Vaasan keskustan Visio 2030 etenee, ja siis jo tämän vuoden aikana aimo harppauksen.
Kaavoitusarkkitehti Juhani Hallasmaa taisi olla ensimmäinen, jolta kuulin PehmoGis-menetelmästä eli verkkopalvelun avulla tapahtuvasta vuorovaikutteisesta kaupunkisuunnittelusta. Hän tuli myös kertomaan asiasta asukasyhdistyksemme yleisötilaisuuteen, silloin kyse oli vielä vain Palosaarta koskevasta ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. Nyt tätä samaa tietotaitoa hyödynnetään Vaasan keskustastrategian luomisessa.
”Sinun Vaasasi” verkkosivuilla jokainen halukas sai kertoa millainen paikka Vaasan keskusta on elää ja asua.
Tämä vaihe on nyt takana, kuten myös marraskuun AVOIMET OVET ideatyöpajat. Tämän 18.11. pidetyn virkamiesten seminaarin, samoin kuin kansalaisten saman illan kirjaston Draamasalissa pidetyn mielikuvatyöskentelyn mielenkiintoisiin, hyviltäkin tuntuviin tuloksiin voi nyt tutustua netissä
Vaasan keskusta strategia Visio 2030
Ja mitä on luvassa?
Kaupungin ja konsulttiyhtiö Sito Oy:n julkaiseman aikataulun mukaan keväällä 2012 pääsemme kommentoimaan vaihtoehtoisia luonnoksia keskustan rakennemallista, kaupunkikuvallisista linjauksista ja liikenteen ratkaisuista. Suunnitelmaluonnokset julkaistaan alustavasti Sinun Vaasasi –verkkopalvelussa, jossa myös ilmoitetaan, kun palautetta kehittämissuunnitelmista voi alkaa antaa.
Näin edetään
- Tilannekartoitus ja yhteistyötahojen kartoitus loka -marraskuu 2011
- Visiotyöskentely, marraskuu 2011
- Rakennemallit maalis-huhtikuu 2012
- Arviointi ja ratkaisu touko-kesäkuu 2012
- Hallinnollinen käsittely loka- marraskuu 2012
Tämä sivu on siis syytä lisätä suosikkeihin, ja käydä tarkistamassa tilanne aika ajoin http://www.vaasankeskus.fi/
Vaasalaisia, myös asukasyhdistyksemme jäseniä on ollut mukana tässä prosessissa. En tiedä kuinka paljon, mutta mukana joka tapauksessa ollaan. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa pyritään kuulemaan mahdollisimman monia tahoja, tasapuolisesti tai ainakin sellaisella volyymilla mihin eri intressipiirit itse pystyvät. Tavallisilla ihmisillä ei ole tietoja ja taitoja eikä aina uskallusta, saatikka tahtoa puuttua ”isoihin asioihin”. Yhdistysten, kuten juuri asukasyhdistysten kautta yksilön omaa pienuutta voi hieman häivyttää.
Maailma joka tapauksessa muuttuu, kehitys kehittyy, näin ainakin sanotaan. Suunta on mielestäni silloin hyvä, jos pystytään kuuntelemaan niitä ihmisiä, joita asia suoranaisesti koskee, ja siis tarjoamaan aitoja vaikutuskeinoja jo heti suunnittelun alkumetreillä, eikä edetä pelkästään yksipuolisesti esim. jonkun maa-alueen omistajien sanelemin ehdoin.
Vuorovaikutteinen suunnittelu ja kansalaisten aktiivisuuden lisääntyminen on mitä ilmeisimmin tulevaisuuden suuntaus.
Tämä ei tietenkään poista sitä ehdotonta tosiasiaa, että yhteisten asioiden hoitamisessa poliittisilla päättäjillä on oltava lopullinen valta ja vastuu. Tässä suhteessa olen luottavainen suomalaiseen demokraattiseen järjestelmään. Myös täällä Vaasassa.
Kondis-hanke on yksi Vaasan ydinkeskustan uudisrakennusprojekteista. Hanke on ollut vireillä jo pitkään, jos oikein ymmärrän, niin lähemmäs kymmenen vuotta. Mielipiteitä tullaan varmaankin vaihtamaan, niin puolesta kuin vastaan. Tämä sallittakoon.
