Etsimme ja löydämme kauneutta!
Kuvistunti menossa, seiskoja eli 13 – 14-vuotiaita nuoria luokassa. Osalla heistä on ”tiedossa”, että maailmanloppu tulee, NYT!
Teemme isänpäivän kortteja. Tai ainakin osa tekee, sillä tämä aihe on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut vapaaehtoiseksi marraskuun tuntitehtäväksi. Kaikilla ei ole isää, isä ei ehkä ole tallella, - tai isälle ei haluta tehdä onnittelu- ja kiitoskorttia.
Joskus tuntuu siltä, että maailma muuttuu liikaa ja liian nopeasti.
Isänpäiväkorttien kanssa teemme samanaikaan toista kuvisharjoitusta. Olemme käsitelleet viime viikkoina isoaja asioita, ihan elämän peruskysykyksiä, eli käsityksiämme hyvästä, kauniista ja totuudesta - ja myös niiden vastakohtia.
Kellon lähestyessä 11 yli 11 menen keskelle luokkaa, oppilaiden lähelle. Sanon heille näin:
Voi hyvinkin olla, että vuosien ja vuosikymmentenkin jälkeen sinulta kysytään muistatko mitä teit 11.11.2011 klo 11.11? Voit vastata silloin, muistan toki, erittäin hyvinkin, ETSIN JA LÖYSIN KAUNEUTTA.
Tässä oppilaiden ”vastauksia” eli kuvistunneillamme tehtyjä väritystehtäviä.
Monistepohja. Tallenna kuva kotikoneellesi ja kopioi se paperille. Tehtävä on värittää se omasta mielestäni niin kauniiksi kuin vain voit.Voit värittää kuvasi puuväreillä, tusseilla tai vaikkapa tietokoneella. Vastauksesi eli lopputulos syntyy tekemällä, ei niinkään etukäteen suunnittelemalla. Kokeile sinäkin rohkeasti, kauneuden etsimien ja löytäminen tekee hyvää meille jokaiselle!
Sitoutumaton ja vapaa blogi. Myös Sinun kirjoituksillesi ja kuvillesi!
perjantai 11. marraskuuta 2011
torstai 10. marraskuuta 2011
Må ett grönt och hållbart Vasa vara vårt levande museum
Den här artikeln är tidigare publicerad i Vasabladet.
För en tid sedan framfördes i denna tidnings spalter iden att grunda ett museum för industribyggnaderna här i Vasa. Ett eventuellt Guggenheimmuseum är på förslag till Helsingfors- vår tid skriker efter wau-arkitektur. Även detta har kommentarats på ledarspalten. I framtiden bör den museala funktionen inte reduceras till att vara enbart en utställningsplats utan ett forum för ökad växelverkan. De bör vara mötesplatser och vardagsrum för oss människor. I samma anda kan stadmiljön skapas. I Vasa har vår stadsplanering arbetat målmedvetet och dess resultat kan av den invigna betraktas som en ‘wau-stadsplanering’.
Vår stad består inte enbart av sitt industriella förflutna, utan har sedermera utvecklats till en stad med nordens största moderna industriella energikluster. Energilösningar och miljöfaktorer är, som jag ser det, starkt sammanlänkade till en hållbar helhet. Detta kan betraktas som utgångspunkt även för all hållbar stads- och miljöplanering. I stället för att inskränka oss till tanken på enbart ett industrimuseum, skulle vi alltså kunna utveckla en större helhet, den levande stadsmiljön.
Setterbergs Vasa blev höjdpunkten för den långa historiska trästadsutveckling, som skedde i Finland strax före industrialismens inmarch i slutet av 1800-talet. Den stadsplanen skapade riktlinjer även för det hållbara och naturnära nutida Vasa. Den forna stadsplanen förpliktar och erbjuder ett unikt och enastående utgångsläge, blott vi månar om dess fortsatta utveckling.
Kulturmiljön består av mänsklig planering och byggnation i ett geografiskt koncept. Den är ett resultat av den lokala utvecklingen, av vår gemensamma historia, av våra värden och val under olika tidsepoker. Den byggda kulturmiljön bör enligt moderna mått även fylla hållbarhetskriterier. Me det avses den byggda miljöns relation till landskapet, dess topografi och ekologi. Till syvende och sist måste vi sträva till att kultur och natur på bästa möjliga sätt bör få samverka.
När man planerar ett samhälle måste man kunna kombinera alla olika aspekter, det ekologiska, estetiska, tekniska och ekonomiska till en fungerande helhet. Begreppet miljökultur ger oss ett gott avstamp i processen när vi skall bedöma de miljökonsek¬venser våra val och värderingar resulterar i. En hållbar stadutvecklingen kan inte längre betraktas som ett val utan en nödvändighet. Gällande lagstiftning förutsätter också att vi måste förbereda oss på klimatförändringen och vad den medför av extrema vädervariatio¬ner. En välmående produktiv urban natur tolererar bättre den miljöpåverkan mänskan förorsakar. Vår egen stadsplanering har redan länge arbetat på denna linje. Stadens nya generalplan (2030) har hållits i ett professionellt grepp. Vasa har föregått som ett gott exempel och föranlett professionella besök från olika städer.
Gerby var det första bostadssområdet i Finland, som planerades och byggdes på ett miljömässigt hållbart sätt på 1980-talet. Man stödde sig på landskapssturkturteorin under planeringen. Teorin utgår från att vattnets kretslopp bibehålls i den byggda miljön som ett stöd för naturens egna processer. Naturen och den byggda miljön kommer då att bilda en harmonisk och hållbar miljö. Detta har gynnat bade ekologi och kommunalteknik.
Samhället är en helhet, som oftast vuxit fram som ett svar på diverse impulser och behov, dock mer sällan planerat som en fungerande helhet. Den hållbara utvecklingen förutsätter ett betydligt mer holistiskt och målmedvetet planeringsgrepp. Att utveckla staden som helhet framöver innebär en uppriktig satsning på dess imago, framtidsvisioner och invånarnas välbefinnande. Det gröna och naturnära stadslandskapet i Vasa kan ha ett attraktionsvärde och synliggöra den tidsenliga stadsuvecklingens ide. Vasa skall vara en stad där man både lever och upplever, förstår sig på och lär sig av stadsmiljön, där det hållbara stadslandskapet blir en självklar del av vardagen. Är inte detta vår utmaning!
En av våra förnämsta internationella sakkännare inom området, Herbet Dreiseitl, har vid sitt besök som gästföreläsare i Vasa yrkeshögskola konstaterat, att Vasa har alla förutsättningar att fortsättningsvis driva staden i en för den gynnsam och miljömässigt hållbar riktning www.dreiseitl.de/ .
Vasa måste skapa sin egna innovativa lösning på wau världen och fortsätta vidare på den väg som vi så framgångsrikt påbörjat. Att beakta miljön som helhet är vårt viktigaste ansvar framöver. Må ett grönt och hållbart Vasa vara vårt levande museum i dess vidaste bemärkelse!
Vesa-Matti Honkanen, arkitekt, lektor i miljöplanering vid Vasa yrkeshögskola.
Vaasan kirkkopuisto – avaus tulevaisuuteen
Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.
Vaasalla on perinteeseen tukeutuva, luontoarvoja ilmentävä kestävä keskusta. Tuleva kaupunkitaide perustuu viimeisimmän tiedon ja taidon yhdistämiseen.
Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi. Rakennettu ympäristö on arvojemme näkyvä muoto.
Vaasan vihreä sydän
Vaasassa on ainutlaatuisella tavalla keskeisimpänä elementtinä luonto. Kaupunkiperinnettä tulee vaalia. Luontosuhde voidaan kehittää voimakkaaksi imagotekijäksi kaupunkien välisessä kilpailussa sekä malliksi tuleville kaupunkiympäristöille. Vaasa on vehmas kaupunki, jonka keskustaa ympäröi rantapuisto. Se rajaa ydinkeskustan ikään kuin perinteinen kaupungin muuri. Keskuksena on kirkkopuisto ja sitä ympäröivä monumentaalikeskus, luonnon arvoja korostava vahva symboli. Lähtökohta tarjoaa oivallisen perustan tulevalle kehitykselle.
Luonto ylinnä
Monumentaalikeskustan muodostaa kolmen puistomaisen korttelin sommitelma, keskuksenaan kirkkopuisto. Perinteisiin rakennuksiin kuuluvat kirkon ohella sen molemmin puolin sijaitsevat kaupungintalo ja vastikään laajennettu lukiorakennus (Vasa Övningsskola). Rinnakkaiset puistokadut yhdistyvät kolmen korttelin matkalla toisiinsa puistojen läpi. Mittakaavaltaan suurempi kokonaisuus kokoaa puistot ja sitä ympäröivät rakennukset kaupungin arvon mukaiseksi monumentaalikeskukseksi. Kokonaisuus sijaitsee topografisesti maisemaselänteen ylimmällä lakialueella. Näin kirkkopuisto korostuu jo sijaintinsakin puolesta korkeimpana arvona keskustassa.
Valo työssä
Keskustan sijainti maaston korkeimmalla osalla luo parhaat edellytykset aurinkoisuudelle. Valo korostaa keskustapuiston arvoa. Pohjoisen sijaintimme johdosta aurinkokulma jää pääosin matalaksi. Valoa riittää kesäisin runsaastikin, mutta keskipäivän korkeampi aurinkokulma on vain pieni osa valoisaa aikaa. Tällaisissa äärevissä olosuhteissa valon laatu ja sen määrä on keskeistä. Varjoisat katveet rakennusten pohjoissivuilla on minimoitava. Keskeiset rakennukset sijoittuvatkin selänteen laelle etelä-pohjoissuuntaisesti. Varjoisuus vältetään ja luodaan edulliset olosuhteet sekä itse puistoihin että rakennusten pitkille pääjulkisivuille.
Puisto keskuksena
Vaasassa perinteen mukaan julkiset rakennukset on sijoitettu vapaasti puistoon. Kirkkopuistossa korostus on kaksinkertainen. Luonto on sijoitettu kaupungin keskustaan. Kirkko puolestaan merkitsee sen ytimen. Valittu ratkaisu korostaa luontoa lähtökohtana. Monumentaalikeskus ulottuu Raastuvankadulta Koulukadulle. Se kokoaa eri aikakausia, käyttötarkoituksia sekä tyylejä edustavat rakennukset, alkaen aina kaupungin alkuperäisistä puurakennuksista (Loftet). Kirkko muodostuu tämän avaran kaupunkikeskustan maamerkiksi. Kirkkopuisto ympäristöineen on Vaasan arvokkainta perinnettä.
Ympäristöarvot
Avara ja vehmas kulttuuriympäristö kestää aikaa. Lähtökohdiltaan kauniimpaa ja sisällöltään arvokkaampaa keskustaa saa hakea. Setterbergin perinne, sen ajattomuus ja arvot haastavat muiden kaupunkien ympäristöllisen laadun ja niiden perusarvot. Vaasassa kootaan yhteisölliset arvot ja toiminnot, päätöksenteko ja uuden oppiminen (koulut) puistojen piiriin. Torialue kaupallisine toimintoineen sijoittuu hienovaraisesti hieman etäämmälle arvokkaasta ytimestä.
Jos verrataan Vaasan monumentaalikeskustaa esimerkiksi Helsingin senaatintoriin huomataan, että siellä vain rakennetun ympäristön alla piilevät maanpinnan muodot viestivät luonnosta. Keskus on rakennusten hallitsema. Vaasan tuleekin olla ylpeä tulevaisuuden ympäristöarvoja sekä kaupungin ja luontoyhteyttä ilmentävästä keskustastaan.
Kirkko ja kestävä kehitys
Kestävän kehityksen käsite on ollut ensimmäisen kerran esillä Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa vuonna 1974 (Stephen Wheeler, 1996). Tällöin tuotiin esiin vaatimus luonnon ja ihmisen ykseydestä. Ihmisellä on erityinen vastuu ympäristöstään. Luonnon ja luomakunnan eheyden säilyminen asetettiin tavoitteeksi. Suomen kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen ympäristöraportissa mainitaan myös mm. että ihmisen kuuluminen luonnon kokonaisuuteen on oleellinen osa kristillisen uskon perinteistä tulkintaa – eikä uskontomme ole määriteltävissä ilman tätä keskinäistä riippuvuutta. Kirkon periaatteiden mukaan ihmisten ja luomakunnan hyvinvointi on otettava huomioon kokonaisuutena.
Vaasan kirkkopuiston symboliarvo on siis velvoittava kirkon perinteen kannalta. Luonto puiston muodossa symboloi kasvua, luomakunnan ja yhteisön uudistumista ja elinvoimaisuutta. Kirkon restauroinnin valmistuttua voitaisiin ajatella tämän laajemmankin ympäristökokonai¬suuden edelleen kehittämistä arvonsa mukaan. Seurakunnat ovatkin jo osoittaneet kiinnostuksensa puistonsa kehittämiseksi osaksi kaupunkikuvaa.
Taiteen ja elämän yhteys
Vaasan kirkko edustaa uusgoottilaista arkkitehtuuria. Tyylin perustana 1100-luvun gotiikka, joka ilmensi unelmaa tulevaisuudesta, oli rakennettu paratiisin kuvaksi. Uusgotiikka syntyi 1800-luvulla Englannissa voimakkaan sosiaalisen, teollisen ja taloudellisten murroksen aikaan. Se oli edistyksellistä ja inhimillistä arkkitehtuuria. Historiallisia katedraaleja rakennettiin pitkään, ne eivät olleet koskaan lopullisesti valmiita. Täten ne kuvastavat liikettä kohti valoa, jatkuvaa muutosta ja mahdollisuutta uusiutua. Siten katedraalit ylistävät Luojaa ja luomakuntaa, myös ihmistä. Gotiikka edustaa muutoksen toivorikkainta visiota. Täydellisyyden vaatimus on oikeastaan taiteen merkityksen väärin ymmärtämistä. Taiteen ydin onkin itse tavoitteessa, jatkuvassa etsimisessä ja kasvussa. (John Ruskin, William Morris)
Gotiikan keskeisenä aiheena on luova valo, Pater Luminum. Katedraalit avautuvat kohti jumalallista valoa, joka avaa järjellemme mahdollisuuden ymmärtää perimmäinen totuus. Tämä yhteys taiteen ja elämän välillä tekee gotiikasta inhimillistä. Kirkko ei ainoastaan avaudu kohti valoa, vaan on myös mahdollisuus kohdata syvin minuus ja kanssaihmiset. Vaasan kirkkoarkkitehtuuri sisältää näin ollen voimakkaan kulttuurisen sanoman ja haasteen uudelle kaupunkitaiteelle.
Eko-logiikka
Vaasa on monisatavuotisen suomalaisen puukaupunkiperinteen huipentuma, sen viimeinen toteutettu kaupunki. Tämän perinteen haaste oli paloturvallisen ratkaisun saavuttaminen. Vaasan vehmas luonto ja avara kaupunkiympäristö takasivat paitsi paloturvallisuuden ja loivat viihtyisän ympäristön.
Tulevaisuuden kaupunkikulttuurin tavoitteeksi tulisi vastaavasti asettaa terveellinen ympäristö. Kaupunkiekologia ja uusi luontosuhde haastaa uudenlaiseen vastuuseen itsemme ja ympäristömme hyvinvoinnista kokonaisuutena. Ympäristöarvot tulevat joka tapauksessa korostumaan kaupungistumisen kiihtyessä. Samalla olemme jo siirtymässä kaupungistumista seuraavaan kehitysvaiheeseen: kaupungistumisen digitalisoitumiseen. Tämä murros saattaa olla maatalousyhteiskunnan kaupungistumista huomattavastikin rajumpi. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on kuitenkin pysyvä perusehto. Kehittyvä teknologia tarjoaa välineet ympäristöprosessien paremmaksi mallintamiseksi. Teknologisten sovellutusten eettinen ulottuvuus onkin siinä, miten inhimillisten toimintojen aiempaa tietoisempi ja taitavampi sopeuttaminen osaksi luonnonympäristöämme mahdollistuu. Uudenlainen eko-logiikka on parhaillaan muotoutumassa.
Välttämättömyyden etiikka
Kaupunkisuunnittelun tulee vahvistaa kaikenpuolista yhteenkuuluvuutta. Ekologinen kaupunkikulttuuri on käytäntöjä yhteen liittävää, monialaisia kokonaisuuksia hahmottavaa, ei niinkään erillisten osatekijöiden analysointia tai erillinen tieteenala. Ympäristötieteet ovatkin nousemassa eri tieteitä yhtenäistäväksi, ongelmakeskeiseksi ja synergiseksi tieteenalaksi.
Kaupunkia rakentaessamme emme rakenna pelkästään ympäristöä vaan myös itseämme, omaa olemustamme, toteutamme arvojamme sekä tuemme asettumistamme ja juurtumistamme aikaan ja paikkaan. Suunnittelu ei pohjimmiltaan ratko pelkästään hetkellisen toiminnan tarpeita. Pikemminkin siihen kuuluu jatkuvuus, tietty arvoperustaisuus; samanaikainen ajankohtaisuus ja ajattomuus. Tästä johtuu, että pelkässä kylmän laskelmoivassa suhtautumisessa rakentamiseen on jotakin ihmistä alentavaa ja loukkaavaa. Yksilön ja kaupunkilaisten etu on nähtävä yhdessä määriteltyjen arvojen puolustamisena ei hetkellisen mielihyvän tai maineen tavoitteluna. Kaupungin rakentaminen paikallisen perinteensä ja yhteisönsä uusien ympäristöllisten arvojen ilmentymäksi on ainutlaatuinen mahdollisuus Vaasalle.
City Art – kaupunkitaide
Luontoa ja ihmistä arvostava sekä niitä toisiinsa yhdistävä eettinen lähtökohta vaikuttaisi siihen miten suunnittelemme yhdyskuntamme orgaaniseksi osaksi luontoperustaamme. Se tähtäisi hyvinvoivan, tuottavan ja terveellisen asuinyhteisön aikaan saamiseen. Ainoastaan luontosuhteessaan onnistunut, kestävä ja tasapainoinen ympäristö voi tulevaisuudessa muodostaa perustan toimivalle, viihtyisälle ja merkitykselliselle kaupunkiyhteisölle.
Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi.
Avaus tulevaisuuteen
Tulevaisuudessa kaupungin viihtyisyyden, terveellisyyden ja yhteisön sosiaalisen elinvoimaisuuden vaatimukset korostuvat. Vaasa voisi muodostua esikuvaksi kaupungista, jolla on vihreä ja kulttuurisen arvonsa tunteva ydin. Tämä vahvistaisi kaupunkimme identiteettiä sekä lisäisi Vaasan painoarvoa tulevaisuudessa. Luontoperustastaan alkunsa saava paikallinen omaleimaisuus on aina todellista, luonnon perusehtoja noudattavaa ja kokemukselliseen viisauteensa juurtunutta.
Ympäristömme on aina arvojemme näkyvä ilmentymä, rakennettu muoto. Mitkä arvot Vaasa tekee kaupunkisuunnittelussaan näkyväksi ? Tärkeintä ei ole aikaisempien tekojen toistaminen, vaan sen hengen löytäminen, mihin menneet sukupolvet ovat toimintansa perustaneet. Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.
Vesa-Matti Honkanen, ympäristösuunnittelun lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Vaskiluoto teemailta
Kuva AN / Syksynlehdet 31.10.2009
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallitus on koonnut 12 kohdan listan VASKILUODON alueen ajankohtaisista kysymyksistä. Osa asioista on etenemässä kaupungin hallituksessa ja valtuustossa lähiaikoina, kun yleiskaavan käsittely etenee. Tarkemmin asiat konkretisoituvat asemakaavavaiheessa tulevina vuosina.
Asukasyhdistyksemme järjestää 15.11.2011 sääntömääräisen syyskokouksen (17.45 – 18.30) jälkeen avoimen yleisötilaisuuden VASKILUOTO TEEMASTA klo 18.30 – 20.00. Kahvi ja tee tarjoilua! Tilaisuus pidetään NNKY:n kerhotilassa Kirkkopuistikko 30.
Mitä mieltä Sinä olet? Tule paikalle keskustelemaan!
1. Sataman pysymisestä Vaskiluodossa, ja satama-alueen suunnitelmista?
2. Mahtuuko Vaskiluodon alueelle uutta teollisuutta?
3. Voidaanko Niemeläntielle rakentaa kerrostaloja?
4. Miten pitkälle jatkuu öljysataman elinkaari?
5. Voidaanko Vaskiluodon rekkaliikennettä keskikaupungin läpi vähentää?
6. Tehdäänkö Vaskiluodon siltaremonttia myös asukkaiden ehdoilla?
7. Milloin saadaan raskaalle liikenteelle uusi tie Myrgrundin kautta?
8. Onko leirintäalueen sijainti nyt paras mahdollinen?
9. Millainen on Vaskiluodon metsän tuleva asema virkistysalueena?
10. Miten voidaan säilyttää ja kehittää veneseurojen toimintaedellytyksiä?
11. Mikä on Vaskiluodon pientaloalueiden tulevaisuus?
12. Onko Sundominlahden pelastamisella jo kiire?
Tällä Pro Vaskiluoto – listalla yhdistyksemme toivoo keskustelun nyt käynnistyvän / jatkuvan näistä nyt esiin nostamistamme teemoista. On syytä priorisoida ja miettiä mitkä teemoista ovat kiireellisimmät, sillä kaikista 12 kohdasta ei varmaankaan ole vielä nyt / tässä yleiskaavatilanteessa tarpeen eikä mahdollista edetä. Kirjaamme ylös näkökohtia, ja toivomme asioiden edetessä asiallisen yhteistyön onnistuvan kaikkien tahojen kanssa, niin päättäjien, suunnittelijoiden kuin asukkaiden, meidän jokaisen vaasalaisen toimesta.
Erityisen iloisia olemme siitä, että saamme iltaan vieraaksemme Vaasan yliopiston yhteiskuntasuhteiden kehittämispäällikön, varatuomari Markku Lumion. Hän on lupautunut tulemaan ”karttojen äärelle” ja pitämään kommenttipuheenvuoron asiaan liittyen.
Tilaisuus alkaa siis klo 18.30, katsomme ensin Tuija Arina-Sundelinin kuvaesityksen Vaskiluodosta. Tervetuloa kaikki!
Kuvat AN / Vaskiluotoa 31.10.2009
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallitus on koonnut 12 kohdan listan VASKILUODON alueen ajankohtaisista kysymyksistä. Osa asioista on etenemässä kaupungin hallituksessa ja valtuustossa lähiaikoina, kun yleiskaavan käsittely etenee. Tarkemmin asiat konkretisoituvat asemakaavavaiheessa tulevina vuosina.
Asukasyhdistyksemme järjestää 15.11.2011 sääntömääräisen syyskokouksen (17.45 – 18.30) jälkeen avoimen yleisötilaisuuden VASKILUOTO TEEMASTA klo 18.30 – 20.00. Kahvi ja tee tarjoilua! Tilaisuus pidetään NNKY:n kerhotilassa Kirkkopuistikko 30.
Mitä mieltä Sinä olet? Tule paikalle keskustelemaan!
1. Sataman pysymisestä Vaskiluodossa, ja satama-alueen suunnitelmista?
2. Mahtuuko Vaskiluodon alueelle uutta teollisuutta?
3. Voidaanko Niemeläntielle rakentaa kerrostaloja?
4. Miten pitkälle jatkuu öljysataman elinkaari?
5. Voidaanko Vaskiluodon rekkaliikennettä keskikaupungin läpi vähentää?
6. Tehdäänkö Vaskiluodon siltaremonttia myös asukkaiden ehdoilla?
7. Milloin saadaan raskaalle liikenteelle uusi tie Myrgrundin kautta?
8. Onko leirintäalueen sijainti nyt paras mahdollinen?
9. Millainen on Vaskiluodon metsän tuleva asema virkistysalueena?
10. Miten voidaan säilyttää ja kehittää veneseurojen toimintaedellytyksiä?
11. Mikä on Vaskiluodon pientaloalueiden tulevaisuus?
12. Onko Sundominlahden pelastamisella jo kiire?
Tällä Pro Vaskiluoto – listalla yhdistyksemme toivoo keskustelun nyt käynnistyvän / jatkuvan näistä nyt esiin nostamistamme teemoista. On syytä priorisoida ja miettiä mitkä teemoista ovat kiireellisimmät, sillä kaikista 12 kohdasta ei varmaankaan ole vielä nyt / tässä yleiskaavatilanteessa tarpeen eikä mahdollista edetä. Kirjaamme ylös näkökohtia, ja toivomme asioiden edetessä asiallisen yhteistyön onnistuvan kaikkien tahojen kanssa, niin päättäjien, suunnittelijoiden kuin asukkaiden, meidän jokaisen vaasalaisen toimesta.
Erityisen iloisia olemme siitä, että saamme iltaan vieraaksemme Vaasan yliopiston yhteiskuntasuhteiden kehittämispäällikön, varatuomari Markku Lumion. Hän on lupautunut tulemaan ”karttojen äärelle” ja pitämään kommenttipuheenvuoron asiaan liittyen.
Tilaisuus alkaa siis klo 18.30, katsomme ensin Tuija Arina-Sundelinin kuvaesityksen Vaskiluodosta. Tervetuloa kaikki!
Kuvat AN / Vaskiluotoa 31.10.2009
Sundominlahti mataloituu
Kuva AN. Näkymä Munsmon satamasta kaupunkiin päin 16.10.2011.
Mitkä ovat järkevät toimenpiteet, ja millaisella aikataululla toimeen on syytä tarttua? Mielipiteitä on varmaan monia mm. suunnitteilla olevista tekosaarista (yleiskaavaehdotus). Kerro omat mielipiteesi, sanoin ja kuvin tässä blogissa! Joko kommenttikirjoituksella tähän alle, tai lähettämällä minulle oma erillinen juttusi julkaistavaksi omalla nimelläsi. Ota rohkeasti yhteyttä! (aimonyberg(at)gmail.com)
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Vaasan Palosaaren salmen ideakilpailu
Palosaaren salmen alueen ideakilpailun ratkaisu julkistetaan torstaina 3.11.2011 klo 11.00 Vaasan kaupunginvaltuuston istuntosalissa, Vaasanpuistikko 10.
Tilaisuuden ohjelma
11.00 Kahvi
11.15 Tervetulotoivotus
Palkintolautakunnan pj. kunnallisneuvos Raimo Rauhala
11.30 Kilpailun ja kilpaehdotusten esittely sekä palkintolautakunnan ratkaisu
Professori Ilmari Lahdelma arkkitehti SAFA
12.15 Vapaamuotoista keskustelua kilpailuehdotuksista ja Palosaaren salmen alueen kehittämisnäkymistä.
Tämän jälkeen AIKATAULU on seuraava:
3.11.2011
Kilpailun julkistamistilaisuus ja töiden julkaiseminen ”Sinun Vaasasi” sivustolla asukasarviointia varten. Työt ovat kaupunkilaisten arvioitavissa 30.11.2011 saakka.
