Jalkapallostadion tulee

Nykyisen (tämän hallituskauden) Suomen tauti, eli tehtyjen päätösten edestakainen vatvominen, sovittujen asioiden siirtäminen epämääräiseen tulevaisuuteen, ei missään nimessä saa tarttua tänne Vaasaan.

Poliittisilla päättäjillä on valta ja vastuu siitä, että tehdyt linjaukset on mahdollista toteuttaa. Vaasan kaupunginhallituksen eilinen päätös esittää valtuustolle Hietalahden jalkapallostadionin rakentaminen sovitun aikataulun mukaan, on oikea.

Pj. Seppo Rapon johdolla tehty yksimielinen päätös saanee myös valtuustossa myötämielisen vastaanoton. Tulevat eduskuntavaalitkin voivat vaikuttaa asiaan. Uuden jalkapallostadionhankkeen vahvana puolestapuhujana tunnettu valtuuston pj. Joakim Strand tekee uskoakseni kaiken voitavan hankkeen etenemisen puolesta.

Jalkapalloilu on merkittävä osa vaasalaista identiteettiä. Näin on ollut jo hyvin pitkään ja varmasti näin tulee olemaankin myös seuraavat vuosikymmenet.

Hyvä näin. Vaikka kyse on jopa yli kymmenestä miljoonista, ja kaupungin todellisista säästötarpeista, ei mihinkään paniikkireaktioihin ole syytä. Keskusteluja asian tiimoilta varmaan jatketaan, perusteltuja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin kannattaa toki aina kuunnella.

Se, että päättäjät pystyvät yhteistyöhön, ja ottavat kokonaisvastuun kaupungin erialojen eteenpäin viemisestä, on erinomainen asia. Vaasalla on mennyt kohtuullisen hyvin jo pitkään. Luovuttamisen tai periksi antamisen tielle lähtemiselle ei nyt ole mitään syytä.

Suuri osa meistä vaasalaisista nauttii jalkapallosta, harrastamalla itse tai katsomon puolella.

Teksti ja kuva: Aimo Nyberg

Tärkeät puheet

Kuva: AN. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapon puhe yhdistyksemme 20-vuotisjuhlassa lauantaina Ravintolassa Waskiassa piti sisällään myös lyhyen SOTE-katsauksen.

Asia on ajankohtainen, sillä uudistuksen vaikutuksia pyritään parhaillaan selvittämään kunnissa. Hyvä, että näin tehdään myös Vaasassa.

Kiitokset Seppo, että saimme kuulla alustavia kantojasi osana muita tärkeitä asioita, joista meille kerroit tervehdyspuheessasi.

Rapo huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista Vaasan seudulle

Tänään kaupunginvaltuuston sote-seminaarissa aiheesta pääsevät keskustelemaan kaikki valtuutetut. Lue aiheesta lisää maanantain Pohjalaisesta. (8.9. 2014)

Kuva: AN. Toinen yhdistyksemme 20-v. juhlien puhujista oli Hannu Katajamäki.

Myös hänen puheensa saatiin sopivasti SOTE-asiaa, eli Hannu ei malttanut olla kommentoimatta Seppo Rapon esiin nostamia ongelmallisia kohteita.

Varsinainen Hannulta pyydetty puheenvuoro käsitteli enemmänkin paikallista demokratiaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan lähiympäristöönsä.

Hannu Katajamäen juhlapuhe, Paikallisuuden korkea veisu, on luettavissa tästä blogista, eli lue tätä seuraava blogikirjoitus. (8.9.2014)

Kuvat ja teksti: AN

Viipurin Vaasankadulla

Kuva: AN. Kuvattu ja rajattu lehtikuvasta, HS 12.10.2013/karttakeskus MO HS

Totta se on!

Myös Viipurissa on Vaasankatu.

Olisi mielenkiintoista tietää lisää asiasta, historiallisia faktoja, tapahtumia ja henkilöitä, jotka liittyvät Viipurin Vaasankadun nimeämiseen. Jos joku tietää, niin kertokaa siitä meille muille!

Suomen nykyrajojen sisältä Vaasankatu löytyy ainakin seuraavilta paikkakunnilta: Jyväskylä, Helsinki, Lohja, Kristiinankaupunki, Parkano ja Haapajärvi (Kustaa Vaasankatu).

Vaasantie löytyy ainakin näiltä paikkakunnilta: Turku, Pori, Söörmarkku, Ahlainen, Lamppi, Seinäjoki ja Kokkola.

Viipurilla on mielenkiintoinen historia suomalaisena kaupunkina. Noin 30 kilometrin päässä Suomen rajalta löytyy siis suomalaisen arkkitehtuurin yksi merkittävimmistä rakennuksista, Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Vuonna 1935 valmistunutta rakennusta pidetään Aallon tuotannossa Paimion parantolan ohella sotaa edeltäneen ajan merkittävimpänä rakennuksena.

Katso netistä Hesarinkuvia A. AallonViipurin kirjastosta - ennen ja nyt.

Mieleeni palaa 35-vuoden takaiset muistikuvat.

Opiskelin silloin 70-luvun lopulla kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Ylioppilaskunta järjesti taidematkan Leningradiin, ja matkalla pysähdyttiin Viipurissa. Kohde oli – niinpä, Alvar Aallon piirtämä kirjasto. Matkaan oli lähtenyt ilmeisesti juuri tämän kohteen takia koulun silloinen rehtori, arkkitehti Jouko Koskinen. Jos oikein muistan, Arkkitehtiliitto SAFA oli niinä aikoina aloittanut toimet ko. kohteen nostamiseksi esille, ja restaurointisuunnitelmien tekemiseksi. Ryhmämme oli oletettavasti aivan ensimmäisiä, joka kävi silloisen kurjan tilanteen toteamassa ja kuvaamassa.

Arkkitehdit ovat todella määrätietoista porukkaa. Tämän olen oppinut ymmärtämään myöhemminkin. Tästä kaikki kunnia heille. Rakennusten, yksittäisten talojen ja kulttuurimaisemien puolustajia on oikeasti harvassa, ja ilman arkkitehtien halua puolustaa omaa alaansa ja kollegojen saavutuksia, olisi liian moni hieno kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, miljöö päässyt tuhoutumaan.

Taistelu Viipurin kirjaston puolesta täällä Suomessa ja maamme rajojen ulkopuolelle, vuosikymmenten ajan, on ollut todella upea suoritus.

Viipuri ja Torkkelinpuiston kulmassa Vaasankadulla oleva Aallon kirjasto on syytä lisätä tulevien matkakohteiden listalle.

Aimo Nyberg, arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta kiinnostunut kuvataiteen opettaja

Ps.

Niin se aika vaan vierähtää

Perjantaina olin mukana Vaasan kaupungintalolla, kun siellä juhlittiin 40- ja 30 -vuotta kaupungin palveluksessa olleita työntekijöitä. Meitä oli paikalla yli sata, ilmeisen hyvin Vaasan palveluksessa viihtynyttä ja viihtyvää eri alojen osaajaa.

Kuva: AN. Tältä se siis näyttää, nimittäin tämä Vaasan kaupungin lahjakello 30 -vuotta kaupungin palveluksessa olleille. Naiset saivat vastaavan, vähän siromman kellon.

Paikalla oli myös useita 40 -vuotta samaa työnantajaa palvelleita. Kuten tilaisuuden isäntä, juhlatervehdyksen tuonut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo (yksityinen työnantaja) ja Vesa Isomöttönen (Vaasan kaupunki), joka piti hienon ja humoristisen kiitospuheen meidän huomionosoitukset saaneiden puolesta.

Aimo Nyberg