MAASTA JA AURINGOSTA

Maasta ja auringosta teos on paljastettu syyskuun 24. päivä vuonna 1982.

Osoite: Vaasan Ammattikorkeakoulu, Wolffintie 30 Palosaari

Kuvat: AN, 28.3.2017.
Antti Maasalon teos Maasta ja auringosta Palosaarella on kiehtova kohde katsottavaksi ja myös valokuvattavaksi.

Lainaus:

Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.

Maasta ja auringosta 

Patsas sijaitsee Palosaarella Vaasan Ammattikorkeakoulun ja Yliopiston välissä, ammattikorkeakoulun tontilla. Wolffintie 30.

Patsaan on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Antti Maasalo (1940 - ). 

Veistos on valmistettu haponkestävästä teräksestä. Siinä on kolme sisältä valaistua pystymoduulia, joissa vihreä on maan, sininen on veden ja keltainen on auringon värit. Pyörivä keskiö kertoo maan ja auringon yhteydestä. 

Valtion taidetoimikunnan hankkima veistos paljastettiin 24.9.1982. (Vaasan ammattikorkeakoulu oli tuolloin Teknillinen oppilaitos ja kuului valtiolle).

”Maasta ja auringosta”-veistos kuuluu taiteilija Antti Maasalon vuonna 1977 aloittamaan ekosarjaan, jossa hän käsittelee luonnon eri elementtejä. Taustalla on ajatus pehmeämmästä teknologiasta, sillä tekniikkaa voi käyttää muuhunkin kuin hyötytarkoituksen. 

Lainaus päättyy

Teos oli jonkun aikaan pois paikaltaan viereisen Vaasan ammattikorkeakoulun rakennuksien remontin ajan. Taideteos oli konservoitavana, ja se on nyt (2017) kuin uudestisyntynyt, teos kiiltää ja loistaa, peilaa ympäristönsä värejä, muotoja, liikettä hienolla tavalla.

Katso lisää blogikirjoituksesta, jonka tein teoksen takaisin tulon jälkeen:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/maasta-ja-auringosta.html

Antti Maasalon kaunis, mielestäni suorastaan häkellyttävän hieno taideteos, on palannut alkuperäiselle paikalleen Wolffintien reunaan Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) päätyyn. 

Nyt valmiiksi saadun rakennuksen remontin ajan Antti Maasalon taideteos oli konservoitavana, eli siis puhdistettavana, kiillotettavana ja teknisestikin kunnostettavana. Nyt uuden kiiltävänä teos on kuin uudesti syntynyt. Sen liikkuvat osat pyörivät pirteinä, ja peilimäisillä pinnoilla heijastuvat upeasti ympäristön kaikki värit, muodot, liikkeet… 

Tätä Antti Maasalon teosta olen jo odottanutkin takaisin. Tämä taideteos on tuonut Palosaareen modernia, leikkisää ja luovaa ilmettä jo vuodesta 1982 alkaen. Teos on paljastettu 24.9.1982, eli samana syksynä, jolloin itse aloitin kuvataideopettajan työt täällä Vaasassa. 

VAMK:n (entisen Vaasan Teknillisen oppilaitoksen) ja sen viereen nousseen Vaasan yliopiston välissä oleva Antti Maasalon teos on nimeltään Maasta ja auringosta. Olemassaolollaan se on jo yli 34 -vuoden ajan muistuttanut, kaikkina vuodenaikoina, ja joka säässä, 24/7, maailmankaikkeuden ja oman itsemme suhteesta ja vuorovaikutuksesta, rytmeistä meissä itsessämme ja kosmisissa mittakaavoissa. Näin minä koen Antti Maasalon taiteen. Hänen teostensa äärellä minulla on hyvä, turvallinen, ja iloinen mieli. Siksi olin eilen erityisen onnellinen, kun aivan sattumalta, aurinkoisena iltapäivänä, satuin katsomaan – oikeaan paikkaan ja oikealla hetkellä. 

