Luonnokset kannanotoiksi

Yhdistyksemme kevätkokoukselle 15.5.2014 esitettävät

KANNANOTOT (luonnoksia, joita voidaan parannella vielä kokouksessa)

1. Vaasan satamatie

Vaasan satamatien suunnittelua on kiirehdittävä, ja hanke on saatava mukaan rahoitettavien hankkeiden listalle. Uusi tieyhteys Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta kaupungin ulkopuolisille valtaväylille on välttämätön, jotta Vaasan kantakaupungissa raskaan liikenteen läpiajo tulevaisuudessa saadaan vähenemään.

Jo nyt on raskaan liikenteen järkeville järjestelyille tehtävä parannussuunnitelmia, sekä Vaasan ydinkeskustassa, että Sundomin puolella. Jo ennen Vaasan satamatien toteutusta on huomioitava myös liittymien liikenneturvallisuus Vaasan Sundomin puolella, jonne kaupunki suunnittelee lisää asutusta.

Vaasanpuistikon ja Koulukadun asukkaiden huoli liikenteen aiheuttamista haitoista on otettava vakavasti kaupunkisuunnittelussa ja kaikilla päätöstentekotasoilla.

2. Vaskiluodon rautatie

Vaskiluodon sataman ja Vaasan päärautatieaseman välinen rautatie on säilytettävä, sen kunnossapito nyt, ja kehittäminen tulevaisuudessa on ehdottomasti turvattava.

3. Pysäköinti

Asukaspysäköintiin, ja Vaasan kantakaupungin alueella asioivien pysäköintimahdollisuuksiin tarvitaan uusia, sekä maksullisia, että myös ilmaisia pysäköintilaitoksia ja -alueita.

Keskustaan ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Tiivistettäessä kaupunkia pysäköinti on otettava riittävästi jo ennakkoon huomioon kaavoituksessa.

Alueiden asukkaiden asiantuntemus on otettava huomioon.

4. Vaasa – Uumaja kontaktit

VKA ry haluaa kannustaa Vaasaa ja kaupungin virkamiehiä, sekä yhdistyksiä, että meitä kaikkia vaasalaisia etsimään ja löytämään, ja edelleen kehittämään jo olemassa olevia kontakteja Uumajaan kaupunkiin ja sen asukkaiden kanssa, Uumaja 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki vuoden innostavassa hengessä.

5. Julkisten veistosten ja muistomerkkien puolesta

VKA ry haluaa käynnistää varainkeräyshankkeen Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnossapitämisen puolesta. Yhdessä muiden mukaan tulevien tahojen kanssa aloitetaan vuoteen 2018 asti kestävä haastekampanja, jonka tavoitteena on saada yhdistyksiä ym. tahoja tekemään lahjoituksia ko. tarkoitukseen.

Vaasalla tulee olla merkittävä asema ja myös vastuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin liittyvissä toimissa.

HUOM!

Lopulliset kannanotot tehdään kevätkokouksessa!

Tule mukaan keskustelemaan!

Autojen määrä kasvaa

Kuva: AN. Gunnar Bäckman kertoo vanhoista Vaasa valokuvistaan 27.11.2013 Arbiksella. Vaasan torille sai aikoinaan parkkeerata autoja, markkinoilla ainakin olivat torin laidat täynnä autoja.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallitus on kokouksessaan 9.1.2014 täydentänyt pj. Aimo Nybergin aiemmin 8.12.2013 kaupunkisuunnitteluun toimittamaa mielipidettä, koskien

Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan tavoitteista (Keskustan osayleiskaava)

Vaasan keskustan autoistuminen vaatii toimenpiteitä

Tiedossa oleva Vaasan keskustaa koskeva ongelma, eli autojen määrän kasvu, ei ole viime aikoina helpottunut, - päinvastoin. Vaasalaiset ostavat joka vuosi tuhat autoa lisää. (Markku Litmanen, Pohjalainen, 16.12.2013)

Kaupunkisuunnittelulle tilastot ym. mitatut faktat ovat perustotuuksia. Tämän lisäksi aito tilanteen tarkkailu ja eri tahojen rehellinen kuuleminen ovat ammattitaidon paras todiste. Tätä toivomme nyt Vaasasta löytyvän. 

Autot eivät saa päästä ylivaltaan, vaan ihmisten ja autoliikenteen on löydettävä sellainen tasapaino, jossa keskusta-alueet pysyvät viihtyisinä, kauniina, toimivina ja turvallisina, sekä tietenkin liikenteellisesti sujuvina. 

Joukkoliikenteen parantaminen on yksi tärkeimmistä asioista. Pysäköintiin ja parkkitiloihin liittyvät ratkaisut ovat myös aivan oleellisia asioita niin Vaasan ostoksille ja myös töihin tulevien kannalta kuin myös täällä kantakaupungissa asuvien autoilijoiden kannalta. Teollisuuden, kuljetusliikenteen tarpeet ovat myös tosiasioita, samoin kevyenliikenteen ja jalankulkijoiden tuntemukset, mm. turvallisuudesta.

Mitä on tehty?

