Luukku 10

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua.

Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia noin vuoden aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.

Kymmenes luukku

Päivän luukku 10.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan perjantaina 11.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:

Merituuli-suihkukaivo muistomerkki on hankittu Vaasan kaupungin toimesta vuonna 1975 kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Merituulen ideana on tuulen pullistama purje.

Patsas on 5,3 metriä korkea ja sen halkaisija on 2 metriä. Se on valmistettu enimmäkseen käsityönä 5 mm vahvasta haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä.

Patsas painaa noin 2000 kiloa. Betonista valettu vesiallas on halkaisijaltaan 6 metriä.

Haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä valmistetun suihkukaivon taakse on Pursimiehenkadun puolelle rakennettu Pilvilammen kivistä amfiteatterin muotoon terassi. Kiviä on 130. Pengermille istutettiin vuorimäntyjä ja juhannusruusuja.

Merituuli-suihkukaivo Muistomerkki sijaitsee Palosaaren torilla.

Sen on valmistanut kuvanveistäjä Eero Hiironen. Paljastustilaisuus vietettiin 8.6.1979 Unicefin lasten vuoden merkeissä. ”Mr. Unicef”, näyttelijä Danny Kaye Yhdysvalloista suoritti vihkimisen.

Kerrotaan, että suihkukaivo toimi avajaispäivänä toivomuslähteenä. Haluan uskoa, ettei tämä ”toivomustaika” ole suihkulähteestä mihinkään kadonnut nykypäivänäkään? Ei muuta kuin taas ensi kesänä kokeilemaan!

Mikäs sen mukavampaa kuin istuskella puiston penkeillä aurinkoisella Palosaaren torilla, jäätelötötteröä syömässä, vaimon, perheen tai ystävien kanssa. Suihkulähteen veden välkehtiessä silmien edessä, kesätuulen vilvoittaessa auringonpaisteen kuumuutta… olo on kuin olisi lähtenyt merelle purjehtimaan!

Merituuli-suihkukaivo on yksi niistä kohteista Vaasassa, joita on viime vuosien aikana kunnostettu. Myös Palosaaren toria on jo viime vuosina laitettu entistä ehompaan kuntoon. Tämä työ saa vielä jatkoa.

Torialueet ovat alueen asukkaiden tärkeimpiä kaikille yhteisiä kohtaamispaikkoja. Ne ovat myös monenlaisille toiminoille välttämättömiä tiloja. Näiden hyvä suunnittelu ja kunnossapito kaunistaa aluetta ja kohottaa sen arvoa kaikin puolin. Kun ihmiset viihtyvät torilla, asiat ovat paikkakunnalla hyvin.

Lue lisää: 
http://www.kultiva.fi/OM%20dokumentit/patsaat_taustaa_634377785152567601.pdf

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Luukku 9

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua.

Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia noin vuoden aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.

Yhdeksäs luukku 

Päivän luukku 9.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan torstaina 10.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:

 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneet

Vuonna 1918 kansalaissodan oloissa henkensä menettäneiden työläisten ja torpparien muistomerkki.

Tämän punaisten muistomerkin, muistokiven ja sen ympäristön eli tuuheat havupuut taustalla, suunnitteli Vilho Aalto.

Pystytysvuosi on 1962, muistomerkin paljastusjuhlallisuudet pidettiin syyskuun 2. päivänä 1962.

Sijainti: Vaasan vanhan hautausmaan vieressä olevassa puistossa, hautausmaan ulkopuolella, pääportin läheisyydessä.

Patsas on punaista graniittia. Sen muodostaa korkea graniittipaasi, johon on hakattu miehen ja naisen hahmoa esittävä korkokuva sekä vuosiluku 1918.

Teksti on suomeksi ja ruotsiksi: Työläisten ja torpparien muistolle. Till arbetarnas och torparnas minne.

Patsaan takaosaan on hakattu suomen- ja ruotsinkieliset runosäkeet:

Totuuden henki
aina ompi vapaa
ja sorru painosta ei kahleitten

Kamrater – ni lever genom åren
i arvet som ni gett
i drömmen som aldrig dör

Kunnossapidosta huolehtii Vaasan kaupunki.

Seppeleitä, kynttilöitä muistomerkille tuovat mm. puolustusvoimat, monet järjestöt ja yksityiset ihmiset.

Suomessa on useita kaupunkeja ja paikkakuntia, joihin on pystytetty muistomerkkejä myös vuoden 1918 sodan hävinneen osapuolen muistoksi. Onneksi näin on tehty myös Vaasassa. Työläisten ja torpparien muistokivi on tärkeä osa, joskin kovin tuntemattomaksi jäänyt kohde, kaupunkimme monipuolisessa aate- ja kulttuurihistoriassa.

Vuoden 1918 kevään sodalla oli monta nimeä. Niiden kaikkien merkitys on kyettävä avaamaan ja ymmärtämään, jotta Suomi menee edelleen eteenpäin. Meidän suomalaisten vahvuus on kansan pienuudesta huolimatta toinen toisistamme välittäminen, ja heikommista huolehtiminen myös vaikeina ajanjaksoina.

Lue lisää:
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vakaumuksensa_puolesta_kaatunnet


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rolf Holmin matkassa

Rolf Holmista on tehty elokuva!

Tämä Claes Olssonin ohjaama – MENNYTTÄ SIVELTIMEN VANGITSEMANA, on ehdottomasti käytävä katsomassa.

Esitys on torstaina 17.12. 2015 klo 18.00 Ritzissä.

Mielenkiintoinen projekti. Rolfin maalausten aiheena ovat pienet paikalliset vesivoimalaitokset. Puhdasta energiaa – erittäin ajankohtainen teema.

Ritzissä on mahdollisuus tutustua myös joihinkin Rolfin akvarellimaalauksiin. Teoksia ei kuitenkaan ole myynnissä Ritzin tilaisuudessa.

Suosittelen!

Aimo

(Klikkaa kuvaa, niin se suurenee)


Rolf Holm on julkaissut jälleen kalenterin 

Vuoden 2016 kalenteria, kirjoja, ja tietenkin Rolfin tekemiä tauluja on myynnissä taiteilijan ateljeessa Rantakatu 8.

Kävin jo kalenteri ostoksilla, ja huomasin ateljeessa olevan todella paljon muutakin pukinkonttiin sopivaa!

Ansa Heleniuksen valmistamia upeita tuotteita kannattaa käytä ihailemassa, ja tottakai ostamassa!
Paikallisia osaajia ja tekijöitä kannattaa aina suosia.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Luukku 8

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua.

Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia noin vuoden aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.

Kahdeksas luukku 

Päivän luukku 8.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan keskiviikkona 9.12.


EILISEN KUVAN VASTAUS:

Mitkä kuva-aiheet muistat Suomen vapaudenpatsaasta?

Lakkia heiluttava sotilas, hänen takanaan oleva haavoittunut istuva sotilas, lohikäärmeen jalkoihinsa polkenut leijona, - nämä ovat tutuimmat symbolit, kuvat, jotka vaasalaiset todennäköisesti muistavat hyvin.

Vapaudenpatsas torilla on vaasalaisten ja myös turistien tapaamispaikka.

Suomen Vapaudenpatsas on kokonaisuudessaan, siis jalustoineen noin 14 m korkea. Lakkia päänsä päällä heiluttava sotilas (armeijan merkkikieltä, tarkoittaa, että alueella ei ole vihollisia) on 6 metrin korkuinen, eli melkoisen suuri pronssiveistos.
Toinen, takana oleva haavoittunut sotilas, on usein jäänyt katseluissa vähemmälle huomiolle, mutta hänenkin roolinsa kokonaisuudessa on hyvin oleellinen.

Suomen vapaudenpatsaan sijainti on siis Vaasan kauppatorilla.
Tekijä: Yrjö Liipola.
Paljastettu: 9.7.1938 (Tilaisuudessa mukana mm. Kyösti Kallio ja Mannerheim).
Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen.

Patsaan 75-vuotisjuhlat olivat torilla 9.7.2013. (kuvia tilaisuudesta tässä blogissa ko. päivän kohdalla)

Koko Suomen merkittävintä Vapaudenpatsasta kannattaa jäädä pidemmäksikin aikaa katsomaan ja lukemaan. Jokainen peilaa näkemäänsä omiin elämänkokemuksiinsa, yhtä ainutta ja oikeaa tulkintaa tuskin kukaan nykypäivänä olettaa olevan olemassakaan.

Kokonaisuuteen kuuluvat myös graniittijalustan reliefit. Kannattaa pysähtyä katsomaan.

Hovioikeudenpuistikon puolella: Kenraali Mannerheim armeijan edessä.

Ylätorin puolella: LAKI = mies, käsissään miekka ja kilpi. USKONTO = nainen, joka on kääntyneenä taustalla olevaan kirkkoon päin.

Alatorin puolella: TYÖ = mies käsissään viljalyhde ja sirppi. TULEVAISUUS = äiti lapsineen.

Torin puolella olevassa julkisivussa on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat: ISÄNMAAN VAPAUTTAJILLE 1918 ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE

Lue lisää:
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Suomen_vapaudenpatsas

Vaasan kauppatorilla, ja Suomen vapaudenpatsaalla on toivottavasti merkittävä asema, kun Suomi viettää parin vuoden päästä alkavaa 100 v. juhlavuotta.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Luukku 7

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua.

Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia noin vuoden aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.

Seitsemäs luukku 

Päivän luukku 7.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan tiistaina 8.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:

Lasimaalaus, jonka osan on Suomen leijona, löytyy Pohjanmaan museon Muistohallista.

Lasimaalauksen nimi on ”Isänmaa”, ja se on Henry Ericssonin taideteos.

Pohjanmaan museossa oleva Muistohalli on ajankohtainen kohde siinä mielessä, että Suomen 100 v. juhlavuosi on jo kovin lähellä.

Vuosien 1916 – 1918 tapahtumat Vaasassa olivat suuressa roolissa koko Suomen itsenäistymisen historiassa. Itsenäinen Suomen alku, kansakunnan jakautuminen keskenään taisteleviin valkoisiin ja punaisiin, näkyi pitkään arjessa ja on edelleen vahvasti nähtävissä historiankirjoituksessa.

Aikakauden hyvinkin traumaattiset tapahtumat ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin sukupolvien ajaksi.

Suomella on edessään merkittävät vuodet. Tulevat vuodet toivottavasti mahdollistavat taloudellisen hyvinvoinnin koko kansalle, ja saamme myös henkisellä ja kulttuurisella saralla nauttia uusista saavutuksista. Historiaa kunnioittaen, siitä oppia ottaen, ja luottamuksellisella yhteistyöllä luovasti eteenpäin edeten.

2000-luvun energinen Vaasa ansaitsee koko valtakunnan huomion, kun Suomi juhlii satavuotista taivaltaan itsenäisenä valtiona.

Suomi 100 vuotta juhlavalmistelut ovat olleet käynnissä jo jonkun aikaa. Teemana on ”Yhdessä” ja vuotta suunnittelee laaja valtuuskunta. Ydinajatuksena on toimiva kansalaisyhteiskunta ja demokratia.

Teksti ja kuva: Aimo Nyberg

Mitä nämä ovat?

Ovatko nämä kuvat Vaasasta?

Kyllä ovat. Kuvattu 5.12.2015 aamupäivällä Palosaarella.

1.

2.

 3.

 4.

Selitykset ylläoleviin kuviin:

1. Kuva on täysin muokkaamaton. Sitä ei ole edes rajattu. Olen kuvannut salamavalolla edessä olevaa kulissitaloa.

Rakennelma on osa Onkilahden puistossa olevaa VAASA by LIGHT kokonaisuutta.

2. Ko. tapahtuman infotaulu. Edellisen kuvan kulissitalo näkyy aivan kuvan oikeassa laidassa. Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet paremmin.

3. Tässä tutussa paikassa oli vielä jokin aika sitten venealan yritys. Nyt paikalle rakennetaan energia-alan laboratoriota. Tämä kuva on kuvattu seinän infosta, joka esittää valmista lopputulosta.

4. Tässä rakentamisen vaiheessa ollaan nyt, joulukuun alussa. Keväällä ollaan varmasti jo pitkällä. Näin se maailma ympärillämme muuttuu.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Luukku 6

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Miten Vaasassa voi tänään itsenäisyyspäivää juhlia?

Katso kaupungin sivuilta http://www.vaasa.fi/uutinen/itsenaisyyspaiva-vaasassa

Tämä kuvantunnistus joulukalenterimme on päässyt jo hyvään alkuun. Kuulemma jotkut ovat jääneet tähän jo ”koukkuun”, ja odottavat innolla lisää kuva-arvoituksia ja vastauksia.

Ihan hienoa, jos näin on. Patsaita ja muistomerkkejä on Vaasassa kiitettävän paljon, - siksi jatkankin tällä samalla aihepiirillä ainakin vielä muutamalla kuvalla. Tämän jälkeen tulee vielä rakennusten yksityiskohtia, ja siis arkkitehtuurikuvia upeasta kaupungistamme.

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua.

Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia vuoden 2015 aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.

Kuudes luukku 

Päivän luukku 6.12.2015

Tämän joulukalenterin ensimmäisten päivien luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan maanantaina 7.12.


EILISEN KUVAN VASTAUS:

Kuvat: AN, 3.12.2015 klo 7.30

Vaasan kaupunginkirjaston edustalla, osoitteessa Kirjastonkatu 13. Langensteinin aukiolla on kuvataiteilija Jaakko Niemelän WHITE OPEN -taideteos.

Lokakuussa 2014 käyttöön vihitty valotaideteos on kokonaisuus, johon kuuluu myös kirjaston pääsisäänkäynnin valaiseminen.

Muut osat ovat penkkien sisällä olevat valot ja niiden ympärillä olevat valaisintolpat.

Teos liittyy hienosti hyvin suunniteltuun ja toteutettuun kujaan kirjastolta torille päin. Koska valoteos on kuitenkin ollut harvoin nähtävissä täysissä valoissa, soitin Pohjanmaan museon kokoelmapäällikkö Auli Jämsäselle. Hän kertoi valoteoksen kokonaisuuden olevan hyvin monimutkainen, ja teknisesti vaikea. Juuri tällä hetkellä teos ei ole toimintakunnossa. Toivotaan, että ongelmat saadaan ratkottua.

Tältä White Open näyttää valaistuna.

Kuva: AN, 15.10.2014.

Katso lisää kuvia WHITE OPEN avajaisista, lue tämän blogin kirjoitus 15.10.2014 (löytyy tämän sivun vasemmasta sivupalkista).

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg