Paul von Gerich ja C.G.E. Mannerheim

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

http://vaasanseutu.fi/vaasan-seutuinfo/historia/paakaupunkina/

”Mannerheim saapui Vaasaan 19.1.1918 ja aloitti täällä valkoisen armeijan muodostamisen. Tammikuun 25. päivänä hän antoi käskyn venäläisten varuskuntien riisumiseksi aseista. Sotatoimet alkoivat tammisunnuntaiksi kutsuttuna päivänä 27. tammikuuta sekä Vaasassa että eri puolilla maakuntaa. Saksassa koulutuksessa olleiden suomalaisten jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan Arcturus-laivalla 25.2.1918. Jääkärit joutuivat heti keskelle sotatoimia kouluttamaan ja johtamaan valkoisia joukkoja.” 

Kuvat: AN. Kun Vaasan kaupungintalossa nousee ylös sisääntuloportaikon, niin toisen kerroksen tasanteella vastaan tulee – ratsastava Mannerheim.

Katso aikaisempi kirjoitus tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html

Katso Wikipediasta: Mannerheimin ratsastajapatsas

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsalkka_Mannerheimin_ratsastajapatsas

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta jatkuu

”Senaattorit Alexander Frey, E.Y. Pehkonen ja Heikki Renvall olivat päässeet viime hetkellä pakenemaan punaisten valtaamasta Helsingistä ja saapuivat Vaasaan sotatoimien juuri puhjettua. Myös Tampereella ollut senaattori Juhani Arajärvi siirtyi Vaasaan. Maaliskuun lopulla P.E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén onnistuivat matkustamaan Helsingistä Vaasaan. Valkoisen Suomen senaatti istui Vaasassa kolme kuukautta. Aluksi senaatti työskenteli Koulukadun varrella maaherratalossa, jossa myös Mannerheim oli majaillut pari viikkoa tammikuussa. Tilat olivat kuitenkin ahtaat ja meluisat, alakerrassa toimi teollisuuskoulun tiloissa aseverstas. Maaliskuun 16. päivänä senaatti ja sen kanslia muuttivat väljempiin tiloihin kaupungintalolle.” 


Lainaus Christian Olssoninilta fb-sivustolta Vaasan historia (kirjoitus 13.1.2018)

PAUL VON GERICH PERUSTI VALKOISEN ARMEJAN 

Monesti luullaan, että Mannerheim perusti Valkoisen armeijan. Sen perusti, rakensi ja koulutti venäläinen upseeri Paul von Gerich, Vaasassa. Hän oli suojeluskuntien piirijohtaja jo loppuvuodesta 1917. Hän oli toiminnassa tehokas ja onnistui perustaa Vaasan alueelle useita suojeluskuntia. Hänen ansiosta Vasan suojeluskuntapiiri oli kolmannes maamme suojeluskunnista. Gerich lähti Etelä- Pohjanmaalle perustamaan ja kouluttamaan suojeluskuntaa, kun Mannerheim tuli Vaasaan. Paul von Gerich oli myös Vimpelin sotakoulun perustaja ja ensimmäinen johtaja. 

Tosi seikka oli, että jopa suojeluskunnat vieroksuivat aluksi Mannerheimiä, he olisi halunneet ahkeran ja osavan upseerin Gerichin ylipäälliköksi. Mannerheim oli täällä tuntematon ja vieras, kun hän 19.1.1918 tuli salanimellä palvelijan kanssa Vaasaan. 

Kirjan Polle 1-2 on kirjoittanut Tutkija Lars Westerlund, Helsinki 1997, yht.446 ss. 

Lainaus päättyy 

Kuva: Christian Olssonin kokoelmat

Päämajan muistolaatta

Tapahtumat sata vuotta sitten etenivät niin, että Mannerheim sai tehtäväkseen johtaa ylipäällikkönä hallituksen joukkoja. Vaasa, ja sen jälkeen muutkin paikkakunnat olivat sisällissodan edetessä tapahtumien keskipisteessä.