Siirry sivulle Palosaaren ideakilpailu
Linkistä löytyvät kaikki viisi kilpailuehdotusta.Tuomariston yksimielisesti valitsema voittajaehdotus on "Mansikka ja variksenjalka".
Lue myös 20.4 -25.5.2011 annetusta palautteesta ja ehdotuksista koottu raportti.
2011 – 2012
Asemakaavan muutoksen käynnistäminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville.
VKA ry seuraa mielenkiinnolla käynnistyvää keskustelua, niin Palosaaren asukasyhdistyksen kuin muidenkin tahojen kannanottoja. Myös yksittäisten ihmisten perusteltuja mielipiteitä tulee varmasti kuulumaan, sillä niin pitkään on mm. Mansikkasaaren tilanteesta Vaasassa puhuttu.
Nyt siis alkaa vihdoin tapahtua – hyvä näin!
tiistai 1. marraskuuta 2011
Tule Sinäkin syyskokoukseen!
Kuva AN. Auringonlasku 12.1.2010 klo 16.27
Asukasyhdistyksemme syyskokous on 15.11. 2011 klo 17.45 – 20.00.
Tervetuloa keskustelemaan mm. Vaskiluodon tulevista suunnitelmista! Olet lämpimästi tervetullut, ja ota ystäväsikin mukaan!
Yhdistyksen sääntömääräisten asioiden käsittelyssä, kuten hallituksen jäsenten vaalissa, äänioikeus on vain jäsenillä.
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous
tiistaina 15.11.2011. Paikka on NNKY:n kerhotila, Kirkkopuistikko 30.
17.45 – 18.00 kahvi / tee
18.00 – 18.30 sääntömääräiset asiat
18.30 – 19.00 katselemme Tuija Arina-Sundelinin kuvaesityksen Vaskiluodosta.
19.15 – 19.45 Asukasyhdistysten roolia ja Vaskiluodon kaavasuunnitelmia kommentoi keskustan asukas, VT Markku Lumio. Keskustelua.
(Huom! hallituksen jäsenet paikalle jo klo 17.00)
Tervetuloa
Pj. Aimo Nyberg 050 3308540, siht. Meta Sahlström 040 7439942, rahast. hoitaja Gustaf Eur, Tuija Arina-Sundelin, Torsten Björkholm, Asko Halme, Eija piispala, Ari Sundberg, Gustav Tujulin, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.
Esityslista sääntömääräiseen syyskokoukseen 2011 VKA ry:n virallisilla sivuilla http://vkaicv.nettisivu.org/ Ajankohtaista
Jäsenmaksu. (7€) niille, joilta vuoden 2011 maksu vielä puuttuu. Uusi tilinumeromme on Ålandsbanken 660100- 1083716.
Välkommen till höstmötet och ta gärna med er era bekanta!Välkommen till Invånarföreningens i centrala Vasa rf höstmöte tisdagen den 15.11.2011 Plats: Kyrkoesplanaden 30, NNKY:s klubblokal.
17.45 - 18.00 Kaffe / te
18.00 - 18.30 Stadgeenliga höstmötesärenden
18.30 – 19.00 Tuija Arina-Sundelin visar angelägna bilder från Vasklotskogen
19.15 – 19.45 ”Invånarföreningens roll och planeringen av Vasklot” kommenteras av stadens invånare vh Markku Lumio. Diskussion.
(Obs! Styrelsen träffas redan klockan 17.00!)
Ordf. Aimo Nyberg 050 3308540, sekr. Meta Sahlström 040 7439942, kassör Gustaf Eur, Tuija Arina-Sundelin, Torsten Björkholm, Asko Halme, Eija piispala, Ari Sundberg, Gustav Tujulin, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.
Kallelse och föredragningslista för stadgeenligt höstmöte 2011 http://vkaicv.nettisivu.org/ Aktuellt
Medlemsavgifter. (7 €) för år 2011. Ny bankförbindelse är Ålandsbanken 660100 - 1083716
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LUITKO JO TÄMÄN?
Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!
Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...










