Hiljentymisen aikaa

Omasta ja asukasyhdistyksemme puolesta kaikille rauhallisen pääsiäsisen toivotukset. Aimo Nyberg

HHH

Hyytävän hyvä huomio / huhtikuu 2015

Tämän asukasyhdistyksemme blogin Hyytävän Hyvä Huomio, H H H – kiitosmaininta annetaan:

Helsingin Sanomien kulttuuriosaston esimies Hanna Mahlamäelle.
Hän osuu tämän päivän lauantaiesseessään harvinaisen hyvin maaliin kirjoituksessaan Ota kantaa: mikä on totta? Luotettavan tiedon haastajia on suomessa yhä enemmän. Netin provosointi valuu journalismiinkin.

Lainaus, HS 3.4.2015: ”Sosiaalisessa mediassa kuitenkin joka päivä on aprillipäivä. Tahallisten huijausten ja provokaatioiden tehtailu on laaja kansanhuvi niin meillä kuin maailmalla. Kun perinteinen media loiventaa puhetapaansa faktoista piittaamattomaksi, keskustelua herättääkseen, se luopuu tärkeästä vastuustaan lukijoille.”

Kyllä, näin juuri on! – Voi hyvänen aika, millä sisällöillä mm. älykännykät meidän päät, ajatuksemme täyttyvät. Toki omasta uteliasuudestamme näin pääsee tapahtumaan, se on myönnettävä. Olemme koukussa näihin vempaimiin. Niin aikuiset työpaikoillaan, kuin myös lapset ja nuoret kouluissa. Vapaa-ajastamme vietämme yhä suuremman osan erilaisia sosiaalisen median palveluja käyttäen.

Hanna Mahlamäen lauantaiessee päättyy sanoihin ” Karnevalismi, valheet, mukatietämättömyys ja provokaatiot. Koeteltu tieto ja sivistys luovivat yhä sakenevassa hetteikössä.”

Kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan, paperiversiona tai netistä, jos digilehti on käytettävissä.

…

Open kokemuksia

Pitkän, jo 33 vuotta kestäneen opettajan urani aikana on minulla ollut näköalapaikka seurata lasten ja nuorten elämää. Kun kysytään, miten nuoret ovat muuttuneet, erityisesti nyt 2000-luvulla, vastaan kysyjille:

Ovat muuttuneet, tottakai. Maailmakin ympärillämme on muuttunut, ja muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. emme tälle mitään voi, eikä ehkä ole syytäkään. Vanhan on syytä väistyä, tehdä tilaa uudelle. Tätä sanotaan kait kehitykseksi.

Häkellyttävimpiä muutoksia oppilaissa on mielestäni juuri tietoon ja totuuden etsimiseen liittyvä asenteen muutos. Halu oppia asioita, harjoitella pitkäjänteisesti, kehittyä paremmaksi, ottaa kokemuksistaan oppia, ovat dramaattisesti heikentyneet.

Lähes kaikilla, ainakin yläkoulussa, on nykyään älykännykät. Niitä ei hyödynnetä juurikaan opetuksessa, vaikka niin voitaisiin myös tehdä. Sen sijaan kännykät tuntuvat olevan oppilaille tarpeen uusimpien pelien pelaamiseen, ja yhä enemmän myös valtavaksi paisuneen erilaisten sosiaalisten medioiden seuraamiseen, ja siihen osallistumiseen kommenteilla, peukutuksilla, sanoilla, kuvilla, videoilla jne.

Meidän kaikkien päät, ajatukset täyttyvät tällaisella ”höpö höpöllä”. Se vie meiltä ajan. Se ei anna hetkeäkään rauhaa vaan olla. Oppilaat tarvitsisivat palautumista oppituntien jälkeen, joskus vaativienkin suoritusten perään. Aivot happea, ja kroppa liikuntaa.

Kaiken lisäksi kouluihin on jossain vaiheessa levinnyt käytäntö, ettei välituntisin tarvitse mennä lainkaan ulos. Ellei siis itse halua. Koulujen pihat ovat autioina, vain valvova opettaja kulkee siellä yksikseen – aika usein myös kännykkä kädessään.

Sisätilojen viihtyvyyttä on lisätty sohvilla ja pitkillä seinänvieruspenkeillä. Näillä oppilaat istuvat päivässä välituntisin, päivänmittaan siis toista tuntia. Myös tunneilla pitää pääasiassa istua paikoillaan. Ei tätä ole helppoa jaksaa. Siksi kait monet koululaiset yrittävät pitää kielloista huolimatta kännyköitään auki myös oppitunneilla, ja olla seuraamatta opetusta. Tähän on tultu.

Uusi vuonna 2016 käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma OPS 2016 saattaa avata uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa oppimisessa ja opettamisessa. Toivotaan näin.

Jotain peruuttamatonta on kuitenkin näinä aikoina tapahtumassa. Opettajan työssä on perinteisesti pyritty kunnioittamaan totuuden etsimistä. Lopullista, pysyvää totuutta ei jokaiseen asiaan tietenkään ole mahdollista esittää. Monesti totta on vain hetki, jossa eletään. Tässä ja nyt. Onko tämä riittävää? Oppilaalle itselle, saatikka yhteiskunnallemme? Seuraako tästä, että jokaisella meillä on omanlaisemme, yksilöllinen elämänkokemus, ja yleissivistyskin? Siirtyessämme uuteen työtehtävään, asiat ja osaaminen opiskellaan kapea-alaisesti ja vain välttämätön tehtävästä suoriutumiseksi.

Menetämmekö lopulta kyvyn kommunikoida yli sukupolvien välisen kuilun, tai eri elämänalojen välillä, kun käyttämämme kieli ja sanatkin uusiutuvat, päivittyvät lähes samaan tahtiin kuin käyttämäämme koneet?

Totuuden etsimisessä, ja omien ajatusten arvailemisessa on ihan kylliksi haastetta ihan jokaiselle meistä. Jos tästä luovutaan, jopa vapaaehtoisesti, jäädään kännyköiden ja koneiden orjiksi. Silloin on katoamassa väliltämme inhimillisyys, suora vuorovaikutus toinen toistemme kanssa.

Haluan uskoa, että ikivanhat hyveet, - kauneus, totuus ja hyvyys, ovat kuitenkin edelleen voimissaan. Tuhansia oppilaita opettaneena luottamukseni nuorisoon on kaikesta huolimatta edelleen vahva.

Eilen tulevaisuus oli tämä päivä.

Hyvää, rauhallista pääsiäisen aikaa

Aimo Nyberg

Ovat palanneet

Eilen torstaina 2.4. ne tulivat. Kuten odotettua olikin.

Merimetsot ottivat uudelleen käyttöönsä viime keväänä ensi kertaa valtaamansa pienen saaren aivan Vaasan kantakaupungin edustalla. Juckasgrynnanin merimetsokolonna on siis vakiinnuttanut paikkansa Eteläisellä kaupunginselällä.

Kuva: Aimo Nyberg, 2.4.2015.
Juckasgrunnanin merimetsoja pesintää aloittamassa.

Tänään pitkäperjantaina oli edelleen takatalven tuntua. Olimme vaimoni kanssa seuraamassa lintujen saapumista Vaasan rannoille.

Onkilahteen oli tänään saapunut naurulokkeja. Arviolta noin 300 yksilöä näkyi istumassa jäänreunalla ja kirkumassa taivaalla. Telkkiä, isokoskeloita, sorsia näkyi myös. Harvinainenkin laji tuli tänään nähtyä. Yksinäinen koiras punasotka sukelteli tiuhaan tahtiin Putusillan edustalla.

Aimo Nyberg

Jalkapallostadion tulee

Nykyisen (tämän hallituskauden) Suomen tauti, eli tehtyjen päätösten edestakainen vatvominen, sovittujen asioiden siirtäminen epämääräiseen tulevaisuuteen, ei missään nimessä saa tarttua tänne Vaasaan.

Poliittisilla päättäjillä on valta ja vastuu siitä, että tehdyt linjaukset on mahdollista toteuttaa. Vaasan kaupunginhallituksen eilinen päätös esittää valtuustolle Hietalahden jalkapallostadionin rakentaminen sovitun aikataulun mukaan, on oikea.

Pj. Seppo Rapon johdolla tehty yksimielinen päätös saanee myös valtuustossa myötämielisen vastaanoton. Tulevat eduskuntavaalitkin voivat vaikuttaa asiaan. Uuden jalkapallostadionhankkeen vahvana puolestapuhujana tunnettu valtuuston pj. Joakim Strand tekee uskoakseni kaiken voitavan hankkeen etenemisen puolesta.

Jalkapalloilu on merkittävä osa vaasalaista identiteettiä. Näin on ollut jo hyvin pitkään ja varmasti näin tulee olemaankin myös seuraavat vuosikymmenet.

Hyvä näin. Vaikka kyse on jopa yli kymmenestä miljoonista, ja kaupungin todellisista säästötarpeista, ei mihinkään paniikkireaktioihin ole syytä. Keskusteluja asian tiimoilta varmaan jatketaan, perusteltuja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin kannattaa toki aina kuunnella.

Se, että päättäjät pystyvät yhteistyöhön, ja ottavat kokonaisvastuun kaupungin erialojen eteenpäin viemisestä, on erinomainen asia. Vaasalla on mennyt kohtuullisen hyvin jo pitkään. Luovuttamisen tai periksi antamisen tielle lähtemiselle ei nyt ole mitään syytä.

Suuri osa meistä vaasalaisista nauttii jalkapallosta, harrastamalla itse tai katsomon puolella.

Teksti ja kuva: Aimo Nyberg

Siilot saa mennä

Vaasan höyrymyllyn siilot, 19.9.2014.

Eilinen pääkirjaston Draama-salin tilaisuus ei enää kiinnostanut vaasalaisia.

Avoin vuorovaikutustilaisuus koski alueen asemakaavan muutosta, siis myös sitä, mitä mahdollisen siilojen purkamisen jälkeen on mahdollista / toivottavaa tehdä.


Erinomainen kaavaselvitys on nähtävillä kaupungin kaavoituksen sivuilla.
www.vaasa.fi/kaavoitus


Vaasalaisista suuri enemmistö on jo pitkään sanonut ääneen, ettei homevaurioista kärsivää oman aikansa monumenttia ole järkevää säilyttää. Sen suojelustatuksen mukainen kunnossapito lienee turhaa ja mahdotontakin. Monet päättäjätkin ovat kantansa ilmoittaneet.

Jos ja kun asia nyt  yli parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen etenee, niin asemakaavan muutos lähtee normaalille lausuntokierrokselle, ja vasta sen jälkeen ratkotaan millä rahalla ja mitä tilalle halutaan.

Keskustelua tultaneen käymään jatkossakin samasta asiasta kuin eilen, eli olisiko alue syytä jättää pelkäksi puistoalueeksi?

Kaava-arkkitehti Paula Kemppisen mukaan kaupungin taloustilanne huomioiden tällainen puistoksi jättäminen ei käy. ”Jos tilalle rakennetaan asuntoja, bisnes on luokkaa 10 miljoonaa euroa.” (Pohjalainen 1.4.2015)

 Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Totta vai tarua?

Akvarellimaalaus: Raija Kaivola

Vaasan Vesi 100-vuotta

Onko Vaasan vesitorni vinossa, ja kuinka paljon?

Kaikki on suhteellista. Kenties senttejä, tai vain millejä?

Onko Vaasan Vesitorni oikeasti vinossa? Pisan torni on selkeästi vino, sen kaikki tietävät. Vaasan vesitornista ei matkailunähtävyyttä vinouden takia saa, muuten kylläkin.

Vaasan vesitorni on otettu käyttöön vuonna 1915. Tornin kaltevuudesta on kerrottu legendoja kuulemma aivan alku ajoista asti.

Vaasan Vesi täyttää tänään 1.4. 2105 tasan 100-vuotta.
 
Vaasan Veden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kilpailu
VASTAUSAIKAA 1.4. - 15.4.2015

Vaasalaiset ovat sadan vuoden ajan pohtineet ”Onko Vaasan Vesitorni vinossa?” Vaasan Veden 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestämme kilpailun, jossa kysymme ”Onko vesitorni vinossa ja kuinka paljon?”
Kahden viikon ajan kilpailuun voi osallistua täyttämällä Vaasan Veden Internet-sivuilla sähköisen vastauslomakkeen yhteystietoineen.
Taikka käymällä Vaasan Veden toimistolla täyttämässä paperisen lomakkeen, osoitteessa Valimontie 2 B, Vaasa. Toimisto on avoinna arkisin klo 8.00 - 15.30.

www.vaasanvesi.fi/kilpailu sivut avoinna 1.4. - 15.4.2015

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

OPS 2016 perutaan?

Koulumaailman suurin uutinen tänään 1.4. on Opettajalehden verkkojulkaisussa kerrottu tieto, että vuonna 2016 alkava uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus joudutaan perumaan perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

Yllättääkö tämä? Tämän hallituskauden kaikki suuret asiat tuntuvat kaatuvan. Uudella, tulevalla hallituksella on mittavat hankkeet edessä. Kuka tuleva pääministeri onkaan, hän joutuu yksinkertaisesti ottamaan ns. järjen käteen, ja ratkomaan kaikki vaikeat asiat vahvalla johtajuudella, laajaan yhteistyöhön tukeutuen, ja ennen kaikkea pitäen asiat yksinkertaisina. Ja tietenkin sellaisella tasolla mihin meillä suomalaisilla on nyt ja jatkossa varaa.

Opetussuunnitelmauudistuksessa esiin tullut perustuslaillinen ongelma liittyy kaunokirjoituksen poistamiseen tulevista alaluokkien tuntimääristä. Asia on olemattoman pieni, mutta oikeasti myös merkittävä. Kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska digitaalisten pilvipalveluiden hankinta on paitsi kallista, niin myös ongelmallista siitä syystä, että niitä ei voida hallinnoida kuntien eikä Suomen valtionkaan toimesta.

Suomen koululaitoksen on siis ilmeisesti palattava useiksi vuosiksi takaisin liitu ja leuka menetelmiin, ja kaikenlainen kädentaitoihin perustuva osaaminen palautetaan taas suureen arvoon. Kuvataideopettaja olen hyvin mielissäni mahdollisesta kaunokirjoituksen palauttamisesta alakoulujen opetukseen. Tietoteknisten taitojen opettamisen mahdollinen hidastuminen on toisaalta kova takaisku.

Jos ko. asia etenee, se saanee nimekseen aprillipäivän asetus 2015.
Tosijuttuja opettajien nykypäivän asioista löytyy opettaja.fi -sivulta.

Kuva: AN. Muovailua Vörkkärillä.

Kädentaidot ovat nykynuorilla vaarassa, kun kaikki asiat tehdään kohta tietokoneilla. Käden motoriikka yksipuolistuu, ja aistien yhteispeli kärsii.
Taideaineita, käsitöitä, kaikenlaista askartelua tarvitaan ehdottomasti jatkossakin koulujärjestelmässämme.

Aimo Nyberg, Vöyrinkaupungin koulun kuvataideopettaja