19.1. – 9.2. 1918 päämaja oli osoitteessa Koulukatu 2, Vaasa.

Lue lisää Maaherrantalosta, Vaasan kaupungin sivulta (kaupungin julkiset rakennukset)

https://www.vaasa.fi/kaupungin-julkiset-rakennukset

Tämän rakennuksen julkisivussa, pääsisäänkäynnin vieressä on muistolaatta, joka on paljastettu 50 vuotta sitten 19.1.1968.

Tässä Wasastjernan palatsissa, ja myöhemmin Maaherran talossa, on nykyään Pohjanmaan museon tiloja. Toisessa kerroksesta löytyy myös nurkkahuone, johon on sisustettu Mannerheim -museo muistoksi niiltä ajoilta, jolloin hän eli talossa.

Kuva: AN

Seuraa tätä blogia! Tule mukaan tekemään tätä sivustoa!

Voit lähettää kirjoituksiasi ja kuvia julkaistavaksi, kunhan ne jollain tavalla liittyvät Vaasaan. Aiheet voivat olla historiaa, tätä päivää… tulevaisuudenkin miettimistä. Yhteydenotot allekirjoittaneeseen.

Nyt tulevana keväällä 2018 esille tulevat, ainakin muutamia kirjoituksia, sadan vuoden takaisista asioista, teemoista. Vaasan merkitys koko suomen historiassa on hyvin merkittävä.

Arvoisat vaasalaiset, - kirjoitellaan näistä asioista itsekin, sillä aivan varmasti muutkin näistä näkemyksiään esittävät.

Osallistu keskusteluun, kommentoi, jaa lisämateriaalia, valokuvia tähän tämänpäiväiseen blogikirjoitukseen liittyen!

Vaasan patsaat, muistomerkit ja muistolaatat -teemasivusto facebookissa löytyy osoitteesta:

https://www.facebook.com/rojektixon/ (16.1.2018 kohdalta)

Suora fb-linkki, josta helpompi löytää myöhemmin

https://www.facebook.com/rojektixon/posts/761192387403945

Aimo Nyberg
Eläkkeellä oleva kuvisopettaja
Rojekti X = hankkeen inspiraattori

aimonyberg(at)gmail.com

Satu: NEA-KEIJUKAISEN SAARI

Aatto Wuorenlinna on ollut asukasyhdistyksemme pitkäaikainen hallituksen jäsen jo parin vuosikymmenen ajan.

Syyskokouksessamme marraskuussa 2017 Aatto nimettiin hallituksemme kunniajäseneksi.

Kunnioitettu 90 vuoden ikä hänellä tuli täyteen joulun aikaan.


Aatto on uskomaton kertoja, sekä historiallisten tapahtumien, että vertauskuvia sisältävien tarinoiden esittäjä. Nyt tämän blogin lukijoilla on suurenmoinen ilo saada lukea hänen joulun pyhinä muistiin kirjoittamansa sadun, jonka hän kertoi läheisilleen.

Tämä suorastaan topeliaaninen eläinsatu ansaitsee tulla kerrotuksi, kuulluksi juuri täällä Vaasassa, ja vieläpä juuri tänään, merkittävänä päivänä, Sakari Topeliuksen 200 v. syntymäpäivänä.

NEA-KEIJUKAISEN SAARI
Kirjoittanut ”Nealle” joulusaduksi v. 2017
Aatto Wuorenlinna ©

Käsinkirjoitetun tekstin puhtaaksikirjoitus & editointi Aimo Nyberg, 7.1.2018
Tämä hieno satu ansaitsisi tulla jossain vaiheessa vielä myös kuvitetuksi.

Satu 

NEA-KEIJUKAISEN SAARI 

Sen kaupungin edustalla, jossa me asumme, on laaja saaristo, pieniä ja suuria saaria. 

Kauneimpana niistä – myrskyävän meren keskellä, on tuo kaunis vihreän metsän peittämä saari, jossa on luonnonniittyjä ja kaikkialla kauniita kukkia. Se on rauhallisuuden paikka, koska siellä ei asu yhtään ihmistä. 

