihmistä sai palon seurauksena surmansa. Palossa tuhoutuneiden talojen arvoksi on laskettu 290 000 hopearuplaa.
Keisari Nikolai I:n käskykirjeellä 1.3.1854 uusi Vaasa päätettiin rakentaa Klemetsön niemelle noin 7 kilometrin päähän palaneesta kaupungista. Keisaria miellyttääkseen uuden kaupungin nimeksi päätettiin vuonna 1855 Nikolainkaupunki. Kaupungin uusi nimi herätti runsaasti vastustusta ja sitä käytettiinkin vain virallisissa yhteyksissä, kansan suussa kaupunki oli edelleen Vaasa.
Korttisarjan Vaasa Provinssi-kortti perustui vain mielikuvitusmatkaan ja heikkoon uutisten ja historian tuntemukseen. Tietysti kysymys saattoi olla siitäkin, että korttisarja oli jo niin pitkälle valmisteltu, että sitä ei voinut enää muuttaa.”
Lainaus päättyy
Katso kortti isokokoisena täältä:
https://www.wdl.org/en/item/733/#q=vaasa+finland&qla=en
Korttia on ilo katsoa tarkkaan!
Kuvien lukeminen ei ole helppoa. Ei varsinkaan vanhempien aikakausien kuvien ymmärtäminen, tulkitseminen. Monestakin syystä. Esim. siksi, että kuvien tekeminen, ja niiden julkaiseminen oli aivan erilaista vuosikymmen, vuosisata, vuosituhat sitten.
Milloinkaan ei silmiemme ympärillä ole ollut näin paljon kuvia kuin nykyään. Hukumme kuvatulvaan, eikä meillä ole aikaa, eikä ehkä haluakaan ymmärtää näkemäämme.
Itse yritän, pyrin lukemaan kuvia. Joskus pelkästään kuvia. Usein on myös mahdollisuus lukea niiden kanssa julkaistut kuvatekstit. Monille meistä tämä helpottaa, auttaa ymmärtämään mistä kuva ja teksti yhdessä haluavat meille viestiä? Kouluissa meidät on opetettu uskomaan nimenomaan painettuun sanaan.
Kuvatekstien kielen kanssa voi tulla ongelmia, jos kielitaito puuttuu.
Venäjää en osaa, siksi minulle tuli ylitsepääsemättömiä vaikeuksia saada selville Vazaskaia guberniia Matkailukortin kokonaisviestiä.
Oli siis nähtävä hieman vaivaa, että pääsin eteenpäin.
Tällaiset vanhat kartat, ja historia kaiken kaikkiaan kiinnostavat minua kovasti.
Niinpä päätin pyytää apua venäjää osavalta ystävältäni, Kari Nikkaselta. Kari on koulukaverini lukioajoilta, ja tänään tekijä, osaaja monellakin alalla.
Tässä alla on Karilta saamiani käännöslauseita korttien kuvateksteistä. Ne ovat kovasti ajatuksia herättäviä. Näistä ”muinaisvenäjän” suomennoksista voimme yrittää saada jonkinlaisen käsityksen siitä, miten tuon ajan, eli 160 -170 vuoden takainen ”WIKIPEDIA” (Karin luonnehdinta korttien luonteesta) tallensi perustietoja Venäjän imperiumin eri maakunnista.
Ihan koko kansan käyttöön ne eivät silloin tokikaan olleet. Moneen tärkeämpään käyttöön niitä valmistettiin, hyödyksi, avuksi hallinnolle jne.
Vaasa oli, kuten voimme hyvin ymmärtää, merkittävää aluetta koko Venäjän laajan valtakunnan kannalta. Vaasassa ja Vaskiluodossa oltiin Venäjän imperiumin läntisellä puolustuslinnakkeella. Ennen tsaarien valtakunnan romahtamista tänne saatiin valmiiksi myös rautatie, Vaasaan (1883), ja satamaan Vaskiluotoon (1900). Samalla raideleveydellä pääsee Vaasasta edelleenkin aina vaikka Valadivostokiin asti.
Tässä kuvat ensin kokonaisina
Ja sitten käännöksiin
Karin käännöksiä apuna käyttäen ja kuvia katsomalla, voi yrittää tulkita/arvailla mistä korteissa kerrotaan.
- erityispiirteet, yleisesti elintärkeää
- leipomo, höyry tehdas – höyrymylly
- kauppa, kaupankäynti
- laivanrakennus
- kellot ja kronometrit
- terveellinen ilmasto
- kaupungit 1. Vaasa, 2. Kaskinen Kristiinankaupunki, 3. Nykarleby 4. Gamlakarleby 5. Jakobstad 6. Jyväskylä
- Vaasasta Pietariin 732, Moskovaan 1399 virstaa
- maaperä koostuu graniitista, hiekasta ja savesta
- maa-alueen laajuus 36438 neliövirstaa
- maakunnan vaakuna
- Vaasan maakunta, pohjoiseen Oulun maakunta, itään Kuopion maakunta, kaakkoon Mikkelin maakunta, Etelään Hämeen maakunta, lounaaseen Turun maakunta.
- Itämeri, Pohjanlahti
- väestö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja venäläisistä
- maakunnassa 202 710 henkeä, molemmat sukupuolet
Katsotaan vielä kuvia yksitellen
Vilja-aitta, leipomotuotteet, Vaasan höyrymyllyn alkuvaiheet Vanhassa Vaasassa, tästä taitaa alla olevassa kuvassa olla kyse.
Tutut lähikaupungit, ja… Jyväskyläkin vielä maakuntaan kuuluvana.
Laivanrakennusta, kyllä, Vaasan maakunta oli johtavaa aluetta laivojen rakentamisessa, ja myös mm. tervantuotannossa. Entä mihin viitataan kelloilla ja kronometreillä? Jotain on täytynyt ollut, - kenties metallialan osaamista, konepajateollisuuden esivaiheita, - mitä muuta?
Vaasaan, oli melkoinen matka, Pietarista, Moskovasta
Vaakuna. Mielenkiintoinen tulkinta. Sekä taustavärin, että kuva-aiheen osalta.
Kaupungin nimi kartalla on Vasa. Siis nykyinen Vanha Vaasa. Naapurimaakunnat olivat myös nimetty kaupunkien mukaan, Oulu, Kuopio, Mikkelöi, Häme, Turku. (Häme, mihin asti se ulottui, en tiedä, Tampereelle? Hämeenlinnaan?)
Asukkaista on esitetty vain yksi kuva. Kuvatekstin mukaan väestö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja venäläisistä. Kuvan voisi nykytietämyksen mukaan arvioida esittävän Vaasan seutua pohjoisempien alueiden kansankulttuurillisia piirteitä.
Väestönlaskentaakin tuohon aikaan jo tehtiin. Kuvatekstin mukaan siis maakunnassa oli 202 710 henkeä, molemmat sukupuolet. Kieliryhmiä erottelematta. Muita lähteitä hyödyntämällä saisi varmaankin selville, onko tämä luku oikeansuuntainen. Samoin mm. äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän suhteessa muihin.
HUOM!
Tämä blogikirjoitus on tehty vain sillä tarkoituksella, että jokainen lukija perehtyy itse asioihin, etsii faktoja lisää, ja muodostaa vasta sen jälkeen omat näkemyksensä asioista. Esitetyt käännökset, niistä ja kuvista tehdyt tulkinnat voivat olla myös vääriä, epätarkkoja, ainakin puutteellisia.
Jos haluat kommentoida tätä, tai tehdä oman kirjoituksen tähän liittyen, otan mielelläni vastaan lyhyitä tai pidempiäkin tekstejä julkaistavaksi tässä blogissa.
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
PS.
Autonomian ajasta löytää kyllä lisätietoja, jos haluaa asiaa tutkia. Yksi huonosti tunnettu arkisto on Venäläiset sotilasasiakirjat (VESA)
http://www.narc.fi/vesa/
Lainaus sivulta
”Venäläisen sotaväen jäljiltä jäi Suomeen suuri määrä mielenkiintoista arkistoaineistoa, jossa on tietoja Suomessa olevista varuskunnista ja linnoituksista sekä venäjän armeijan ja suomalaisen yhteiskunnan rinnakkaiselosta 1800-luvun alusta itsenäistymiseen saakka.
Kansallisarkiston Vakka - tietokantaan digitoitu aineisto palvelee kansalaisten, tutkijoiden ja opetuksen tiedontarpeita, mutta myös sisällöntuotantoa ja elinkeinoelämää, turvaten samalla arvokkaan kulttuuriperintömme säilyvyyttä.”
Lainaus päättyy
Aimo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti