lauantai 14. helmikuuta 2026

Pullakansaa

e

Teksti ja kuvat: Ansku

Suomalaiset ovat pullakansaa, ja kardemummalta tuoksuva pulla on osa suomalaista kulttuuria ja vieraanvaraisuutta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on myös pullalla.  Nisu, ankkastukki, pullalenkki, pitko, käntty (kuiva pulla) jne. Jos somea on uskominen, jokainen kunnon kansalainen osaa tehdä korvapuusteja.   


Mutta entä sitten laskiaispulla? Laskiaispulla on alun perin kotoisin Ruotsista, jossa sitä kutsutaan nimellä semla.  Ruotsiin laskiaispulla lienee tullut Saksasta. Keppiä on tarvittu, kun laskiaispullaa keksittiin. Ylen verkkosivulla mainitaan, että ruotsalainen leipurioppilas säästyi mestarin kepitykseltä, kun loihti mestarille uuden herkullisen myyntituotteen arkisista aineksista. Leipurioppilas laittoi pullan väliin mantelimassaa. Laskiaispullan syömisessä kannattaa muistaa kohtuus, ettei käy niin kuin kuningas Adolf Fredrikille, joka laskiaisena 1771 söi 14 laskiaispullaa ja kuoli ruoansulatushäiriön aiheuttamaan halvaukseen. (https://yle.fi/a/3-5509345)

Suomessa varakkaat kaupunkilaiset söivät laskiaispullaa mantelilla, kun taas maalla oli tapana syödä pullaa kuuman maidon kanssa. Myöhemmin suomalaiset alkoivat syödä laskiaispullaa myös hillolla. Nykyään ihmiset kinastelevat siitä, kumpi on parempaa, laskiaispulla hillolla vai mantelilla.  Erilaisia laskiaispullareseptejä on tarjolla iltapäivälehdissä ja somessa. Ohjeissa on varsin villejä täytteitä esim. lakritsa, popcorn-, geishasuklaa- tai pistaasitäyte Kauppojen kylmäkaapeissa on ollut laskiaispullia jo viikkoja!  

 

Laskiaista on vietetty 600-luvulta asti. Kirkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, mutta varsinaista laskiaista vietetään vasta laskiaistiistaina, josta ennen vanhaan alkoi pääsiäiseen kestävä paasto. Nimitys laskiainen on johdettu verbistä laskea, laskeutuminen paastoon.

Laskiaisen kansanperinteeseen liittyy paljon uskomuksia, tapoja ja taikoja. Varsinkin naisten töihin on liittynyt paljon vaatimuksia esim. kehruut piti saada valmiiksi ennen laskiaista. Ruuan piti sisältää paljon rasvaa. Tarjolla on ollut rasvaista hernerokkaa ja rasvaisia rieskoja eli läskirieskoja. Pöydän piti notkua koko päivän rasvaisia ruokia, sillä se takasi runsauden koko vuodeksi. Laskiaistiistaita onkin nimitetty rasva- eli lihatiistaiksi. Vielä nykyäänkin hernekeittoa tarjotaan laskiaisena. Kustaa Vilkunan Vuotuisessa ajantiedossa on paljon muitakin laskiaiseen liittyviä perinteitä. 

Laskiaisena otettiin ilo irti mäessä ja kelkalla jäällä.  Mäkeä laskiessa huudettiin: ”Pitkiä pellavia!” Mitä pidemmälle kelkka lipui, sitä pidempiä tuli pellavista. Jos mäenlaskussa kaatui, niin se merkitsi sitä, että pellava menisi kesällä lakoon. Ainakin vielä 60-luvulla maalla iloiset pellavahuudot raikuivat mäessä, vaikka pellavaviljelmiä ei enää ollutkaan. 

Onneksi pitkästä aikaa on talvista ja mäenlasku onnistuu mainiosti. Vaan mitä me huutaisimme, kun pulkka kiitää hurjaa vauhtia alas?

Mukavaa laskiaista!


perjantai 13. helmikuuta 2026

Ai vastaa: Miten somevaikuttajaksi tullaan?

 

Tämäkö kyllästyttävää luettavaa?

Liian yksipuoliset aiheet eivät ketään kiinnosta. Tästä syystä myös tälle sivustolle on toivottu ja on jo saatukin lisää kirjoittajia ja valokuvaajia.

Yksi mukaan pyytämäni on AI.  Tekoäly – kyllä. En tietenkään korvaamaan ketään, ei. Mutta auttamaan, helpottamaan meitä jo mukana olevia ja mukaan kenties nyt ja myöhemmin tulevia. 

Tekoälyn kanssa suhdetta luovat nyt niin suuret kuin pienetkin yritykset ja tavalliset ihmiset aivan arkisten asioiden kanssa. AI:n apuja käyttävät enenevässä määrin myös tällaisissa sosiaalisissa medioissa toimivat tahot, vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt, yhdistykset ja etenkin erilaisista motiiveista toimivat influensserit.   