Saaren eteläosassa on tosin majakka, jonka valo opastaa laivoja ohittamaan saaren ympärillä olevat matalikot ja karikot turvallisesti. 

Sinä olet varmaan joskus käynyt siellä, ja nähnyt tuon suuren kiven, jota pikku lapsikin voi työntää keinumaan, ja se keinuu aika kauan, kun sen on ensin saanut liikkeeseen. 

Kukaan ei tiedä, että sen sisällä asuu keijukainen nimeltä: Nea. 

Se on lämmin ja turvallinen koti tuolle keijukaiselle talven pakkasissa. Silloin meri jäätyy, ja jää on niin paksu, että sen päällä voi kävellä. Talvella myös sataa lunta, ja lumi peittää paksuun kerrokseen puiden oksat.

Jos katsoo tarkemmin, niin kyllä näkee, että nuo lumihanget ovat muodostuneet pienistä lumihiutaleista, jotka ovat monen – monen näköisiä – kaikki erilaisia toisistaan.

Saarella asuu myös monenlaisia eläimiä, jotka ovat hyviä ystäviä keskenään.

Sorsaemot tuovat Nealle munan päivässä, metsot tuovat erilaisia marjoja, niitä ovat mustikat, vadelmat, karpalot ja niin hyvän makuiset villit metsämansikat.

Merikotkat tuovat hyvin usein Nealle haukia ja lohia, niin että ruokaa Nealla riittää yllin kyllin.

Lähellä on kirkasvetinen lähde, jonka hyvänmakuisesta vedestä Nea pitää.

Siellä asuu myös paljon haahkoja, joka on sellainen vesilintu, joka nyppii itsestään mitä pehmeämpiä untuvia, että niiden munista syntyvillä poikasilla olisi lämmin ja pehmeä koti siinä pesässä, jonne ne syntyvät.

Nea tapaa kerätä nuo untuvat sen jälkeen, kun haahkan poikaset ovat kasvaneet suuriksi ja lentäneet pois pesistään. Niistä untuvista Nea tekee vuoteeseensa lämpimät peitot ja pehmeät tyynyt ja lattialle matot, joilla on miellyttävää astella.


Tuona kauniina kesäpäivänä, josta kerron, oli siellä rannan kivenkolossa asuva hylje nähnyt, että saarelle oli uinut terävähampainen susi, joka oli valmis syömään minkä tahansa kohtaamansa eläimen.

Hylje oli lähettänyt varoituksen kaikille saaren muille eläimille ja sanonut, että tuo susi on aiheuttanut häiriön saaren keskuuteen. Tuon varoituksen sanoman oli eräs hylkeen hyvä ystävä harakka vienyt jokaiselle saaren eläimistä.

Oravakin oli niin pelästynyt, - vaikka niillä aina on valmiina neljä pesää eri paikoissa, - että se oli sanonut huolestuneena siilimammalle, että kuinkahan minun keräämieni käpyvarastojen nyt käy, mutta siilimamma oli vastannut, että ole huoletta, sudet eivät syö käpyjä.

Jänöpupu oli päättänyt piilottaa koko perheensä erään tuuhean pensaan alle. Kärppä äiti oli silloin pyytänyt, että saanko minäkin tuoda koko perheeni sinne samaan piilopaikkaan, kun minun poikasenikin ovat vielä niin pieniä. Jänis oli sanonut, että tuo vaan, ja sinne saa tulla kaikki muutkin suojaa tarvitsevat eläinystäväni.


Susi oli niin lopen uupunut pitkästä uintimatkastaan, että se nukkua köllötti auringonpaisteessa rantakalliolla. Siksi saaren eläimillä oli hyvin aikaa järjestää tuo kokous, jossa päätettäisiin siitä, että kuinka tästä vaarasta selvittäisiin.

Kaikki kääntyivät suuren huuhkajan puoleen ja kysyivät häneltä ratkaisua tähän pulmaan. Huuhkaja oli ennenkin löytänyt ratkaisut moniin saaren eläinten ongelmiin, ja niistä ratkaisu löytyi nytkin.

Huuhkaja kääntyi kokouksessa mukana olevan kotkan puoleen ja kysyi: ”Etkö sinä hyvä veljemme, voisi kantaa suden pois saareltamme”. Kotka siihen vastasi: ”Onhan tuo susi aika raskas ”klimppi” minun nostettavaksi, - mutta meidän kaikkien vuoksi minä sen teen. Yritän parhaani”.

Suden vielä sikeästi nukkuessa kotka tarttui siihen terävillä suurilla kynsillään, ja nousten samalla suurten siipiensä avulla korkealle ilmaan, kotka kantoi suden pois suuriin metsiin mantereelle.


Sillä tavalla palasi rauha taas tuolle saarelle, jossa pienet peikot keinuttivat iltaisin tuota suurta kiveä, joten Nea keijukainen sai joka ilta vaipua rauhalliseen uneen.


Siellä metsässä vasta susi oli herännyt ja ihmetellyt, että miten minä olen tänne joutunut. Minähän uin tuon hirveän pitkän matkan tuonne vaahtoavan meren ympäröimälle saarelle.


Mutta kaikki saaren eläimet huokasivat helpotuksesta syvästi onnellisina, kun totesivat, että vaara oli saatu pois hoidetuksi.

Neakin soitteli pajun oksasta tehtyä huiluaan, ja niin monet eläimet pysähtyivät onnellisina sitä soittoa kuuntelemaan.

Kun siis sinä taas joskus käyt tuolla saarella – niin keinuta sitä suurta kiveä, sillä voit olla varma, että Nea keijukainen siellä sisällä silloin vaipuu ansaitsemaalleen iltapäiväunelle rauhallisena ja onnellisena.

Aatto kirjoitti 17/12 2017 klo 14.45. 

Kuvituskuva: Graffitimaalaus "Susi".
Kuva löytyy Vaasasta, siiloista, maanrajasta betonirakenuksen pohjoispuolelta.

200 vuotta Topeliuksen syntymästä

Sunnuntaina 14.1. 2018 on tärkeä merkkipäivä!

Sakari eli Zacharias Topeliuksen 200-v syntymäpäivä.

Kuvat: AN. Zacharias Topeliuksen patsas on ollut Vaasassa Kirkkopuistikon ja Hovioikeuden puistikon risteyksessä jo yli 100 vuotta. Teos on paljastettu 22. toukokuuta 1915.

Lue lisää tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/zacharias-topelius-22-toukokuuta-1915.html

Lue myös Wikipediasta Z. Topeliuksesta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius

Tutustu Topeliusseuran sivustoon:

http://www.topeliusseura.fi/etusivu/


Kuvat ja jutun koonti: Aimo Nyberg

Pokémonit ja geokätköt

Vaasan patsaat ja muistomerkit -teemaa olen edelleen halukas jatkamaan. Sekä kirjoittamaan aiheesta, että esittämään ko. kohteista itse ottamiani / muiden kuvaajien ottamia valokuvia.

Viime vuonna 2017 jo yli sadan Vaasan julkisen veistoksen ja muistomerkin esittely Rojekti X= :ssa saa jatkoa, kunhan ideat tästä selkiintyvät.

Kutsun taas teitä muitakin mukaan! Näkökulmia voi aivan vapaasti laajentaa. Kertokaa ideoistanne, toiveistannekin (esim. koulujen kannalta).

Löytyisikö ketään, joka haluaisi tehdä isomman tai pienemmän jutun näistä otsikoista:

1. Pokémonit ja Vaasan patsaat

2. Vaasan geokätköt ja patsaat

Samalla tulisi meille muille edes vähän tutuiksi nämä viime vuosien hittiharrastukset.

