Kaupunginteatterin ja Vaasan Villatavaratehtaan korttelit

Yllä oleva yhdistyksemme logo blogikirjoitusten alussa kertoo siitä, että seuraava teksti on asukasyhdistyksemme virallinen lausunto.

Vaasan kaupunki
Kaavoitus
PL 3
65101 Vaasa
Muistutus

• Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskien 8. kaupunginosan kortteleita 1006 ja 2006 sekä liikennealuetta (Kaupunginteatterin ja Vaasan Villatavaratehtaan korttelit)

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Asukasyhdistyksemme hallitus on kokouksessaan 5.11.2012 ottanut seuraavan kannan:

Puutalot (Pitkäkatu 51) taitavat olla ko. kortteleiden kohteista hankalimmat, niin kaupunkisuunnittelulle kuin lausuntoja antaville tahoillekin. Kortteleiden asemakaavan ja tonttijaon muutoksessa on oletettavasti kysymys siitä, miten erilaiset intressipiirit suhtautuvat teatterin vieressä ja takana oleviin vanhoihin puutaloihin, ja niiden asukkaiden /omistajien näkemyksiin. Puutalo (Pitkäkatu 51) ja sen sisäpiha-alueet ovat merkitty edelleen voimassa olevassa keskustan osayleiskaavassa arvokkaiksi rakennuksiksi, joiden suojelusta päätetään asemakaavassa. Kadunvarsirakennusta on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen. Vanhimman osan puurakennuksesta on suunnitellut C. A. Setterberg vuonna 1862 (Empireä edustava asuinrakennus).

Asukasyhdistyksemme mielipide on se, että ko. alkujaan Setterbergin piirtämä rakennus ansaitsee asiantuntevan kohtelun, jossa huomioidaan tapahtuneet muutokset itse rakennuksessa ja sen ympäristössä. Mitä toimia tämä edellyttää, tai mihin se johtaa, siihen on erittäin vaikea ottaa kantaa. Jos rakennus / rakennukset jäävät paikalleen tuleviksi vuosiksi, on niitä kunnostettava ja ylläpidettävä omistajien toimesta riittävin toimin, vaikkei niille suojelustatusta määrättäisikään, jotta ne eivät kokonaan rapistu ala-arvoiseen rappiotilaan. Mikäli ko. puutalot jossain vaiheessa puretaan, on harkittava Setterbergin piirtämän talon, tai jonkun osan siitä, uudelleen pystyttämistä muualle (?), tai ainakin rakennushistoriallisten yksityiskohtien talteen ottamista, ja mahdollisesti osien uusiokäyttöä.

Asukasyhdistykset ovat asukkaiden asialla. VKA ry. edellyttää, että alueen puutaloissa asuvien ihmisten intressit huomioidaan, ja erilaiset näkemykset onnistutaan sovittelulla ratkomaan. Kaikkia osapuolia koskevia, sitovia kompromisseja kenties tarvitaan. Ehdotettua tonttijaon muutosta asukasyhdistyksemme kannattaa.

Toinen erittäin tärkeä asia, kaikkia kaupunkilaisia koskeva kysymys ko. liikennealueella on riittävän pysäköintitilan turvaaminen, niin tuleville uusille alueen asukkaille, kuin myös muille alueella autoileville. Alue on aivan ydinkeskustan tuntumassa, ja tällekin alueelle tullaan tulevaisuudessa autoilla töihin, kauppoihin jne. todennäköisesti ainakin samalla volyymilla kuin nykyään. Vaasanpuistikon liikenne aivan vieressä, ja kenties tulevaisuudessa myös Vaasanpuistikon alla kulkeva tunneli tuovat parkkipaikkoja etsiviä autoja suurin määrin näille nyt suunnittelun kohteina oleville korttelialueille.

VKA ry. haluaa muistuttaa, että pysäköintitilaa on oltava riittävästi alueen asukkaiden omaan käyttöön, sekä alueen muuhun asiointiliikenteen tarpeisiin, niin kadunvarsilla kuin rakennettavissa parkkihalleissa. On myös huomioitava jo tapahtunut tosiasia; kaupungin aikaisemmissa kaavoitusratkaisuissa, voimassa olevissa kaavoissa olevat pysäköintiin varatut laitokset on Teatterikorttelin läheisyydessä kaikki jo ehditty muuttaa joko liike- tai asuntokortteleiksi.

Aikaisemmassa kaavassa oli tällä nyt kyseessä olevalla Teatterikorttelin alueella pysäköitiin suunniteltu 4-kerroksinen, 3 tonttia leveä rakennelma johon olisi mahtunut n. 720 autopaikkaa, 20% konttoritilojen lisäksi.

Nyt tässä uudessa kaavaehdotuksessa ne on korvattu yhdellä maanalaisella yleisellä pysäköintilaitoksella, jossa on vähintään 200 yleistä paikkaa. Tämän lisäksi kiinteistöt hoitavat oman pysäköintivelvoitteensa, käyttäen pysäköintinormia liiketilat 1 ap/70 m² ja asuminen 1 ap/85 m². Ehdotetun mitoituksen pohjana on teatterin alueelle vuoden 2006 pysäköintiselvityksessä osoitetut noin 300 - 350 yleistä paikkaa.

Tämän lisäksi on mahdollista, että nykyisen toriparkin lisälaajennus tulee ajankohtaiseksi. Se voisi pidemmällä aikavälillä tuoda merkittävästi uutta pysäköintivolyymia koko keskustan alueelle. Yleisenä parkkialueena Toriparkki tulee mitä luultavimmin tulevaisuudessakin palvelemaan ainoastaan maksukykyisiä asiakkaita, ja markkinahinnoin.

Näin asioiden edetessä rakennusfirmat saisivat mahtumaan Teatterikorttelin alueelle aika muhkeita 4 - 8 kerroksisia asuin- tai konttorirakennuksia. Sinänsä jos suunniteltavat tornitalot olisivat tyylillisesti sukua keskenään, eikä yhtä ristiriitaisia kuin naapurikorttelissa, voisi kaupunkikuva parantuakin.

Nyt teatterikorttelin, ja aiemmin koko alueella suunnitelmallisesti edennyt pysäköintitalovarausten pienentäminen arveluttaa. Pysäköintiselvityksiä on tehty (2006), mutta on syytä kysyä, onko niissä huomioitu riittävästi asukasnäkökulmaa? Kaupungin on luonnollisesti tasapainoiltava kokonaishankkeesta kaupungille tulevien tulojen ja menojen kanssa; toivottavasti pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea.

Pysäköintiratkaisut ovat myös ympäristöratkaisuja. Keskustan pysäköintitaloista luopuminen tapahtuu asumisviihtyvyyden kustannuksella. Käsillä olevassa asemakaavanmuutoksessa luovutaan jälleen yhdestä osayleiskaavan ja asemakaavan pysäköintitalovarauksesta. Se on vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain yleistä tavoitetta (1 §), alueiden käytön suunnittelun tavoitteita (5 §), yleiskaavan sisältövaatimuksia (39 §) ja asemakaavan yleistä tarkoitusta (50 §).

Autot pois ydinkeskustasta. Yksi näkemys on tietysti sekin, että kaupungin keskustan autoistumista voidaan estää vähentämällä /poistamalla kokonaan alueelta ilmaiset ja edulliset pysäköintimahdollisuudet. Onko tämä toivottavaa, ja mihin tällainen kehitys sitten johtaisi? Valintoja tekevillä päättäjillä on suuri vastuu, - tasapainon löytymisestä on kait tässäkin kyse. Kaupunginteatterin ja Vaasan Villatavaratehtaan korttelit ovat kuitenkin juuri sellaisella etäisyydellä torista, Vaasan mahdollisesta autottomasta kävelykeskustasta, että juuri sinne on rakennettava merkittävästi pysäköintitilaa, toivottavasti myös ilmaisia, tai ainakin edullisia asukaspysäköinnin ja alueella asioinnin mahdollistavia parkkialueita / pysäköintilaitoksia.

Asukasyhdistyksemme VKA ry. esittää edellä olevien näkökohtien huomioimista 8. kaupunginosan kortteleiden 1006 ja 2006 asemakaavan ja tonttijaon muutoksen, sekä Kaupunginteatterin ja Vaasan Villatavaratehtaan kortteleiden liikennealueen suunnitelmia eteenpäin vietäessä.

Vaasassa 5.11.2012
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

Aimo Nyberg, puheenjohtaja, Meta Sahlström, sihteeri

Syyskokouksen teemana Merenkurkun yhteydet

Tervetuloa Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n asukasiltaan ja syyskokoukseen ma 26.11.2012.

Paikka:Vaasan suomalainen naisklubi Kauppapuistikko 4

17.45 – 18.00 kahvi / tee
18.00 – 19.00 Susanna Slotte-Kock kertoo meille Vaasa – Uumaja yhteyksistä
19.00 – 19.15 Helena Bexar, laulu ja Marianne Slobodeniouk, piano
19.15 – 20.00 Sääntömääräinen syyskokous

Tervetuloa kaikki, ja ottakaa ystävännekin mukaan!

 

Kallellaan ovat

No comments pictures. Kuvia ilman kommentteja

Kuva: AN, 6.11.2012 Ravintolalaiva Faaros Vaasan Kalarannassa

Kuva: AN, 6.11.2012 Peikko ja Impi-patsas Tiklaspuistossa

Voit lähettää kuvia julkaistavaksi tässä blogissa s-postiosoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com
Kuvaajan nimi, kuvausaika ja paikka mainitaan kuvien yhteydessä.

Muistolaattoja

Olen oppilaitteni kanssa kokoamassa kuvasarjaa Vaasan kaupungista löytyvistä muistolaatoista.
Patsaita ja näitä pienempiä muistolaattoja on toki kuvattu eri aikoina, ja jonkin verran niitä löytyy myös digitaalisina, ja jopa nettiin laitettuinakin. Mutta viimeisimmät muistolaatat meiltä puuttuu, ja osin vanhempaakin. Ainakin niitä voisi kuvata taas uudestaan!

Seinillä ym. olevien kohokuvien kuvaaminen ei ole ihan helppoa. Valot ja varjot pitää huomioida, eli huomioon on otettava ilmansuunnat, vuodenajat, vuorokaudenajat, sääolosuhteet … Tästä syystä teemme tätä projektia koko tämän lukuvuoden ajan.

Pyydän nyt apua myös kaikilta tätä blogia lukevilta. Olen oppilaitteni kanssa todella kiitollinen jokaisesta tiedosta, pienestä vinkistä, eli kerro meille missä osoitteessa on vanhoja tai uusia muistolaattoja. Ovatko ne kadun puolella kaikkien nähtävillä, tai jossakin sisäpihan puolella, tai jopa rappukäytävissä?

Muistolaattoja on tehty eri alojen ansioituneille henkilöille, monien ammattien tai jonkun muun merkittävän asian kunniaksi. Paikallisen perinteen säilymisen ja tuleville polville siirtämisen kannalta koen tällaisen muistolaattojen dokumentoinnin olevan merkittävää työtä. Ilokseni voin ilmoittaa myös, että nykynuoret ovat hyvin innostuneita tämäntapaisista projekteista, - ja valokuvaamisesta kaiken kaikkiaan.



Kuva AN: 3.11.2012 Nandorin muistolaatta löytyy osoitteesta Rantakatu 11 A

Yhteydenotot henkilökohtaisesti tai s-postilla aimonyberg(at)gmail.com

Yksityiskohtia

Tiedätkö osoitteen, josta nämä kuparipakotuskoristeet löytyvät?

Vaasassa on, - erityisesti arvorakennuksissa, valtavat määrät hienoja yksityiskohtia. Koristeet puhuvat omaa kaunista kieltään, ne kertovat kuvioillaan, muodoillaan, väreillään historiastamme, aikakausien arvoista ja tietenkin myös siitä, että kauneutta ja sen meille näkyväksi tehneitä käsityöläisiä ja taiteilijoita on osattu arvostaa.






Kyse on ovesta, joka on kunnostettu viime aikoina. Paikka on lähellä Vaasan yhtä suosituinta kävelyreittiä, eli Kalarannasta Rantakadulle tultaessa, kupariset koristeet ovat entisen Vesiylioikeuden talon pääoviessa.

Rantalinnan pääsisäänkäynti on tänään tämän näköinen. Sitä kannattaa mennä ihan läheltä tutkailemaan.
 
Kuvat: AN. 3.11.2012

Musiikkitalon paikka?

Kuva: AN, 25.10.2012

Vaikka kunnissa ei kaavoitusasioita, eikä muitakaan koko kaupungin yhteisiä asioita päätetä yleisönosastokirjoituksissa, tai edes siten, että sanomalehdissä julkaistaan jostakin alueesta suunnitteluluonnoksia (ja sanotaan, että tähän on tulossa ”lähiaikoina” tämän näköinen ostoskeskus ym.) tekee minun itsenikin mieli laittaa tähän blogiin tuo yllä oleva kuva, ja hieman pohtia itse ajatusta…

Hyviä puolia? Tosiaan, olemassa olevat, julkiset liikenneyhteydet ovat lähellä, samoin hotellit, kauppoja, palveluja on aivan vieressä. Tunnelilla radan alta päästäisiin matkakeskuksesta kongressitaloon, musiikkikonserttiin jopa suoraan junasta. Laadukkaita tavarataloketjuja voisi todennäköisesti saada myös helpommin tulemaan Vaasaan, jos kokonaisuudessa on mukana korkeatasoinen kulttuuritalo.

Entä sitten autoliikenne ja parkkipaikat? Todennäköisesti ratkaistavissa oleva ongelma. Entä miten suunnitelmat sopivat Vaasan keskustastrategian pitkänaikavälin suunnitelmiin, esim. kaavailtuun, tulevien vuosikymmenten visioon, eli keskustan ali ajateltuun tunneliratkaisuun?

Mitä mieltä ovat musiikkitaloa ja pitkään haaveilleet alan ihmiset? Käyttäjien ajatuksia tulee mielestäni kuunnella todella herkällä korvalla. Kuultavia on monia, musiikin erialojen toimijoita ja tilaisuuksien järjestäjiä. Yksi näistä on Kuula Opisto, joka sai pari vuotta sitten tilat läheiseen entiseen Onkilahden yläkouluun, eli nykyiseen Vöyrinkaupungin kouluun. Siellä ja myös lähellä olevassa Onkilahden alakoulussa toimivat myös Vaasan kaupungin musiikkiluokat. Tiedän, että ainakin osa Kuula Opiston väestä kannattaa musiikkitalon rakentamista Palosaaren sillan viereen, jonne sitä on viime vuosina ilmeisesti virallisesti suunniteltu.

Eli asia ei varmaankaan ole ihan helppo pala päättäjille. Haastetta todella riittää uudelle kohta työnsä aloittavalle valtuustolle, ja lautakuntatyöhön mukaan valittaville. Milloin musiikkitalo asia tulee käsittelyyn, siitäkään ei vielä ole tietoa. Eli odotellaan.