Nyt kun Vaasan kaupunki on käynnistänyt uuden Keskustan osayleiskaavan laatimisen, on syytä palauttaa mieliin viime vuosien vaiheita.

Edelleenkin lainvoimaisessa, voimassa olevassa Keskustan osayleiskaavassa, vuodelta 1995, osoitetaan kuusi yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta (LPY). Näistä kahta toteutetaan parhaillaan, nimittäin Teatterikorttelia ja Folkhälsanin hanketta Raastuvankadun ja Rauhankadun kulmassa. Näissä kohteissa pysäköintitilat täyttänevät lain vaatimukset, mutta jäävät alle v. 2000 suunnitelmien, ja ovat tuleviin tarpeisiin nähden riittämättömät.

Entä ne muut neljä kohdetta? Ne on rakennettu pääosin asuin- ja liiketiloiksi, vaikka osayleiskaavan mukaan ko. kortteleiden rakennusoikeudesta vain neljäsosa voidaan käyttää liikerakentamiseen pysäköinnin ohella. Tähänastinen LPY -kortteleiden toteutus on siis ollut voimassaolevan osayleiskaavan vastaista. On aivan aiheellista kysyä, miksi näin on toimittu?

Asemakaavanmuutosten pohjaksi laadittiin kaupunkisuunnittelussa pysäköintiselvitys (kh 27.11.2000). Se vietiin kaupunginvaltuustoon, joka palautti selvityksen lopulta v. 2001 uudelleen valmisteltavaksi. Uuden työryhmän laatima uusi selvitys valmistui v. 2006. Kh hyväksyi sen 10.4.2007, mutta sitä ei koskaan viety kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Näihin aikoihin Vaasan kaupunkisuunnittelussa oli tapahtunut henkilövaihdoksia ja käänne, joka näkyi myös pysäköintikortteleiksi varattujen alueiden suunnittelussa. Eri tahoilla tärkeimmiksi koetut, ja rakennusfirmoille tuottavimmat asuin- ja liikerakentamiskohteet pyrkivät syrjäyttämään yleisten pysäköintilaitosten korttelialueet.

Jo aiemmin Erik Kråkströmin aikana Vaasan keskustan asemakaavasaneerauksessa osoitettujen LPY -kortteleilla oli tarkoitus varmistaa riittävät pysäköintitilat, sekä turvata keskustan asukkaiden viihtyvyys ja laadukas asuinympäristö. Vielä v.2000 pysäköintiselvityksessä pysäköintilaitoksissa autopaikkoja oli seuraavasti:

Toriparkki 900
Tammipiha 330
Raastuvankatu 3 - 5, 300 - 400
Raastuvankatu 23 -27, 300 - 400
Teatteri 300 - 400

Tonteilta, palokaduilta ja kaduilta oli selvityksen autopaikkalaskelmassa siirretty pysäköintilaitoksiin yhteensä 350 autopaikkaa. Vapautuvat alueet oli tarkoitus käyttää lähinnä istutuksiin ja siten pehmentää keskustan kovaa ilmettä.

Vuonna 2000 ei autojen määrän uskottu kasvavan, ainakaan tällaisella vauhdilla, mitä nyt on tapahtunut. V. 2006 pysäköintiselvityksessä ei autopaikkojen sijoittumista tai pysäköintilaitosten kapasiteettia enää kohdennettu tiettyihin kohteisiin. Samalla pääosa pysäköintilaitosten rakennusoikeudesta varattiin asemakaavanmuutoksilla asuin- ja liiketiloiksi.

Tänään onkin aiheellista kysyä, onko kehitys tapahtunut keskustan kaupunkikuvan, keskustan viihtyvyyden ja keskustan asukkaiden elinolosuhteiden kustannuksella?

Onko kantakaupungin alueella asuvien tarpeet ja arvostukset otettu huomioon?

Millaisia selvityksiä kantakaupungin autoistumisesta / yleisten pysäköintialueiden tarpeesta / asukaspysäköinnin ongelmien ratkaisemiseksi on viime vuosina laadittu tai on parhaillaan tekeillä?

Nämä ovat kaikki näkökohtia, joita maankäyttö- ja rakennuslain yleisissä tavoitteissa (1 §), alueiden käytön suunnittelun tavoitteissa (5 §), yleiskaavan sisältövaatimuksissa (39 §) ja asemakaavan yleisessä tarkoituksessa (50 §) muistutetaan. Laki sitoo niin suunnittelijoita kuin päättäjiäkin.

Mielestämme Vaasan kaupungin päättäjien, kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä kaupunkisuunnittelijoiden on syytä pysähtyä tarkastelemaan nykyisen kehityksen pitkäaikaisia vaikutuksia. Ei ole kysymys vain tämän hetken taloudellisista tai teknisistä ratkaisuista. On kysymys tulevien vaasalaisten asuinympäristöstä, on kysymys moraalisesta vastuusta.

Käynnistyneen suunnittelun tavoitteena tulee olla parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytäminen ja toteuttaminen.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallitus

Vaasassa 9.1.2014

Kokouksen puolesta Aimo Nyberg, puheenjohtaja