Wikipedia:

”Pokémon Go on ilmaiseksi pelattavissa oleva lisätyn todellisuuden mobiilipeli, jonka on kehittänyt Niantic Labs. Se julkaistiin heinäkuussa 2016 Anroid- ja iOS -käyttöjärjestelmille aluksi Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja myöhemmin laajasti Euroopassa sekä muutamassa muussa maassa. Pelissä pelaaja voi pyydystää ja kouluttaa virtuaalisia Pokémon -hahmoja sekä taistella niitä vastaan. Pokémonit esiintyvät eri paikoissa oikeassa maailmassa, ja pelaajan liikkuessa paikasta toiseen hänen puhelimensa värisee Pokémonin läheisyydessä. Pokémonit pyydystetään puhelimen kameran avulla poké-palloon.” 

Tutustu lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon_Go
 

Tutustu GEOKÄTKÖILYYN  

https://geokätköt.fi/

Tällä sivustolla, vaasaennenjanyt, voi kuka tahansa jakaa mielenkiintoisa juttuja ja kuvia!
Ainoa toive on, että ne jotenkin liittyvät Vaasaan. Materiaalia ei tosin voi itse sivustolle lisätä, vaan toimittamalla materiaali s-postilla, ja sopimalla asiasta allekirjoittaneen kanssa.

Kiittäen Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Kuva: AN. Tämä kuvituskuva ei liity ylläolevaan teemaan. Kuva on Vaasan pääkirjastossa olevasta Kirjastomuseosta. Mielikuvitusta on aina käytetty elävöittämään todellisuutta. Tämä päivänä, digitaalisten laitteiden aikakautena, puhutaan paljon ns. lisätystä todellisuudesta. Eli hyvänä esimerkkinä juuri nämä Pokémonit, - digikameralla saadaan oikeaan maisemaan, tai patsaskuvaan jotain ekstraa… hyvin mielenkiintoista!

Aimo

Tikanojalla Visannin näyttelyssä

Näin loppiaisviikonloppuna, sunnuntaina oli jo taas aika lähteä liikkeelle, palata vähitellen takaisin tavalliseen arkeen, elämän rytmeihin.

Hyvän tilaisuuden tarjosi Tikanojan taidekodissa oleva Matti Visannin näyttely. Tänään oli odotettu näyttelyn esittely, näyttelyn pystyttäneen Pohjanmaan museon aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamon vetämä tunnin kierros, eli kolmen kerroksen opastettu matka hyvin mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen aiheeseen.

VIP-tilaisuuden järjesti Tikanojan taidekodin ystävät ry.

Näyttely on helposti lähestyttävä, aivan omin päinkin. Suosittelen, ellet ole vielä käynyt. Kokonaisuus on selkeästi rytmitetty eri aikakausiin ja teemoihin. Huone huoneelta avautuu aivan uskomaton määrä tietoa ja kuvamateriaalia arkkitehti ja taiteilija Matti Visannin elämästä ja laajasta tuotannosta. On arkkitehtuuria, monumentaalisia muistomerkkejä, on kirjojen kuvitusta, graafista suunnittelua, postimerkkejä, logoja, rahoja, ja suuria projekteja, kuten Kalevalan kuvitusta ja uskonnollisia kuvituksia.

En halua jättää tällaisia tilaisuuksia väliin. Kun paikalle saadaan henkilö, joka on näyttelyn koonnut, valikoinut paljon suuremmasta määrästä oleellisimmat, tärkeimmät esimerkit, on odotusarvo suuri: syvällistä pohdintaa, asioiden oikeisiin mittasuhteisiin laittamista, suorastaan intohimoista perehtyneisyyttä asiaan. Näin minusta tänään olikin! Kiitokset tästä. Jaakko Linkamo oli omiensa sanojensakin mukaan todella iloinen, kun hän sai tämän näyttelyn tehdä.

Matti Visanti on jäänyt liian pienelle huomiolle koko Suomessa, ja myös meillä täällä Vaasassa. Nyt on erinomainen tilaisuus nähdä ”silmiemme eteen tuotuna” maamme historiaa ja Vaasankin tapahtumia noin sadan vuoden takaa, muutaman vuosikymmenen ajalta.