Muutama kommentti

Kuntavaalien äänestysprosentista on kannettu syvää huolta.
Se on mikä on, tärkeintä minusta kuitenkin on, että Suomessa vaalit ovat rehelliset, tuloksia ei vääristellä. Lopputulos saadaan aina, ja sen kanssa sitten mennään eteenpäin. Jokainen valtuustopaikka on saatu täytettyä. Voimassaolevien sääntöjen mukaan on menty, ja mahdollisuudet ovat kaikille ainakin periaatteessa samat.

Osa meistä, kansasta, kuntalaisista ei ehkä koe koko vaalisysteemiä minkään arvoisena, eli omiin vaikutusmahdollisuuksiin äänestämällä ei luoteta, tai onko niin, että ei edes koeta tarpeellisiksi saada valita joku toinen edustamaan itseään.

Paikallistasolla on oikeastikin vaikeaa erottaa puolueiden tai ehdokkaiden näkökannoista perusteluja, ainakaan järkisyitä, millä perusteella joku ehdokas on toista parempi. Asioita on ehkä liian paljon, tai sitten ei ole kunnolla selvää, mistä valtuutetut todellisuudessa saavat päättää. Ja jos sitten käy niin, että valinnan tekeminen siirtyy tunnetasolle, ollaan jo niin herkällä alueella, että ”päässä vaan pyörii”, eivätkä jalat enää toimi, - eli kotoa ei haluta lähteä minnekään… Toisin olisi, jos saisi äänestää vaikka kännykällä, ja niin monta kertaa kun haluaa, - kuten TV äänestyksissä!

Vaasan kuntavaalien tulokset eivät tuoneet mullistavia muutoksia vaasalaiseen päätöksentekoon. Toki edustajia vaihtui, mukaan tuli kiitettävästi myös nuoria (valtuuston kuopus Matias Mäkynen, SDP), ja naisten osuus on merkittävä. Eli ollaan toiveikkaita!

 

Kuva: AN. Matias Mäkynen piti alustuspuheenvuoron asukasyhdistyksemme kevätkokouksessa 25.4.2012

RKP:n vahvuus on Vaasassa asiaankuuluvaa, itsestäänselvyys ja erinomainen voimavara, jota on mielestäni kaikkien syytä arvostaa rikkautena.

Perussuomalaisten mukaantulo vaasalaiseen kuntapolitiikkaan on nyt vahvaa ja aitoa, osa hienoa valtakunnantasoista uutta aaltoa, jossa parhaimmillaan näkyy tavallisen ihmisen, kansan syvien rivien usko ja toivo paremmasta arjesta ja huolenpidosta toinen toisistamme.

Kokoomus ja demarit varmistivat kansanedustajillaan, että äänestäjät voivat valita turvallisen nykymenon. Markku Mäntymaan ja Miapetra Kumpula-Natrin huiman suuret äänimäärät, kuten myös perussuomalaisten Maria Tolppasen saama ykkössija puolueensa listalla kertoo mielestäni kauniilla tavalla siitä luottamuksesta, joka meistä tavallisista ihmisistä löytyy. Annamme suuren arvon ja korkean arvosanan päättäjillemme heidän vaikeassa työssään ratkoa maamme ja Europankin yhä vaikeammaksi käyviä asioita.

Keskustan osaksi jäi yhdistyneessä Vaasa - Vähäkyrö valtuustossa niellä suurimmat tappiot. Vaasalaisille hyvinkin tutulle vaikuttajalle, ja henkilökohtaisestikin tärkeälle ystävälleni Arja Haapaojalle haluan erityisesti nyt toivottaa voimia ja uskoa eteenpäin.

Kristillisdemokraatit - jatkanevat entiseen malliin, hyväksi koetun konseptin mukaan.