Käykö päätöksentekoaika tämän mielenkiintoisen kaupunkikuvaa täydentävän arkkitehtuuriratkaisun suhteen vähiin, ja vasta seuraava, syksyllä valittava valtuusto, pystyy ja osaa tehdä asiasta ratkaisunsa. Tämä jää nähtäväksi.
Sitoutumaton ja vapaa blogi. Myös Sinun kirjoituksillesi ja kuvillesi!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan keskusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan keskusta. Näytä kaikki tekstit
perjantai 10. helmikuuta 2012
torstai 10. marraskuuta 2011
Vaasan kirkkopuisto – avaus tulevaisuuteen
Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.
Vaasalla on perinteeseen tukeutuva, luontoarvoja ilmentävä kestävä keskusta. Tuleva kaupunkitaide perustuu viimeisimmän tiedon ja taidon yhdistämiseen.
Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi. Rakennettu ympäristö on arvojemme näkyvä muoto.
Vaasan vihreä sydän
Vaasassa on ainutlaatuisella tavalla keskeisimpänä elementtinä luonto. Kaupunkiperinnettä tulee vaalia. Luontosuhde voidaan kehittää voimakkaaksi imagotekijäksi kaupunkien välisessä kilpailussa sekä malliksi tuleville kaupunkiympäristöille. Vaasa on vehmas kaupunki, jonka keskustaa ympäröi rantapuisto. Se rajaa ydinkeskustan ikään kuin perinteinen kaupungin muuri. Keskuksena on kirkkopuisto ja sitä ympäröivä monumentaalikeskus, luonnon arvoja korostava vahva symboli. Lähtökohta tarjoaa oivallisen perustan tulevalle kehitykselle.
Luonto ylinnä
Monumentaalikeskustan muodostaa kolmen puistomaisen korttelin sommitelma, keskuksenaan kirkkopuisto. Perinteisiin rakennuksiin kuuluvat kirkon ohella sen molemmin puolin sijaitsevat kaupungintalo ja vastikään laajennettu lukiorakennus (Vasa Övningsskola). Rinnakkaiset puistokadut yhdistyvät kolmen korttelin matkalla toisiinsa puistojen läpi. Mittakaavaltaan suurempi kokonaisuus kokoaa puistot ja sitä ympäröivät rakennukset kaupungin arvon mukaiseksi monumentaalikeskukseksi. Kokonaisuus sijaitsee topografisesti maisemaselänteen ylimmällä lakialueella. Näin kirkkopuisto korostuu jo sijaintinsakin puolesta korkeimpana arvona keskustassa.
Valo työssä
Keskustan sijainti maaston korkeimmalla osalla luo parhaat edellytykset aurinkoisuudelle. Valo korostaa keskustapuiston arvoa. Pohjoisen sijaintimme johdosta aurinkokulma jää pääosin matalaksi. Valoa riittää kesäisin runsaastikin, mutta keskipäivän korkeampi aurinkokulma on vain pieni osa valoisaa aikaa. Tällaisissa äärevissä olosuhteissa valon laatu ja sen määrä on keskeistä. Varjoisat katveet rakennusten pohjoissivuilla on minimoitava. Keskeiset rakennukset sijoittuvatkin selänteen laelle etelä-pohjoissuuntaisesti. Varjoisuus vältetään ja luodaan edulliset olosuhteet sekä itse puistoihin että rakennusten pitkille pääjulkisivuille.
Puisto keskuksena
Vaasassa perinteen mukaan julkiset rakennukset on sijoitettu vapaasti puistoon. Kirkkopuistossa korostus on kaksinkertainen. Luonto on sijoitettu kaupungin keskustaan. Kirkko puolestaan merkitsee sen ytimen. Valittu ratkaisu korostaa luontoa lähtökohtana. Monumentaalikeskus ulottuu Raastuvankadulta Koulukadulle. Se kokoaa eri aikakausia, käyttötarkoituksia sekä tyylejä edustavat rakennukset, alkaen aina kaupungin alkuperäisistä puurakennuksista (Loftet). Kirkko muodostuu tämän avaran kaupunkikeskustan maamerkiksi. Kirkkopuisto ympäristöineen on Vaasan arvokkainta perinnettä.
Ympäristöarvot
Avara ja vehmas kulttuuriympäristö kestää aikaa. Lähtökohdiltaan kauniimpaa ja sisällöltään arvokkaampaa keskustaa saa hakea. Setterbergin perinne, sen ajattomuus ja arvot haastavat muiden kaupunkien ympäristöllisen laadun ja niiden perusarvot. Vaasassa kootaan yhteisölliset arvot ja toiminnot, päätöksenteko ja uuden oppiminen (koulut) puistojen piiriin. Torialue kaupallisine toimintoineen sijoittuu hienovaraisesti hieman etäämmälle arvokkaasta ytimestä.
Jos verrataan Vaasan monumentaalikeskustaa esimerkiksi Helsingin senaatintoriin huomataan, että siellä vain rakennetun ympäristön alla piilevät maanpinnan muodot viestivät luonnosta. Keskus on rakennusten hallitsema. Vaasan tuleekin olla ylpeä tulevaisuuden ympäristöarvoja sekä kaupungin ja luontoyhteyttä ilmentävästä keskustastaan.
Kirkko ja kestävä kehitys
Kestävän kehityksen käsite on ollut ensimmäisen kerran esillä Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa vuonna 1974 (Stephen Wheeler, 1996). Tällöin tuotiin esiin vaatimus luonnon ja ihmisen ykseydestä. Ihmisellä on erityinen vastuu ympäristöstään. Luonnon ja luomakunnan eheyden säilyminen asetettiin tavoitteeksi. Suomen kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen ympäristöraportissa mainitaan myös mm. että ihmisen kuuluminen luonnon kokonaisuuteen on oleellinen osa kristillisen uskon perinteistä tulkintaa – eikä uskontomme ole määriteltävissä ilman tätä keskinäistä riippuvuutta. Kirkon periaatteiden mukaan ihmisten ja luomakunnan hyvinvointi on otettava huomioon kokonaisuutena.
Vaasan kirkkopuiston symboliarvo on siis velvoittava kirkon perinteen kannalta. Luonto puiston muodossa symboloi kasvua, luomakunnan ja yhteisön uudistumista ja elinvoimaisuutta. Kirkon restauroinnin valmistuttua voitaisiin ajatella tämän laajemmankin ympäristökokonai¬suuden edelleen kehittämistä arvonsa mukaan. Seurakunnat ovatkin jo osoittaneet kiinnostuksensa puistonsa kehittämiseksi osaksi kaupunkikuvaa.
Taiteen ja elämän yhteys
Vaasan kirkko edustaa uusgoottilaista arkkitehtuuria. Tyylin perustana 1100-luvun gotiikka, joka ilmensi unelmaa tulevaisuudesta, oli rakennettu paratiisin kuvaksi. Uusgotiikka syntyi 1800-luvulla Englannissa voimakkaan sosiaalisen, teollisen ja taloudellisten murroksen aikaan. Se oli edistyksellistä ja inhimillistä arkkitehtuuria. Historiallisia katedraaleja rakennettiin pitkään, ne eivät olleet koskaan lopullisesti valmiita. Täten ne kuvastavat liikettä kohti valoa, jatkuvaa muutosta ja mahdollisuutta uusiutua. Siten katedraalit ylistävät Luojaa ja luomakuntaa, myös ihmistä. Gotiikka edustaa muutoksen toivorikkainta visiota. Täydellisyyden vaatimus on oikeastaan taiteen merkityksen väärin ymmärtämistä. Taiteen ydin onkin itse tavoitteessa, jatkuvassa etsimisessä ja kasvussa. (John Ruskin, William Morris)
Gotiikan keskeisenä aiheena on luova valo, Pater Luminum. Katedraalit avautuvat kohti jumalallista valoa, joka avaa järjellemme mahdollisuuden ymmärtää perimmäinen totuus. Tämä yhteys taiteen ja elämän välillä tekee gotiikasta inhimillistä. Kirkko ei ainoastaan avaudu kohti valoa, vaan on myös mahdollisuus kohdata syvin minuus ja kanssaihmiset. Vaasan kirkkoarkkitehtuuri sisältää näin ollen voimakkaan kulttuurisen sanoman ja haasteen uudelle kaupunkitaiteelle.
Eko-logiikka
Vaasa on monisatavuotisen suomalaisen puukaupunkiperinteen huipentuma, sen viimeinen toteutettu kaupunki. Tämän perinteen haaste oli paloturvallisen ratkaisun saavuttaminen. Vaasan vehmas luonto ja avara kaupunkiympäristö takasivat paitsi paloturvallisuuden ja loivat viihtyisän ympäristön.
Tulevaisuuden kaupunkikulttuurin tavoitteeksi tulisi vastaavasti asettaa terveellinen ympäristö. Kaupunkiekologia ja uusi luontosuhde haastaa uudenlaiseen vastuuseen itsemme ja ympäristömme hyvinvoinnista kokonaisuutena. Ympäristöarvot tulevat joka tapauksessa korostumaan kaupungistumisen kiihtyessä. Samalla olemme jo siirtymässä kaupungistumista seuraavaan kehitysvaiheeseen: kaupungistumisen digitalisoitumiseen. Tämä murros saattaa olla maatalousyhteiskunnan kaupungistumista huomattavastikin rajumpi. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on kuitenkin pysyvä perusehto. Kehittyvä teknologia tarjoaa välineet ympäristöprosessien paremmaksi mallintamiseksi. Teknologisten sovellutusten eettinen ulottuvuus onkin siinä, miten inhimillisten toimintojen aiempaa tietoisempi ja taitavampi sopeuttaminen osaksi luonnonympäristöämme mahdollistuu. Uudenlainen eko-logiikka on parhaillaan muotoutumassa.
Välttämättömyyden etiikka
Kaupunkisuunnittelun tulee vahvistaa kaikenpuolista yhteenkuuluvuutta. Ekologinen kaupunkikulttuuri on käytäntöjä yhteen liittävää, monialaisia kokonaisuuksia hahmottavaa, ei niinkään erillisten osatekijöiden analysointia tai erillinen tieteenala. Ympäristötieteet ovatkin nousemassa eri tieteitä yhtenäistäväksi, ongelmakeskeiseksi ja synergiseksi tieteenalaksi.
Kaupunkia rakentaessamme emme rakenna pelkästään ympäristöä vaan myös itseämme, omaa olemustamme, toteutamme arvojamme sekä tuemme asettumistamme ja juurtumistamme aikaan ja paikkaan. Suunnittelu ei pohjimmiltaan ratko pelkästään hetkellisen toiminnan tarpeita. Pikemminkin siihen kuuluu jatkuvuus, tietty arvoperustaisuus; samanaikainen ajankohtaisuus ja ajattomuus. Tästä johtuu, että pelkässä kylmän laskelmoivassa suhtautumisessa rakentamiseen on jotakin ihmistä alentavaa ja loukkaavaa. Yksilön ja kaupunkilaisten etu on nähtävä yhdessä määriteltyjen arvojen puolustamisena ei hetkellisen mielihyvän tai maineen tavoitteluna. Kaupungin rakentaminen paikallisen perinteensä ja yhteisönsä uusien ympäristöllisten arvojen ilmentymäksi on ainutlaatuinen mahdollisuus Vaasalle.
City Art – kaupunkitaide
Luontoa ja ihmistä arvostava sekä niitä toisiinsa yhdistävä eettinen lähtökohta vaikuttaisi siihen miten suunnittelemme yhdyskuntamme orgaaniseksi osaksi luontoperustaamme. Se tähtäisi hyvinvoivan, tuottavan ja terveellisen asuinyhteisön aikaan saamiseen. Ainoastaan luontosuhteessaan onnistunut, kestävä ja tasapainoinen ympäristö voi tulevaisuudessa muodostaa perustan toimivalle, viihtyisälle ja merkitykselliselle kaupunkiyhteisölle.
Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi.
Avaus tulevaisuuteen
Tulevaisuudessa kaupungin viihtyisyyden, terveellisyyden ja yhteisön sosiaalisen elinvoimaisuuden vaatimukset korostuvat. Vaasa voisi muodostua esikuvaksi kaupungista, jolla on vihreä ja kulttuurisen arvonsa tunteva ydin. Tämä vahvistaisi kaupunkimme identiteettiä sekä lisäisi Vaasan painoarvoa tulevaisuudessa. Luontoperustastaan alkunsa saava paikallinen omaleimaisuus on aina todellista, luonnon perusehtoja noudattavaa ja kokemukselliseen viisauteensa juurtunutta.
Ympäristömme on aina arvojemme näkyvä ilmentymä, rakennettu muoto. Mitkä arvot Vaasa tekee kaupunkisuunnittelussaan näkyväksi ? Tärkeintä ei ole aikaisempien tekojen toistaminen, vaan sen hengen löytäminen, mihin menneet sukupolvet ovat toimintansa perustaneet. Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.
Vesa-Matti Honkanen, ympäristösuunnittelun lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LUITKO JO TÄMÄN?
Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!
Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...