Arkkitehtina Matti Visanti jätti selkeän jäljen tänne Vaasaan. Näyttely ei tähän puoleen keskity, mutta se on ymmärrettävää. Visanti on niin paljon muutakin. Eikä Tikanojan taidekodin huoneet voi tiloiltaan muuksi muuttua.

Visannin Vaasassa olevaan arkkitehtuuriin on syytä palata. Eli kohteiden esittelyä jatkossa tarvitaan vielä! Tikanojan taidekodin ystävä yhdistykselle /puheenjohtaja Marion Lepistölle esitettiinkin näyttelykierroksen lomassa toive, että järjestettäisiin kävelykierros tai kierroksia Visannin arkkitehtuuriin liittyen. Jaakko Linkamolla oli esittää alustava karttakin sellaisista kohteista, jotka vielä ovat olemassa Vaasassa, suurimmalta osin kantakaupungin alueella. Tällaiselle kävelykierrokselle haluan mukaan tottakai!

Kuva: AN. Karttaan on merkitty mustilla pallukoilla osoitteita eli kohtia Vaasan kartalla, joista Matti Visannin piirtämiä rakennuksia vielä löytyy. Kartan merkinnät Jaakko Linkamo

Matti Visannin koko tuotanto on luetteloitu hänen poikansa Markus Visannin toimesta jo vuosikymmeniä sitten. Tutkimuksia ja kirjojakin on tehty, ilmeisesti viimeisin kirja on 80-luvulta. Pojanpoika, nimeltään Matti Visanti hänkin, oli avajaisissa mukana, ja piti siellä avauspuheenkin.

Ilmeisesti joskus on ollut joitakin yrityksiä saada rahoitusta suvun hallussa olevien arkistojen ja taidekokoelmien esille tuomiseen. Hienoa, että nyt on täällä Vaasassa tällainen kokonaisuus nähtävillä.

Toivoa myös sopii, että tämä näihin vaasalaisiin olosuhteisiin, Tikanojan taidekotiin räätälöity näyttely saisi tulevina vuosina jatkoa myös muualla. Esimerkiksi Helsingissä tai Oulussa. Uusien museoiden tekniikoilla mm. digitaalisuutta hyödyntäen Visannin tuotannosta saisi ns. irti vielä aivan uudet tehot ”kierrokset”.

Näyttely on avoinna Tikanojan Taidekodissa 4.2. 2018 asti.

Tutustu lisää näyttelyyn

http://www.tikanojantaidekoti.fi/

Tutustu myös Tikanojan taidekodin Ystävät ry:n nettisivuun

http://www.tikanojantaidekoti.fi/ystavat.html

 

Kuvat: AN. Matti Visanti suunnitteli mm. keväällä 1918 postimerkkejä Svinhufvudin ja Mannerheimin johtamalle Valkoiselle Suomelle, eli Vaasan Senaatille, sotalipun suojeluskunnille jne.
Näyttelyssä on paljon symboliikkaa, tutkittavaa tällaisista asioista kiinnostuneille.

Kuvat: AN, 7.1.2018. Tikanojan taidekodin portaikossa on ollut vuosikymmenet eräs mielenkiintoinen lasille maalattu teos. Se on myös Matti Visannin maalaama, ja nimeltään Tammi.
 

Viime kesänä 2017 teos konservoitiin, kunnostettiin Tikianojan taidekodin ystävät ry:n myöntämällä  merkittävällä rahallisella tuella.

Ylemmässä kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Marion Lepistö kiinnittää teoksen alle asiasta kertovan laatan.

Alemmassa kuvassa aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo kertoo teoksesta, jota hän pitää yhtenä avainteoksista Matti Visannin tuotannossa. Teos on pysyvä, ikkunateos, ja sitä voi ihailla aina kun talossa käy!

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, Tikanojan taidekodin ystävät ry:n hallituksen jäsen

A.W. STENFORS

A.W. Stenforsin muistolaatta on Vaasan Kauppahallin julkisivussa osoitteessa Vaasanpuistikko 18.

Muistolaatta on paljastettu 2. tammikuuta 2002.

Tekijä: Marita Perttula

Kuvat: AN

Taustatietoja 

Lainaus Pohjalaisen lehtiartikkelista, tammikuu 2002

Halli Oy tilasi reliefin Marita Perttulalta kauppahallin suunnittelijasta ja lääninarkkitehdistä A.W. Stenforsista. Reliefin paljastustilaisuus oli 2.1.2002 satavuotiaan Vaasan kauppahallin kunniaksi. Reliefi sai paikan kauppahallin päätyyn. Halli Oy halusi siis juhlistaa päivää muistamalla yhtiön perustajaa ja kauppahallin suunnittelijaa, A.W. Stenforsia. 

Kuvanveistäjä Marita Perttula on pyrkinyt teoksessaan mahdollisimman paljon yhdennäköisyyteen, siis näköiskuvaan. Taiteilijan mielestä reliefin sivuprofiilin valitseminen kuvausaiheeksi kuvasi parhaiten jämäkkänä tunnettua Stenforsia. Hänellä oli myös selkeät kasvonpiirteet. 

Lainaus päättyy

Reliefiin lisättiin myöhemmin alapuolelle ruotsinkielinen teksti, jossa on samat tiedot toisella kotimaisella kuin itse reliefissä. Ruotsinkielisen laatan laittamista edelsi paikallisissa lehdissä, erityisesti Vasabladetissa käyty kielipoliittinen keskustelu.


Perustietoja Alfred Wilhelm Stenforsista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Wilhelm_Stenfors

Mitä  Stenfors on suunnitellut Vaasassa?

Palosaaren kirkko on Stenforsin suunnittelema, katso lisää wikipediasta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palosaaren_kirkko
 
Luettelo Stenforsin töistä Vaasassa

• Vaasan kauppahalli, Vaasanpuistikko 18, 1902 (alahalli) ja 1927 (ylähalli)
• Vaasan villatavaratehdas (kulmatalo), Asemakatu 10, 1904–1909
• Vaasan kaupunginteatteri ent. Vaasan Työväenyhdistys, Pitkäkatu 53, 1906–1907
• Kipinän talo, Hovioikeudenpuistikko 5, 1907
• Kirvesmiehenkatu 2 (puutalo), 1907
• Vaasan lyseon lukio (ent. Kirkkopuistikon yläaste ja lukio) ent. Tyttölyseo, Kirkkopuistikko 27, 1906–1909
• Palosaaren kirkko, Kapteeninkatu 18, 1908–1910
• Myntin talo, Koulukatu 18, 1910
• As. Oy Vaasanpuistikko 4, Koulukatu 30, 1911
• Kirvesmiehenkatu 2 (kivitalo), 1912
• Lennart Backmannin talo, Rantakatu 3, 1912
• Wärtsilän vanha tehdas ent. Onkilahden konepaja, 1913
• Halli Oy, Vaasanpuistikko 18, 1914
• Ent. Poliisilaitos, Raastuvankatu 30, 1914
• Koulukatu 60 (kaksi puutaloa, purettu)
• Pitkänlahdenkatu 4-6 (puutaloja 4 kpl, 18 asuntoa). Alun perin Työväen Asunto-Osuuskunta, nykyisin Asunto-Osuuskunta Omakoti. Suomen vanhimpia asunto-osuuskuntia.

 


Vaasan kauppahallista voi lukea mm. wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_kauppahalli

Katso myös Vaasan Kauppahallin fb-sivut

https://www.facebook.com/vaasankauppahalli.vasasaluhal/

Kuvanveistäjä Marita Perttulan esittely löytyy Vaasan Taiteilijaseuran sivuilta

https://www.vaasantaiteilijaseura.fi/taiteilijat/marita-perttula 

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta A.W. Stenfors netissä osoitteessa

Suora linki fb-kohteen kommentoitiin  TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 2.1.2026