Ilmestys ei päästänyt minua ohi. Yksi taideteos ja miljoonia tapoja kokea, nähdä se! Antti Maasalon taiteen laaja näyttely nähtiin vuoden vaihteessa Pohjanmaan museossa. (30.9.2016–5.2.2017, Valon vuosikymmenet – Antti Maasalon taidetta 1968–2016) 

Suosittelen, tutustu taiteilijaan!

http://www.maasalo.fi/

Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Maasta ja auringosta, netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Koko rojekti X= hankkeen fb sivusto 

https://www.facebook.com/rojektixon/

 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

Sivua on päivitetty viimeksi 19.5.2022

 

KARL JA ELIN HEDMAN uurnahauta

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta, 23. syyskuuta 1954

Pohjanmaan museon merenpuoleisessa kivijalassa Muistohallin ikkunan alapuolella. 

Arkkitehti Thom Thesleff (1895 – 1961). 

Syvennys, johon Hedmanin puolisoiden tuhkauurnat on sijoitettu lääninhallituksen luvalla, on peitetty Kurikan graniitista valmistetulla laatalla.

Kuvat: AN. Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta on Pohjanmaan museon Muistohallin ulkoseinässä.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta 

Pohjanmaan museon merenpuoleisessa kivijalassa Muistohallin ikkunan alapuolella. 

- arkkitehti Thom Thesleff (1895 – 1961). 

- syvennys, johon Hedmanin puolisoiden tuhkauurnat on sijoitettu lääninhallituksen luvalla, on peitetty Kurikan graniitista valmistetulla laatalla. 

Karl Hedmania merkitsemässä on vapaamuurarien kolmiotunnus (muurauslasta) ja hänen puolisoaan rouva Hedmanin nimen alkukirjaimet: E M E H 

- vihitty 23.9.1954 professori Karl Hedmanin syntymän 90-vuotispäivänä. 

KARL GUSTAF WILHELM HEDMAN (1864 – 1931) kaupunginlääkäri, professori. Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vv. 1905 – 1912 sekä useiden lauta- ja toimikuntien jäsen. 

V. 1895 perustetun Pohjanmaan Historiallisen Museon johtokunnassa Hedman oli vuodesta 1899 rahastonhoitaja, vuodesta 1912 yhdistyksen puheenjohtaja ja vuodesta 1922 kaupunginlääkärityönsä ohella museon intendentti kuolemaansa saakka. 

Hedman oli myös liikemies; I maailmansodan aikana hän tuotti ulkomailta vaikeasti saatavia lääkekasveja ja mausteita ja käytti varat kokoelmiensa kartuttamiseen. Pohjanmaan Museo on suurimmaksi osaksi hänen aikaansaannostaan. 

ELIN MARIA EMILIA HEDMAN o.s. Haseelblatt (1877 – 1943) teki elämäntyönsä apuna. Pariskunta oli lapseton ja testamenttasi koko omaisuutensa Vaasan kaupungille ja Pohjanmaan Museolle. Puolisonsa kuoltua toimi Elin Pohjanmaan Museon intendenttinä 12 vuotta.

Lainaus päättyy


Tutustu Hedmanin Säätiöön

http://www.hedmanskastiftelsen.fi/?page=S%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6

Kuvat: AN. Karl Hedman 150 juhlanäyttelyn avajaiset, ja Muistohallin lasimaalaus Isänmaa.

Lainaan tähän omaa kirjoitustani tässä blogissa: (Karl Hedman 150 -juhlanäyttelyn avajaiset)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/05/1-karl-hedman-150.html

Arvokkaat avajaiset 

Pohjanmaan museossa avattiin (23.5.2014) KARL HEDMAN, keräilijä ja museomies -näyttely.
Avajaisissa tervehdyssanat lausui vt. museojohtaja Selma Green. Hän luonnehti muutamin sanoin Karl Hedmania ja hänen elämänvaiheitaan, ja myös Karl Hedmanin suurta merkitystä ei vaan Vaasalle, vaan myös koko Suomen mittakaavassa. Kunniaa saivat toki myöhemmätkin taiteentukijat, keräilijäsukupolvet, joita Vaasassa on onneksemme riittänyt. 

Mutta miksi juuri Vaasassa on ollut useita merkittäviä keräilijöitä? Tässä olisi vielä valtavasti selvitettävää taiteen ja kulttuurin tutkijoille. Vaasa on ehdottomasti edelleen myös tänään merkittävä taide- ja kulttuurikaupunki. Aikoinaan Vaasa saattoi olla jopa ”mitalisijoilla” eli kolmen kärjessä, kun mitattiin missä kaupungissa on määrällisesti eniten erilaisia kulttuurilaitoksia, ja esim. taidemuseoissa merkittäviä kokoelmia. Uskoakseni kovin kaukana kärjestä ei olla tänä päivänäkään, vaikka kehitys ei täällä ole mennyt viime vuosikymmeninä kovin näkyvästi eteenpäin. Suuret ja näyttävät satsaukset ovat jääneet tekemättä. 

Hedmanin näyttelyn avauspuheen piti yli-intendentti Berndt Arell (Nationalmuseum, Stockholm). Tukholmassa merkittävään asemaan edennyt alan huippuammattilainen oli omassa elementissään saadessaan kertoa omista vaiheistaan täällä Vaasassa ja Hedmanin kokoelmin parissa. 1980-luvulla Arell teki töitä juuri Pohjanmaan museossa! Berndt Arellin avajaispuhe kuultiin arvokkaassa tilassa. Muistosali, jossa on mm. tuo yllä olevan kuvan upea isänmaallinen lasimaalaus, on valitettavasti monelle vaasalaiselle liian tai jopa täysin tuntematon paikka. Salin henki on vuoden 1918 sisällissodan voittajien eli valkoisten näkemysten mukainen. 

Yhteisen Suomemme 100-v juhlavuoden lähestyessä tällä Karl Hedmanin katedraalisella tilalla voisi olla hyvin suuri merkitys yhtenä osana maamme historiallisten tosiasioiden ymmärtämisessä. 

Yksittäiset keräilijät, kuten Karl Hedman, samoin monet aikoinaan perustetut yhdistykset, mm. Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ovat jo Suomen itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta asti tehneet arvokasta työtään, jotta tärkeiksi koetut aineelliset ja henkiset arvot voisivat säilyä seuraaville sukupolville. Vetovastuu tässä työssä on jossain määrin siirtynyt viime vuosikymmeninä valtiolle ja myös kunnille ja kaupungeille. Nyt on taas herätty sen tosiasian eteen, ettei yhteiskunta ainakaan yksin ole niin rikas, että kaikista tarpeellisista toimista selvittäisiin kunnialla. Onko aika kypsymässä myös uudenlaisille toimille? Varallisuutta on kertynyt ympärillemme paljonkin, myös kohtuullisessa määrin ihan tavallisillekin ihmisille. Perinteiset mesenaatit, toki niitäkin varmasti vielä löytyy, mutta oikeasti rikkaiden hyväntekijöiden ja kulttuurin tukijoiden rinnalle sopisi myös hyvin uudenlaiset, jonkinlaiset kansalaisten tukitalkoot, tai vastaavat keräykset ym. toimet. 

Kirjoitan näistä jatkossa lisää. Ideoita kannattaa nostaa esiin, - maailma muuttuu joka päivä. Ei ole ollenkaan huono juttu käydä näyttelyissä, ja perehtyä historiaan. Eteenpäin näkee, kun katsoo aina välillä myös taaksepäin. 

Lainaus päättyy

Kuva: AN. Hedmaninkadun kyltti, 24.9.2014

Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen myös nyt Suomen 100 -v. historiaan liittyen. Edessämme on Suomen ja Vaasan historian tärkeä vuosi 2018.

Karl Hedmanin isä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.

 

Karl Hedman, Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Hedman_(taideker%C3%A4ilij%C3%A4) 

 

Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

 https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022

Vaasan muraalit

Valmista tuli. Eikä mitä tahansa seinään tehtyä töherrystä. Nyt ei kyllä ole mitään valittamista laadusta, eikä aiheestakaan. Ainakaan minun mielestäni. Päinvastoin. Upea on!

Vaasa oli mukana UPEA17 -kaupunkitaidefestivaali tapahtumassa 1.–24.9.2017.

Ricky Lee Gordon toteutti muraalin Vaasan keskustaan. Teos on osa UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia, jota järjestää Upeart-yhdistys. Tänä vuonna toteutetaan yli 20 pysyvää muraaliteosta sekä muuta kaupunkitaidetta ja tapahtumia 14 suomalaiskaupunkiin.

Vaasan teoksen toteuttamisessa ovat mukana Vaasan kaupunki, Vaasan kulttuurikeskus, Visit Finland, Tikkurila, Taike, Cramo ja dripit.fi

Lisätietoa Ricky Lee Gordonista:

Nettisivu: http://rickyleegordon.com/
Facebook: https://www.facebook.com/ricky.l.gordon
Instagram: https://www.instagram.com/rickyleegordon/

Tältä tämä sama seinä näytti vielä hetki sitten eli 13.9.2017.

Muutama kuva tältä aamulta (22.9.2017) Kuvia otin siis koko seinästä, jotta taideteoksen ilme tulisi mahdollisimman oikein esille. Muutamalla rajaamillani osakuvilla haluan saada näkyviin myös niitä fiiliksiä, joihin kenties taiteilija on halunnut meitä johdattaa.

Nämä kokonaisuudesta rajatut kuvat tarjoavat mielestäni jännittävän mahdollisuuden nähdä sielunsa silmin kuviteltuja paikkoja, peilata niitä omiin kokemuksiin ja unelmiin.

Nautitaan nyt näistä kaupunkiimme saaduista uusista, Vaasan näkövinkkelistä katsottuna aivan toisenlaisista maisemista.

 

 

Kuvat: AN 22.9.2017

Esittelen tässä blogissa, Vaasa ennen ja nyt, lähipäivinä myös vuosi sitten Vaasaan tehdyn muraalin, Paloaseman tornissa olevan teoksen, jonka teki Andrew Hem.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

HEIKKI KLEMETTI

Paljastettu: 20.syyskuuta 1980

Osoite: Vaasan lyseon lukion tontilla Vaasanpuistikon puoleisella reunalla. 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010).

 

 

Kuvat: AN, 18.9.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.

Heikki Klemetti 

Patsas sijaitsee Vaasan lyseon lukion tontilla Vaasanpuistikon puoleisella reunalla. 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010). 

Kivityöt on tehnyt Veljekset Suokko Tervajoelta. 

Professori Heikki Klemetin pronssiin valettu korkokuva on tehty Lyseon juhlasalissa olevan medaljongin mukaan. Korkokuva on kiinnitetty punagraniittiseen paateen, jossa kuvan alapuolella pronssikirjaimin teksti: 

Heikki Klemetti 1876 - 1953 
sekä kaiverrettu alkutahdit Klemetin säveltämästä laulusta "Oi kallis Suomenmaa". 

Patsas paljastettiin Lyseon 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä 20.9.1980. 


Taustatietoja 

Patsas hankittiin vuonna 1976 olleen Heikki Klemetin syntymän 100-vuotispäivän johdosta Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry:n (VaLeO) aloitteesta. Vaasan kaupunki osoitti tarkoitukseen määrärahan Hedmanin rahastosta vuonna 1980. 

Heikki Valentin Klemetti (1876-1953) professori, kuoronjohtaja, säveltäjä ja musiikkikirjailija oli kotoisin Kuortaneelta. Hän oli oppilaana Vaasan Lyseossa vuosina 1884-1890 ja 1891-1894. Elämäntyönsä Klemetti suoritti Helsingissä. Hän toimi Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) johtajana vuosina 1898-1927. Perustamansa Suomen Laulun (1900) johtajana hän vaikutti suomalaisen kuorolaulun kehitykseen ja voimakkaaseen kasvuun. 

Lainaus päättyy


Lue lisää tästä miehestä, joka on päässyt myös jopa postimerkkiin!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Klemetti

Lue lisää kuvanveistäjä Tea Helenelund-Suomisesta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tea_Helenelund

 

 

Kuva AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Heikki Klemetti osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tät sivua on päivitetty 8.11.2022

VAASAN JAAKKOO

Osoite: Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmauksessa.

Kokonaisteos, muuri paljastettiin 19.9.2015.

Kuva: AN. 19.9.2015.

Vaasan Jaakkoo muistolaatan, reliefikuvan J.O. Ikolasta, on alun perin tehnyt Lauri Hyppönen. Se oli osoitteessa Pitkäkatu 37, sanomalehti Pohjalaisen seinällä 32 vuotta.

Vaasan Jaakoon Säätiössä päätettiin tilata arkkitehti Heikki Aitoaholta suurempi 9-metrinen taideteos, samoille kulmille. Tämä Vaasan Jaakkoon elämäntyön kunniaksi pystytetty ”muuri” paljastettiin Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmauksessa 19.9. 2015 arvokkaassa juhlatilaisuudessa.

Kuvat: AN, 19.9.2015.

Nykyisen sanomalehti Pohjalaisen ”pihapiiriin” Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmaan pystytetty muistomerkki paljastettiin tilaisuudessa, jonka avasi Vaasan Jaakon Säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi, muistomerkin paljasti EU-parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri. Juhlapuhe piti professori Jukka Kemppinen, ja myös valtionhallinnon tervehdys kuultiin valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantilalta. Nykyisen Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljamaan puheen aihe oli, pitävätkö Jaakon opit yhä sanomalehdessä. Musiikkia kuultiin Pohjan miehiltä Katariina Korkmanin johdolla. Paikalla oli myös suuri joukko yleisöä.

Vaasan Jaakkoo 

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

- medaljonkimuotokuvassa, halkaisijaltaan 50 cm, on Vaasan Jaakkoo eli päätoimittaja J.O. Ikola sivukuvana 

- tekijä Lauri Hyppönen (1913 - ?) 

- teksti: Vaasan Jaakkoo J.O.IKOLA 1887 – 1951 

- paljastettu VAASA OY:n 80-vuotisdjuhlaviikon aikana 24.2.1983 

- Korkokuvan mallina ollut Lauri Hyppösen 1950-luvun alkupuolella VaLeO ry:lle (Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry) tekemä mitali. 


JAAKKO OSKARI IKOLA (1887 – 1951) tuli VAASA -lehteen uutistoimittajaksi v. 1918 ja v. 1924 lehden päätoimittajaksi. Raumalaisen HJ. Nortamon esimerkkiä seuraten kypsyi hänessä ajatus etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettavista pakinoista. näin syntyivät ”Oottako kuullu! -pakinat ja ”Jaakkoo selittää” pakinaluonteiset selostukset mm. eduskunnan työstä. 

Ikola oli eduskunnan jäsenenä kokoomuksen edustajana vv. 1927 – 1930 ja vv. 1939 – 1945 sekä Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenenä 15 vuotta. 

V. 1978 perusti VAASA Oy Vaasan Jaakkoon nimeä kantavan kulttuuripalkinnon, jonka tunnus on Jaakkoo-pienoisveistos, myös Lauri Hyppösen tekemä. 

Ajatus muistolaatan hankkimisesta Vaasan Jaakolle syntyi palkintolautakunnan piirissä 1981 (tämä muistolaatta, pyöreä sivuprofiilikuva, on siis nykyään osana isompaa muistomuuria / lisäys AN). 

Lainaus päättyy

Vaasan Jaakkoo muistomerkillä on siis kahdet ”synttärit”, jolloin voimme nostaa esille sekä muistamisen kohdetta, eli Vaasan Jaakkoa, että muistomerkkiä.

Kuvat: AN.

Vaasan Jaakkoosta lisää tietoa

http://vaasanjaakkoo.fi/

Reprokuva: AN. VAASAN-JAAKKOO, VALIOJUTUT II, eteläpohjalaisia murrepakinoita.

Kuva: 20.5.2017.

Vaasan hautausmaalla Jaakko Oskari Ikolan hautakivessä on myös kasvokuvallinen muistolaatta. Laurin Hyppösen tekemä sekin.

Saman mallin pohjalta on aikanaan tehty Vaasan Jaakkoo -mitalit. Sellaisella Vaasan Jaakkoon Säätiö palkitsi muistomerkin suunnitelleen arkkitehti Heikki Aitoahon paljastustilaisuudessa 19. syyskuuta 2015.

Vaasan Jaakkoon toinen reliefi on Alahärmässä kirkon vastaisen puistoalueen nurkassa. Ikolahan oli Härmän poikia.


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vaasan Jaakkoo osoitteessa

TÄÄLLÄ

Seuraa ja tykkää myös rojektin sivua!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 5.8.2020.

Muraali Hartmaninkujalle

Viime vuonna Vaasaan, paloaseman torniin maalattu muraali näyttää tältä

https://www.facebook.com/vaasankaupunki/?fref=ts

Entä nyt. Tänä syksynä 2017? Mitä onkaan tulossa?

Käy seuraamassa maalauksen tekoa livenä, - teosta maalataan tällä viikolla!

Lainaus tapahtuman nettisivulta:
UPEA17-kaupunkitaidefestivaali tapahtuma 1.–24.9.2017.

Ricky Lee Gordon toteuttaa muraalin Vaasan keskustaan 

Eteläafrikkalainen taiteilija Ricky Lee Gordon maalaa syyskuussa ison muraalin Vaasan keskustaan, osoitteeseen Hartmaninkuja 2. Teos on osa UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia, jota järjestää Upeart-yhdistys. 

Gordon (s.1984) on kotoisin Johannesburgista, jossa hän aloitti muraalien maalaamisen vuonna 2010. Hänen teoksensa käsittelevät usein sosiaalisia ongelmia ja ajatusta siitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa. 

Taiteilija on kuvannut viime vuosina töissään erityisesti sorjia hevosia ja vedessä seisovia ihmisiä. Hänen tummanpuhuva tyylinsä on saanut vaikutteita klassisesta maalaustaiteesta ja luonnosta. Gordonin tavoitteena on luoda muraaleja, jotka puhuttelevat paikallisia ihmisiä – siksi hänen aiheensa ovat usein yleismaailmallisia, jotta katselijat voivat samaistua niihin. 

Kansainvälisesti arvostettu taiteilija on aiemmin maalannut muraaleja maailmaan suurkaupunkeihin, muun muassa New Yorkiin, Istanbuliin ja Kathmanduun. 

Vaasaan taiteilija tulee osana UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia, jossa toteutetaan tänä vuonna yli 20 pysyvää muraaliteosta sekä muuta kaupunkitaidetta ja tapahtumia 14 suomalaiskaupunkiin. UPEA17-kaupunkitaidefestivaalin tapahtuma-aika on 1.–24.9.2017. 

Vaasan teoksen toteuttamisessa ovat mukana Vaasan kaupunki, Vaasan kulttuurikeskus, Visit Finland, Tikkurila, Taike, Cramo ja dripit.fi 

Lisätietoa Ricky Lee Gordonista: 

Nettisivu: http://rickyleegordon.com/ 
Facebook: https://www.facebook.com/ricky.l.gordon 
Instagram: https://www.instagram.com/rickyleegordon/ 


Tähän seinään syntyy uusin muraali Vaasaan! 

Kuvat: AN.
Tilanne 13.9. 2017, eli muutama päivä ennen kuin muraalin teko alkoi.
Alemmassa kuvassa Taiteiden Yönä 2017 Kirjastonkujalle maalattu katutaideteos, Räsymatto. Eli osataan sitä taiteilla täällä Vaasassakin!

Vaasan keskustassa, Hartmaninkujalla, maalataan nyt siis parasta aikaa taideteosta rakennuksen päätyseinään.

Taideteosta, suurikokoista seinämaalausta, muraalia maalaa taiteilija Ricky Lee Gordon.

Gordon aloitti teoksen maalaamisen viikonloppuna. Työn arvioidaan valmistuvan viikon loppupuolella.

Muraali on osa UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia, joka levittäytyy syyskuun aikana 13 suomalaiskaupunkiin. Vaasa on festivaalissa mukana jo toista kertaa.

Vaasan teoksen toteuttamisessa ovat mukana Vaasan kaupunki, Vaasan kulttuurikeskus, Visit Finland, Tikkurila, Taike, Cramo ja dripit.fi.

Kuvat ja jutun koonti: Aimo Nyberg

Ps. Käy ottamassa kuvia tästä kohteesta, ja lähetä niitä julkaistavaksi tässä vaasaennenjanyt blogissa!

Avusta kiittäen, Aimo
aimonyberg(at)gmail.com

LINTUNAINEN - Jarl Hemmerin muistopatsas

Paljastettu: 18.syyskuuta 1993

Osoite: Rantakatu 13 – 15, Vaasa

Tekijä: Kuvanveistäjä Carl-Gustaf Lilius (1928 – 1998) 

 

Kuvat: AN, 6.12. 2015

Lintunainen patsas sijaitsee Rantapuistossa Rauhankadun kohdalla.

Osoite: Rantakatu 13 – 15, Vaasa

Tekijä: Kuvanveistäjä Carl-Gustaf Lilius (1928 – 1998)

Paljastettu 18.9.1993 Jarl Hemmerin syntymän 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, päivitetty versio v. 2008, Vaasan kaupunki

Patsaan jalusta on kiiltäväksi hiottua mustaa graniittia. Jalustan koko on 88 cm x 87 cm ja korkeus on 2,10 m. 

Rantakadun puolella jalustassa on teksti: 

Till minnet av
Jarl Hemmer
18.9. 1893 6.12.1944 

Det strömmar, strömmar
Längtan ut i rymden 

Jalustan takaosassa on myös pronssilaatta ja siinä seuraavat tiedot: 

Carl-Gustaf Lilius
Fågelkvinnan
Prons
1993 

Gåva till Vasa stad av Svensk-Österbottniska samfundet 

Herttoniemen taidevalimo 
Kauhavan Kiviveistämö 

Taustatietoja 

Jarl Robert Hemmer (1893 – 1944) syntyi varakkaaseen perheeseen Vaasassa. Isä oli hovioikeuden asessori, myöhemmin pankinjohtaja Bror Balder Hemmer ja äiti oli emilia o.s. Finnilä. 

Hemmerit asuivat Koulukatu 8 ja vuonna 1981 Hemmerin kotitalo, joka oli  siirretty Vaasasta Sulvalle, otettiin uuteen käyttöön Stundarsin käsityöläiskylässä. 

Yliopilaaksi Hemmer pääsi Vaasan ruotsinkielisestä poikalukiosta vuonna 1912 ja hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Filososfian kandidaatisi hän valmistui 1917. 

Hemmerin esikoisteos ”Rösterna ” ilmestyi 1914. Hemmer oli monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, kertomuksia, runoja, esseitä, näytelmiä, ja venäläisten runojen ruotsintamista. 

Lainaus päättyy


Jarl Hemmerin muistomerkki - Lintunainen

Jarl Robert Hemmer (18. syyskuuta 1893 Vaasa – 6. joulukuuta 1944 Porvoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja runoilija.

Hemmerin tuotanto on jäänyt turhan vähälle huomiolle, ainakin suomenkielisten keskuudessa.

Vaasassa toki Jarl Hemmerin elämäntyölle osataan myös antaa arvostusta, tästä on osoituksena myös tämä veistos. Hemmerin elämänkertatietoja ei kovin paljon löydy, ruotsinkielellä toki enemmän.

Lapsuus 1800-luvun Nikolainkaupungissa, jota kutsuttiin tietenkin Vasa – Vaasaksi, oli porvarisperheen lapselle tavanomainen ja huoletonkin.

Valoisan lapsuuden varjoissa väijyi kuitenkin jo tummempia elämänsävyjä, kuten sairaudenpelkoa. Taiteilijasieluille tyypillistä tai ei, mutta elämän raskaat vaiheet johtivat Hemmerin elämän päättymiseen aivan liian varhain.

Lue lisää:

Hemmerin vuonna 1886 rakennettu lapsuudenkoti Koulukatu 8 Vaasassa siirrettiin vuonna 1977 Stundarsin ulkoilmamuseoon Sulvalle(vihittiin käyttöön 1981). Hemmer-talon nimellä tunnetussa talossa on näytteillä Hemmerin lesken Saga Hemmerin vuonna 1979 lahjoittamaa Hemmerin jäämistöä, kuten kirjoja, asiapapereita, lehtileikkeitä ja esineitä.

http://www.stundars.fi/museo/hemmer?lang=fi

Katso lisää ja kuuntele: (ei valitettavasti enää löydy yle.fi netistä)

Nyår under vinterkriget: Jarl Hemmer läser en dikt Publicerad: 22.12.1939 Ur programmet: Hälsning till nyåret 1940 i diktform. Vinterkriget

http://haku.yle.fi/?q=Jarl%20Hemmer&category=Arkivet&media=&time=&language=&sort=relevancy&page=1&UILanguage=sv&decade=

 

Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Lintunainen – Jarl Hemmerin muistopatsas osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tät sivua on päivitetty 8.11.2022