Vasemmiston ja vihreiden vaalitulokset ovat yllättäviä. Onneksi Harri Moision asema on vahva, hänen pitkää kokemusta, valtakunnantason vaikutusmahdollisuuksia, asialinjaa, arvostetaan vaasalaisten keskuudessa. Tapio Osalan tippuminen valtuustosta on mielestäni näiden vaalien harmittavin tosiasia. Joidenkin vaasalaisten osin asiattomat puheet ja nimettöminä kirjoitetut jutut lehdissä saattoivat edesauttaa tätä yllättävää Tapion pitkän ja ansiokkaan valtuustouran päättymisistä. On kiistatonta, että Osala on ollut aivan kärkinimi siinä suhteessa, miten valtuutetun tulee perehtyä asioihin, tuoda näkemyksiään esille, ja toimia tavoitteidensa puolesta yhdessä kannattajiaan kuunnellen. Nyt vihreiden ajamia asioita ajavat jatkossa kolme tomeraa nuorta naista, onnittelut heille, samoin kuin koko 67 henkilön muodostamalle uuden Vaasan valtuustolle ONNEA JA MENESTYSTÄ!


Tässä vielä muutamasta muustakin valituiksi tulleesta omakohtainen muistelu, ajatus.

”Kärkipoliitikot” jätän nyt rauhaan, en heitä niin hyvin edes tunne, ja toisaalta säilyttääkseni tasapuolisuuden ja puolueettomuuden, jota ehdottomasti haluan ylläpitää. Jatkossa yhteyksiä toki pyrin löytämään ja kehittämään avoimin mielin.

Matti Vahtera (ps) olisi kiva tavata, miehen mittoihin kasvanut entinen vilpertti oppilaani, jonka luokanohjaajana olin yläasteella kolme vuotta, ansaitsee erityisen suuret onnittelut läpimenosta, sillä niin sitkeästi ja peräänantamattomasti hän on eteenpäin mennyt politiikan saralla! Ensin Pro-Vaasassa ja nyt perussuomalaisissa.

Läpi menivät myös opettajakollegojani, kaksikin liikunnan ja terveystiedon lehtoria! Onnea tästä! Leena Tulimaa jo toiselle kaudelle, hänen aktiivisuuden kaikki tuntevat, myös ammattiyhdistyspuolella. Leena on ollut myös aktiivinen Vaskiluodon metsän puolustaja, mm. erinomaisten koulujen suunnistus ja ulkoilualueiden takia. Myös lehtijuttuja häneltä tulee ”melkein liukuhihnalta”, tänäänkin häneltä on Pohjalaisessa juttu Vaasan nykyisestä matkakeskuksesta ja vanhan linja-autoaseman tulevasta käytöstä, eli ideasta tehdä kongressi- ja musiikkitalo ko. tyhjäksi jääneelle aukiolle.

Riitta Pääjärvi-Myllyaho on myös vahva ja asiantunteva lisävoima monessakin asiassa. Hänellä on myös kokemusta ja kontakteja valtakunnan tasolla, olihan hän Håkan Nordmanin avustajana eduskunnassa.

Pirjo Andrejeff (sdp) jatkaa, tämä on hienoa siinä mielessä, että Pirjo on asukasyhdistysihmisiä Suvilahdesta. Harmi sen sijaan on, ettei asukasyhdistysten neuvottelukunnan pj. Peter Remahl (kok) onnistunut pääsemään valtuustoon.

Kaimani, Pukkilan Aimo (sdp) ei onnistunut uusimaan paikkaansa, ja tästä tuleekin mieleen lausua kaikille tavallisen kansalaisen rooliin palanneille, ex-kunnanvaltuuston jäsenille, suuret kiitokset vuosia ja vuosikymmeniä tehdystä yhteisten asioiden hoitamisesta, demokratian palveluksessa olemisesta! Uskoakseni monille nyt valtuustosta vapaaehtoisesti luopuneille ja vaaleissa valitsematta jääneille on aivan luontevaa jatkaa jonkinlaista kansalaistoimintaa erilaisissa yhdistyksissä ja vapaaehtoistyössä. Asukasyhdistykset ovat yksi tällainen kanava, toimintamuoto, johon kokeneita paikallispoliitikkojakin toivoisi tulevan mukaan!

Yhteistyöterveisin Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja