Ennen ja nyt kuvapareista

VASA Då OCH NU – VAASA ENNEN, NYT

Kuvia kaupunkikuvan muutoksista

Kaikille avoin asukasilta Arbiksella, osoite Kirkkopuistikko 15

7.5. 2019 klo 18.00 – 19.00

Järjestää: VKA ry – ICV rf Tervetuloa – Välkommen!

Kuvat: AN, 22.4. 2019 ja PE 1984

Tämä on yksi kohde, josta katsotaan kuvia ja keskustellaan. Muistellaan menneitä, ollaan jotain mieltä, jos niin halutaan…

Vasemmanpuoleinen kuva: Raastuvankadulle siirretty, kunnostettu puutalo.22.4. 2019/AN Keskimmäinen kuva: Vaasanpuistikko 24, tilalle tullut uudisrakennus. 22.4.2019/AN Oikeanpuoleinen kuva: Vaasanpuistikko 24. Puutalo, joka siirrettiin Raastuvankadulle. Kuva 1984/Pertti Elo


Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmä 

Facebookissa on mahtava sivusto, jolla on jäseniä lähes 20.000! Mukana on erittäin paljon myös ex-vaasalaisia, muualla Suomessa ja maailmalla asuvia – edelleen Vaasasta välittäviä, kotiseuturakkaita ihmisiä.

Tämän Vaasan kuvia 1900-luvulta (Suljettu fb-ryhmä) sivuston keskustelut, ja kuvien jakaminen toinen toisillemme on aivan jotain käsittämättömän hienoa! Kiitokset ansaitsevat ylläpitäjät tottakia, ja lisäksi myös kaikki ne sadat, tuhannet ihmiset, jotka kommentoivat ja esittävät omia muistojaan, näkökulmiaan esiin nostetuista asioista, tapahtumista, muistoista, ja myös Vaasan kaupunkikuvan muuttumisesta yli sadan vuoden aikana.

Digitaalinen aikakautemme on mahdollistanut uudenlaisen kollektiivisen muistojen arkistojen syntymisen!

On hienoa, että tämä on toteutunut näin vahvasti juuri täällä Vaasassa. Jos et vielä ole tämän ryhmän jäsen, suosittelen lämpimästi. Etsi siis sivusto facebookista, ja pyydä päästä mukaan!


Onko edes mahdollista esittää ENNEN JA NYT kuvapareja rakennuksista?

Rakennetulla ympäristöllä, jokaisella yksittäisellä talolla jne. on aina oma yksilöllinen historiansa, omanlaist vaiheensa aina suunnitelmista toteutukseen, muutoksiin vuosien saatossa. Suuri osa rakennuksista puretaan jossain vaiheessa, tai mahdollisesti saavat siirron muualle (hirsitaloille tämä on helpointa).

Osa rakennetusta ympäristöstä myös säilyy, toisinaan hyvinkin pitkään, lähes ”ikuisestikin”.

Yksittäisen ihmisen muistot tutuista rakennuksista eivät useinkaan kata kuin muutamia vuosia, tai vuosikymmeniä korkeintaan. Miten koemme jonkun kohteen, oman kodin, koulun, työpaikan, tai vaikkapa ostoskeskukset, se on paljolti kiinni muusta kuin itse rakennuksesta. Elämä itse, ihmiset, tapahtumat, olosuhteet, ne jättävät jälkensä sielumme syövereihin. ”Kulissit”, rakennukset kaupunkikuvassa, tapahtumien fyysinen ympäristö ei painu mieliimme yksityiskohtaisen tarkasti. Paitsi niille, jotka väittävät omaavansa ns. valokuvamuistin. Heitä on äärimmäisen harvassa.

Onneksi meillä on valokuvia kertomassa, miten maailma ympärillämme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti.

Minulle herää mielessä kysymys, itse asiassa vaikeus, voiko jollain vanhalla kuvalla kertoa, että tässä on tämä rakennus ENNEN, ja voiko tänään (huomenna jo eilen) kuvatulla valokuvalla sanoa, että tässä on tämä rakennus NYT?

Niin, ehkä voi. Aika on vaan käsitettävä aina mukanaolevana tosiasiana. Jatkumona, janana, jolle voi johonkin kohtaan asettaa päivämääriä, jopa kellonaikoja. Mennyttä ei voi saada takaisin, sinne ei voi oikeasti siirtyä, mutta erilaisia dokumentteja niistä voi lukea, katsella, kuunnellakin. (jopa maistella, kuten vuosikertaviinejä)

Perusfaktat muistettava mainita

Dokumentteihin, kuten kuviin on pyrittävä löytämään aina lähdetiedot. Jos kuvaaja tiedetään, nimi on syytä mainita. Miltä vuodelta kuva on, ja jos mahdollista jopa pvm. Ja kuvauspaikka, suunta, ja myös mitä on kuvattu.

Kuviin, valokuviinkin, liittyy myös aina tekijäinoikeudellisia vastuu- ym. kysymyksiä. Niistä olisi itse kunkin syytä olla perillä. Tässä ei näistä asioista nyt enempää.

Kuva: Pohjanmaan museo: Cajaneborg. Rantakatu 15, Arkkitehtitoimisto Backmanson-Thesleff 1892. Laajennus 1911: arkkitehti A W Stenfors. Asuintalo, yleinen sauna. Purettu 1960-luvun lopulla.
Kuvan käyttöoikeus on ostettu Pohjanmaan museolta VKA ry:n Vasa Då och nu - ennen, nyt projektia varten.

Kuva kopioitu netistä, Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmästä /RP jakanut. Valokuvan on kuvannut Seppo Mattila 1969.

Rakennus on purettu 1960-luvun lopussa, eli todennäköisesti aika pian ylläolevan valokuvan kuvaamisen jälkeen.


Tältä näyttää sama kadunkulma nyt, vuonna 2019. Eli yli 100 vuotta ylempää Caneborgin kuvaa, ja noin 50 vuotta alempaa kuvaa myöhemmin.

Kuva: AN. 22.4.2019. Rantakatu 15.


TULOSSA – INOM KORT!

Asukasyhdistyksemme nettisivuille on suunnitteilla sivusto, jolla esitellään kuvin ja perusfaktoin Vaasan kaupungissa, lähinnä kantakaupungin alueelle, tapahtunutta kaupunkikuvan muutosta.

Millainen sivustosta tulee, ja milloin, selviää lähiaikoina.

Tästäkin voimme ARBIKSELLA 7.5.2019 asukasillassa yhdessä keskustella.

Vinkkejä hyvistä käytänteistä, neuvoja kokeneilta/ ideoita muuten vaan asiasta innostuneilta otetaan kiitollisuudella vastaan.

Aimo Nyberg
VKA ry:n varapj.

aimonyberg(at)gmail.com

Ylittämättömät kuvaparit, Vaasa ennen ja nyt

Todellakin, kuvat puhuvat, kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Kai Martonen ja Österbottens traditionsarkiv käynnistivät 10 vuotta sitten, v. 2009 projektin, jossa vertailtiin Vaasan kaupunkikuvaa, esittämällä samasta kohteesta kuvattuja valokuvia 1960 -luvulta (Vasabladetin kuvaaja Rafael Olin) ja vuosilta 2009 – 2012 (Kai Martonen).

Näihin kuvapareihin kannattaa tutustua. Ja jos on ne aikaisemmin nähnyt, niin kuvaparit kannattaa katsoa taas uudestaan! Muutos kun on jatkuvaa, kaupunkikuva elää päivästä toiseen.

Mitään lähellekään tämän tasoita kaupunkikuvan muutoksen dokumentointia ei Vaasassa ole kukaan muu tehnyt.

http://www2.sls.fi/olin/

Kuva: Kai Martonen / Rafael Olin


Tiistaina 7.5. 2019 klo 18 – 19 ARBIKSELLA, Kirkkopuistikko 15

esitetään pienimuotoinen 20 kaupunkikohteen DÅ OCH NU – VAASA ENNEN, NYT powerpoint-esitys.

Tule mukaan katsomaan, keskustelemaan ja miettimään miten voisimme koota yhteen, kaikkien käyttöön, vaasalaisen kaupunkikuvan muuttumisesta kertovan aineiston.

Nettisivustoksi ainakin tämä on toteutettavissa, jos vain vanhaa kuvamateriaalia saadaan käyttöön, niin yksityisiltä ihmisiltä eli kotialbumeista, ja tietenkin myös täällä olevista laadukkaista arkistoista.

Ja sitten tarvitaan tietenkin vielä näitä tämän päivän kuvia, - eli digikuvaajia ja kuvankäsittelyn osaajia.

Asukasyhdistyksemme, Vaasan kantakaupungin asukasyhdsitys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf, sai vuosi sitten lahjoituksena rouva Alice Stolpelta valokuvakokoelman. Nämä kuvat, ja muidenkin Vasaa vuosikymmenet kuvanneiden valokuvaajien, harrastajien ja ammattilaisten, valokuvat ovat inspiroineet yhdistystämme ryhtymään yritykseen tehdä jotain sen eteen, että kotikaupunkimme muutoksista vuosikymmenten varrella tallentuu ainakin merkittävimät kaupunkikuvassa tapahtuneet muutokset. Ja että tietoa näistä asioista olisi helppoa löytää tulevinakin vuosikymmeninä.

Tästä siis lisää tulevana tiistaina, - nähdään Arbiksella klo 18.


Muoti-ilmiö

Täällä Vaasassakin kaupunkikuvaaminen on monen harrastus. Ihan vaan tässä nyt, mutta myös historiallinen perspektiivi huomioon ottaen.

Jälleenvalokuvaus on termi, jota lyhyesti sanottuna käytetään tilanteesta, jossa valokuvataan samassa paikassa, josta joku muu on aikaisemmin ottanut valokuvan.

Näin termin määrittelee hienosti Heikki Kastemaa, Suomen Wikimedian nykyinen puheenjohtaja.

Lainaus

”Kun menee samalle paikalle, jossa joku on seissyt aikaisemmin ottamassa valokuvaa, tuntee hyvin yksityisen kokemuksen. Jälleenvalokuvaamiseen liittyy ikään kuin salainen linkki tai liittolaissuhde alkuperäisen kuvan ja uuden kuvaajaan välillä. Minä kuulun yhteen jonkun tuntemattoman kuvaajan kanssa, meitä yhdistää paikan ja tilan samuus, sama kuvauskulma. Ikäänkuin ainoa asia, joka meitä kahta valokuvaajaa erottaa, on aika.”


Tee Sinäkin kulttuuriteko!

Etsi käsiisi jokin valokuva vuosikymmenten takaa, ja käy kuvaamassa sama kohde tänään!

Voit tehdä sen luovasti, omilla ”korostuksillasi”, tai sitten mahdollisimman uskollisesti alkuperäistä kuvaa, sen kuvakulmaa, rajausta jne. noudattaen.

Jaa kuvaparisi sitten omilla foorumeillasi, tai anna kuvasi jakoon esim. tälle vaasaennenjanyt -sivustolle! Tänä asukasyhdistyksemme blogi, Vaasa ennen ja nyt, on oivallinen paikka muutenkin julkaista kaikkea Vaasaa koskevaa, meitä vaasalaisia kiinnostavia pieniä tai isompia juttuja.

Lähetä kuvasi, ja mahdollinen lyhyt selventävä teksti s-postilla allekirjoittaneelle, aimonyberg[at)gmail.com


Näin kirjoitin asiasta viime syksynä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/09/jalleenvalokuvauksesta-vaasassa.html


Vanhojen valokuvien nostalgiaa

Vaasassa on tänä päivänä edelleen vain voimistuva, valtava buumi jakaa ja kommentoida vanhoja valokuvia erilaisilla nettifoorumeilla, kuten fb:ssa

Näitä ovat mm.  
Vaasan kuvia 1900-luvulta (Suljettu fb-ryhmä, jäseniä toukokuussa 2019 on noin 19 736)
Vaasan kuvakeskus – Vasa bildcenter (Suljettu fb-ryhmä, jäseniä toukokuussa 2019  313)
Valokuvia Vaasasta – Fotodrafier från Vasa (Suljettu fb-ryhmä, jäseniä toukokuussa 2019 191) Vaasan historia- Vasas historia (Suljettu fb-ryhmä, jäseniä toukokuussa 2019 395)

Lisäksi netistä / facebookista löytyy melkoinen joukko esilaisiin teemoihin, kuten luontoon, ajankohtaisiin keskusteluihin, tavaroihin, kirppiksiin ym. liittyviä fb-sivuja, joilla on ajoittain esillä myös Vaasaan liittyviä vanhoja asioita. Myös kotiseututyötä tekevät yhdistykset, kuten oma asukasyhdistyksemme Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys, pitävät enemmän tai vähemmän aktiivisesti esillä oman alueensa historiaa / nykyhetkeä / tulevaisuuden näkymiä.

Aimo Nyberg, VKA ry, varapj. ja tiedottaja
aimonyberg(at)gmail.com

HEMMERSGÅRDEN - HEMMERINTALO

Kuva: AN, 2.5.2019. Hemmerintalo, Stundars

Tämä puutalo on pelastettu, purkamisen sijasta se siirrettiin 1970-luvun lopulla pois Vaasasta, uuteen paikkaan Sulvalle Stundarsiin.

Näin haluttiin tehdä, - ja myös osattiin toimia päättäväisesti jo 1970-luvulla Vaasassa.

Upea talo Vaasasta, HEMMERSGÅRDEN, on kirjailija Jarl Hemmerin (1893-1944) lapsuudenkoti. Talo rakennettiin vuonna 1886 Koulukatu 8:aan.

Rakennus toimii nykyään Stundarssin ravintola-ja näytelytilana. Hemmerin talossa on muistohuone, joka sisältää Hemmerin perheen lahjoittamia huonekaluja ja kirjoja. Talolla on karoliininen pohjapiirros ja siinä on tätä nykyä ravintola- ja näyttelyhuoneisto.

Katso Stundarsin erinomaiset nettisivut (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)

http://www.stundars.fi/?lang=fi

Stundars sijaitsee Sulvalla Mustasaaressa. Alue on poikkeuksellisen upea, suuri museo ja elävä kulttuurikeskus.

Perehdy lisää

Museot Pohjanmaalla /Stundars

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/57-stundars

Ja tietenkin vielä fb-linkki

https://www.facebook.com/stundars/


Ravintola Hemmer on korkeatasoinen tilausravintola hienoine tiloineen kokouksille ja juhlatilaisuuksille.

http://www.hemmer.fi/


Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Sekä museoalue, että Hemmerintalon ravintola/näyttelytilat ovat avoinna vain kesäaikaan, muina aikoina tilauksesta.

Kuvat: AN. 2.5.2019


Talon kuvia Vaasasta, ennen siirtoa Stundarsiin 

Kuvia tästä rakennuksesta varmasti on vielä vaasalaisten kotialbumeissa! Ehkä jopa negatiiveina. Mustavalokuvia, haalistuneita värikuvia tai vaikkapa diakuvina.

Jos jollain on tietoa, keneltä tällaisia kuvia kannattaisi kysellä, niin toivon / toivomme Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksessä yhteydenottoa. Autamme myös kuvien skannauksessa, ja mahdollisessa jakamisessa kaikkien iloksi eri somen kanaville.


Digimuotoon siirrettyinä, nettiin jaettuna (Vaasan kuvia 1900-luvulla facebook ryhmä) löytyy jokunen kuva. Tässä pari mielenkiintoista kuvaa.

Jukka Kankaanpää‎, Vaasan kuvia 1900-luvulta. Hemmerintalo, Koulukatu 8.

Kuva netistä, Kuvaaja?. Vaasan kuvia 1900-luvulla. Hemmerin talon purku Stundarsiin siirtoa varten.


Netissä, samasta fb-ryhmästä löytyy myös tämä Markku Niemisen jakama Jarl Hemmerin kaunis runo.

"Det är de stilla stunderna som du skall
leva på.
 I kväll har intet, intet skett,
men något sker ändå.
En fågel och ett vårregn ha sjungit dig
en sång.
Tag med den. Den kan hjälpa dig en gång."

 (Jarl Hemmer 1893 Vasa-1944 Borgå.
"Stilla kväll". Utdrag.)

Tämä kuva on Pohjanmaanmuseolta. Kuvan käyttöoikeuden on asukasyhdistyksemme ostanut tätä Då och nu - Vaasa ennen, nyt projektia varten.


Tässä vielä linkki artikkeliin Jarl Hemmeristä

”Poeten och författaren Jarl Hemmer är för den stora allmänheten främst känd för sin roman En man och hans samvete, som behandlar inbördeskrigets efterräkningar.”

http://www.blf.fi/artikel.php?id=4968&fbclid=IwAR13KPIrKLDB4oRah2oGcHE_oUGB_AD11Cd3AbNKB8jXax_5z1jap2jm5W4

Jarl Hemmer Wikipediassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Hemmer

 Kuva netistä, Kuvaaja? Vaasan kuvia 1900-luvulta, fb-ryhmä.

”Öm omfamning”. Carl-Gustaf Lilius´staty lyfts på plats vid Fiskstranden.
”Suloinen syleily”. Carl-Gustaf Liliuksen patsas nostetaan paikalleen Kalarannassa.


Jarl Hemmerin muistomerkki löytyy Rantakadulta Vaasasta.

Kohde on esittely Rojekti X = blogisivulla

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/09/lintunainen-jarl-hemmerin-muistopatsas.html


Loppuun vielä kuva osoitteesta Koulukatu 8

Tämän päivän tilanteesta. Nykyinen uudisrakennus on punatiilinen, korttelin muiden rakennusten kaltainen, kerrostalo.
 

Kuva: AN. 2.5. 2019. Koulukatu 8, Vaasa.


HUOM!  OBS!

Asukasyhdistyksemme järjestää tulevan viikon tiistaina 7.5. 2019
ASUKASILLAN ARBIKSELLA. klo 18 – 19

Tällöin katsotaan kuvia kaupunkikuvan muuttumisesta, teema on VASA DÅ OCH NU - VAASA ENNEN JA NYT.

Tilaisuus on kaikille avoin, kaksikielinen tapahtuma. (Tällä kertaa ei ole kahvitusta, mutta tulethan silti!)

TERVETULOA - VÄLKOMMEN!



Tämän blogikirjoituksen kuvat: 2.5. 2019 /Aimo Nyberg, Nettikuvat: Jukka Kankaanpää ja kaksi muuta tuntemattoman kuvaajan kuvaa/ Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmä

Teksti: Aimo Nyberg

Vasa då och nu - Vaasa ennen, nyt

Tervetuloa asukasiltaan!

Tule mukaan Arbikselle!

Ti 7.5. 2019 klo 18 - 19.

Katselemme kuvia Vaasasta, muistelemme menneitä…

Tilaisuus on avoin, kaksikielinen tapahtuma, joka toivottavasti saa vaasalaiset innostumaan omasta asuinympäristöstään, tuomaan omia mielipiteitään esille, vaikuttamaan ja kehittämään kaunista kotikaupunkiamme vielä entistäkin paremmaksi asua ja viihtyä.

Tilaisuuden järjestää: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry.

TERVETULOA!


Kom med till ARBIS!

Ti 7.5. 2019  kl. 18 – 19.

Fotografier från förr berättar om hur stadens miljö har förändrats. Deltagarna kan kommentera och diskutera - och förhoppningsvis lärä för framtiden.

Arr. invånarföreningen i centrala Vasa

Öppen tillställning,

VÄLKOMMEN!

Se on menoa nyt!

Kohteina ovat: Mestoosplassi, Jättiläisen tie ja Kylymähelvetti.

Lauantaina 25.5. 2019, klo 9.00 lähtö Vaasasta, henkilöautoilla (kyytiläiset jakavat kulut)
Omat eväät.

Kokoontuminen uimahalliin etupihalla. Ilmoittautumiset viimeistään 21.5. Aimo Nybergille, puh 050 3308540.

Savilahti-talo, 26.5.2018

Kotiseuturetken ohjelma

Klo 10.00 Vähäkyrön Savilahtitalon piha.
Oppaaksi saamme Vähäkyrö-Seurasta Hannu Härön.

Mestoosplassi on kolme kilometriä Vöyrin suuntaan ja yksi tunti siellä.

Seuraavaksi Kylmähelvetti jonne matkaa 10 km, Hyyriän tien varressa ja taas noin tunti.

Viimeisenä Jättiläisen tie ja matkaa noin 10 km. Tunteroinen siinäkin varmaan menee ja paikkahan on Aimaan tien varrella.

Noin klo 13.00. Paluu Vaasaan / tai jos niin sovitaan tutustumista muihin Vähänkyrön kohteisiin.

Teemme siis tiedonkeruuta ja kohteiden valokuvausta näissä kolmessa kohteessa, jotka vielä puuttuvat Rojekti X= hankkeen listoilta / Wikipediasta, Vaasan julkiset patsaat ja muistomerkit.

Vuosi sitten olimme samoihin aikoihin ensimmäisellä Vähäkyrö kuvasafarilla. Katso blogikirjoitus reissusta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/05/lahimatkailua-vahassakyrossa.html

Koko Rojekti X = hankkeen koontilista on täällä.

https://rojektixon.blogspot.com/


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Asukasyhdistyksen kevätkokous

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf pitää sääntömääräisen

KEVÖTKOKOUKSEN 7.5. 2019 klo 19 Arbiksella

Osoite: Kirkkopuistikko 15

Käsitellään sääntömääräiset asiat

Föredragningslista för VåRMÖTET 7.5. c kl 19 på Arbis (Kyrkoespl 15)

1) Mötets öppnande
2) Val av mötets ordförande, sekreterare och 2 protokolljusterare/rösträknare
3) Mötets laglighet, beslutförhet
4) Godkännande av föredragningslista
5) Presentation av bokslut, årsberättelse och verksamhetsgranskarens utlåtande
6) Fastställande av bokslut, beviljande av ansvarsfrihet för styrelsen och övriga ansvarsskyldiga
7 Anmälningsärenden
8) Övriga ärenden
9) Mötets avslutande

Vasa i vårsolen 23.4.2019
Birgitta Lång, ordf. för ICV:s styrelse 2019

Tervetuloa – välkommen!

Kokous on avoin kaikille. Mahdollisissa äänestystilanteissa vain jäsen saa äänestää.

Koonti: Aimo Nyberg, VKA ry:n tiedottaja, varapj.

Venäläinen näkemys Vaasasta 1856

Toimittaja Tapio Parkkari esitteli (25.4.2019) mielenkiintoisen löydön World Digital Librarystä.

Vaasalaisia info Näe syvemmälle Vaasaan – Vaasalainen kaupunkiblogi

http://vaasalaisia.info/nae-syvvemmalle-vaasaan-vaasa-province-1856/

Lainaus

”Tämä kortti on yksi 82 kortin matkamuistosarjasta. Kortit esittävät keisarillisen Venäjän provinsseja sellaisina kuin ne kortin tekijöiden mielestä olivat 1856. 

Kukin kortti esittää yleiskuvan provinssin eli maakunnan kulttuurista, historiasta, taloudesta ja maantieteestä sellaisena kuin tekijät sen kuvasivat. Kortin etuosassa kuvataan jokia, vuoria, suuria kaupunkeja ja tärkeimpiä toimialoja. Kunkin kortin takana on maakunnan kartta, maakuntien sinetti, tiedot väestöstä ja kuva asukkaiden paikallisesta puvusta. Tässä kortissa kuvattu Vazaskaia guberniia (Vaasan maakunta) Matkailukortti näyttää vahvasti mielikuvituksen tuotteelta. 

Vaasan tuhoutui palossa 3.elokuuta 1952, siis neljä vuotta ennen kortin julkaisemista. Laaja tulipalo, tuhosi suuriman osan Vaasan kaupungista. Tulipalo alkoi Läntisen Pitkänkadun varressa sijainneesta turvepehkuvarastosta. Vaasan 403 talosta tuhoutui 379 taloa ulkorakennuksineen, ja kuusi ihmistä sai palon seurauksena surmansa. Palossa tuhoutuneiden talojen arvoksi on laskettu 290 000 hopearuplaa. 

Keisari Nikolai I:n käskykirjeellä 1.3.1854 uusi Vaasa päätettiin rakentaa Klemetsön niemelle noin 7 kilometrin päähän palaneesta kaupungista. Keisaria miellyttääkseen uuden kaupungin nimeksi päätettiin vuonna 1855 Nikolainkaupunki. Kaupungin uusi nimi herätti runsaasti vastustusta ja sitä käytettiinkin vain virallisissa yhteyksissä, kansan suussa kaupunki oli edelleen Vaasa. 

Korttisarjan Vaasa Provinssi-kortti perustui vain mielikuvitusmatkaan ja heikkoon uutisten ja historian tuntemukseen. Tietysti kysymys saattoi olla siitäkin, että korttisarja oli jo niin pitkälle valmisteltu, että sitä ei voinut enää muuttaa.”

Lainaus päättyy

Katso kortti isokokoisena täältä:

https://www.wdl.org/en/item/733/#q=vaasa+finland&qla=en



Korttia on ilo katsoa tarkkaan! 

Kuvien lukeminen ei ole helppoa. Ei varsinkaan vanhempien aikakausien kuvien ymmärtäminen, tulkitseminen. Monestakin syystä. Esim. siksi, että kuvien tekeminen, ja niiden julkaiseminen oli aivan erilaista vuosikymmen, vuosisata, vuosituhat sitten.

Milloinkaan ei silmiemme ympärillä ole ollut näin paljon kuvia kuin nykyään. Hukumme kuvatulvaan, eikä meillä ole aikaa, eikä ehkä haluakaan ymmärtää näkemäämme.

Itse yritän, pyrin lukemaan kuvia. Joskus pelkästään kuvia. Usein on myös mahdollisuus lukea niiden kanssa julkaistut kuvatekstit. Monille meistä tämä helpottaa, auttaa ymmärtämään mistä kuva ja teksti yhdessä haluavat meille viestiä? Kouluissa meidät on opetettu uskomaan nimenomaan painettuun sanaan.

Kuvatekstien kielen kanssa voi tulla ongelmia, jos kielitaito puuttuu.

Venäjää en osaa, siksi minulle tuli ylitsepääsemättömiä vaikeuksia saada selville Vazaskaia guberniia Matkailukortin kokonaisviestiä.

Oli siis nähtävä hieman vaivaa, että pääsin eteenpäin.

Tällaiset vanhat kartat, ja historia kaiken kaikkiaan kiinnostavat minua kovasti.

Niinpä päätin pyytää apua venäjää osavalta ystävältäni, Kari Nikkaselta. Kari on koulukaverini lukioajoilta, ja tänään tekijä, osaaja monellakin alalla.

Tässä alla on Karilta saamiani käännöslauseita korttien kuvateksteistä. Ne ovat kovasti ajatuksia herättäviä. Näistä ”muinaisvenäjän” suomennoksista voimme yrittää saada jonkinlaisen käsityksen siitä, miten tuon ajan, eli 160 -170 vuoden takainen ”WIKIPEDIA” (Karin luonnehdinta korttien luonteesta) tallensi perustietoja Venäjän imperiumin eri maakunnista.

Ihan koko kansan käyttöön ne eivät silloin tokikaan olleet. Moneen tärkeämpään käyttöön niitä valmistettiin, hyödyksi, avuksi hallinnolle jne.

Vaasa oli, kuten voimme hyvin ymmärtää, merkittävää aluetta koko Venäjän laajan valtakunnan kannalta. Vaasassa ja Vaskiluodossa oltiin Venäjän imperiumin läntisellä puolustuslinnakkeella. Ennen tsaarien valtakunnan romahtamista tänne saatiin valmiiksi myös rautatie, Vaasaan (1883), ja satamaan Vaskiluotoon (1900). Samalla raideleveydellä pääsee Vaasasta edelleenkin aina vaikka Valadivostokiin asti.


Tässä kuvat ensin kokonaisina 

Ja sitten käännöksiin 

Karin käännöksiä apuna käyttäen ja kuvia katsomalla, voi yrittää tulkita/arvailla mistä korteissa kerrotaan.

- erityispiirteet, yleisesti elintärkeää
- leipomo, höyry tehdas – höyrymylly
- kauppa, kaupankäynti
- laivanrakennus
- kellot ja kronometrit
- terveellinen ilmasto
- kaupungit 1. Vaasa, 2. Kaskinen Kristiinankaupunki, 3. Nykarleby 4. Gamlakarleby 5. Jakobstad 6. Jyväskylä
- Vaasasta Pietariin 732, Moskovaan 1399 virstaa
- maaperä koostuu graniitista, hiekasta ja savesta
- maa-alueen laajuus 36438 neliövirstaa
- maakunnan vaakuna
- Vaasan maakunta, pohjoiseen Oulun maakunta, itään Kuopion maakunta, kaakkoon Mikkelin maakunta, Etelään Hämeen maakunta, lounaaseen Turun maakunta.
- Itämeri, Pohjanlahti
- väestö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja venäläisistä
- maakunnassa 202 710 henkeä, molemmat sukupuolet



Katsotaan vielä kuvia yksitellen
 
Vilja-aitta, leipomotuotteet, Vaasan höyrymyllyn alkuvaiheet Vanhassa Vaasassa, tästä taitaa alla olevassa kuvassa olla kyse.

Tutut lähikaupungit, ja… Jyväskyläkin vielä maakuntaan kuuluvana.

Laivanrakennusta, kyllä, Vaasan maakunta oli johtavaa aluetta laivojen rakentamisessa, ja myös mm. tervantuotannossa. Entä mihin viitataan kelloilla ja kronometreillä? Jotain on täytynyt ollut, - kenties metallialan osaamista, konepajateollisuuden esivaiheita, - mitä muuta?

Vaasaan, oli melkoinen matka, Pietarista, Moskovasta

Vaakuna. Mielenkiintoinen tulkinta. Sekä taustavärin, että kuva-aiheen osalta.

Kaupungin nimi kartalla on Vasa. Siis nykyinen Vanha Vaasa. Naapurimaakunnat olivat myös nimetty kaupunkien mukaan, Oulu, Kuopio, Mikkelöi, Häme, Turku. (Häme, mihin asti se ulottui, en tiedä, Tampereelle? Hämeenlinnaan?)

Asukkaista on esitetty vain yksi kuva. Kuvatekstin mukaan väestö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja venäläisistä. Kuvan voisi nykytietämyksen mukaan arvioida esittävän Vaasan seutua pohjoisempien alueiden kansankulttuurillisia piirteitä.
Väestönlaskentaakin tuohon aikaan jo tehtiin. Kuvatekstin mukaan siis maakunnassa oli 202 710 henkeä, molemmat sukupuolet. Kieliryhmiä erottelematta. Muita lähteitä hyödyntämällä saisi varmaankin selville, onko tämä luku oikeansuuntainen. Samoin mm. äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän suhteessa muihin.

HUOM!

Tämä blogikirjoitus on tehty vain sillä tarkoituksella, että jokainen lukija perehtyy itse asioihin, etsii faktoja lisää, ja muodostaa vasta sen jälkeen omat näkemyksensä asioista. Esitetyt käännökset, niistä ja kuvista tehdyt tulkinnat voivat olla myös vääriä, epätarkkoja, ainakin puutteellisia.

Jos haluat kommentoida tätä, tai tehdä oman kirjoituksen tähän liittyen, otan mielelläni vastaan lyhyitä tai pidempiäkin tekstejä julkaistavaksi tässä blogissa.

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com



PS.

Autonomian ajasta löytää kyllä lisätietoja, jos haluaa asiaa tutkia. Yksi huonosti tunnettu arkisto on Venäläiset sotilasasiakirjat (VESA)

http://www.narc.fi/vesa/

Lainaus sivulta

”Venäläisen sotaväen jäljiltä jäi Suomeen suuri määrä mielenkiintoista arkistoaineistoa, jossa on tietoja Suomessa olevista varuskunnista ja linnoituksista sekä venäjän armeijan ja suomalaisen yhteiskunnan rinnakkaiselosta 1800-luvun alusta itsenäistymiseen saakka. 

Kansallisarkiston Vakka - tietokantaan digitoitu aineisto palvelee kansalaisten, tutkijoiden ja opetuksen tiedontarpeita, mutta myös sisällöntuotantoa ja elinkeinoelämää, turvaten samalla arvokkaan kulttuuriperintömme säilyvyyttä.” 

Lainaus päättyy
 
Aimo