Minkälaisia kokemuksia Sinulla on AI:n käyttämisestä somessa? Ei-kaupallisesti tai jopa ammattina?
Haluatko Sinä jakaa kokemuksiasi, neuvojasi meille muille? Linkkejä sivustoillesi, somekanavillesi jne. Tämä vaasaennenjanyt -sivusto on mainio paikka kertoa tästäkin aiheesta! Omakohtaiset esimerkit onnistumisista ja tietenkin myös epäonnistumisista auttavat meitä kaikkia muita löytämään oman tiemme AI aikaan. 

Monet sanovat, että tämä vuosi 2026 muuttaa "lähes kaiken". Liioittelua, sanon minä. Tekoälyn mahdollisuudet, uudet innovaatiot etenevät vastustamattomasti, se on luultavasti vääjäämätöntä. Suuri mutta on kuitenkin muuttuuko ihminen - milloinkaan - mihinkään suuntaan? 
Oman elinaikani aikana 50-luvun puolelta tälle vuosituhannelle ihmiskunnan / maapallon muutokset ovat olleet erittäin suuret. Jo lajimme populaation muutos, lähes kolminkertaistuminen noin kolmessa neljässä sukupolvessa on pakottamassa meidät ihmiset moniin uudelleenarviointeihin.  

Lajimme on kekseliäs, sopeutuvainenkin. Mitä on edessämme? Jatkuva, ehkä kiintyvä muutos - utopioiden ja dystopioiden hiekkalaatikkoleikkejä... tuleeko hyvä kakku, tuleeko paha kakku... 

Tekoälyllä on kykyjä, vahvuuksia, joita meillä ei ole, eikä aivoillamme tule koskaan olemaan. 

Meillä taas on yksilöitä ja yhteisöinä voimavaroja, joista kaikista emme ole edes vielä tietoisia. 


...


Olen viime viikkojen aikana edennyt AI kokeiluissani niin tekstien kuin kuvienkin kanssa sanoisin jopa aimo harppauksin. Ihan hetkeen en tätä leikkimistä, kokeiluja aio lopettaa. 

Näistä harjoituksistani ja uusista ideoistani haluan myös jakaa jonkun esimerkin tässä ylläpitämässäni blogissa lukijoitteni iloksi tai harmiksi. 

Kysyin Copillotilta, Metan tekoälyltä aiheesta: Influensserit ja somevaikuttajat 

Vastaus:(jotain voin ottaa opiksi, en kaikkea)

Influensserit ja somevaikuttajat ovat kiinnostava ilmiö, koska he eivät ole vain “mainostauluja”, vaan toimivat eräänlaisina median, markkinoinnin ja yhteisöjen risteyspisteinä. Heidän toimintansa on yllättävän systemaattista – ja samalla hyvin inhimillistä.

Miten somevaikuttajat toimivat?

1. He rakentavat yleisön

Vaikuttajan “valuutta” on huomio ja luottamus.

He tekevät sisältöä, joka:

                         viihdyttää

                         opettaa

                         inspiroi

                         herättää tunteita

                         luo samaistumispintaa

Yleisö ei synny sattumalta, vaan vaikuttajat usein:

                         julkaisevat säännöllisesti

                         keskittyvät tiettyyn aiheeseen (esim. muoti, ruoka, treeni, vanhemmuus, pelit)

                         käyttävät trendejä ja algoritmeja hyödykseen

                         keskustelevat seuraajiensa kanssa

2. He luovat “persoonabrändin”

Vaikuttaja ei ole vain ihminen – hän on tarina.

Persoonabrändi koostuu:

                         tyylistä (visuaalinen ja kielellinen)

                         arvoista

                         toistuvista teemoista

                         tavasta olla vuorovaikutuksessa

Hyvä vaikuttaja tuntuu seuraajasta “tutulta”, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet.

3. He tekevät kaupallisia yhteistöitä

Yritykset maksavat vaikuttajille näkyvyydestä, koska:

                         vaikuttajan suositus tuntuu aidommalta kuin mainos

                         kohderyhmä on tarkasti rajattu

                         tuloksia voidaan mitata (klikkaukset, ostot, koodit, liikenne)

Yhteistyöt voivat olla:

                         maksettuja postauksia

                         tuotenäytteitä

                         pidempiaikaisia brändilähettiläisyyksiä

                         tapahtumaesiintymisiä

Hyvä vaikuttaja tekee vain brändejä, jotka sopivat hänen tyyliinsä – muuten yleisö menettää luottamuksen.

4. He analysoivat dataa

Vaikuttajat seuraavat:

                         katselukertoja

                         sitoutumista (kommentit, tykkäykset, jaot)

                         seuraajamäärän muutoksia

                         mikä sisältö toimii ja mikä ei

Tämä on yllättävän analyyttistä työtä. Monet vaikuttajat tekevät sisältökalentereita ja suunnittelevat julkaisut etukäteen.

5. He ylläpitävät yhteisöä

Somevaikuttaja ei ole yksisuuntainen media.

He:

                         vastaavat kommentteihin

                         tekevät Q&A-videoita (kysymyksiä ja vastauksia)

                         jakavat seuraajien sisältöä

                         luovat “meidän porukan” tunteen

Tämä yhteisöllisyys on vaikuttajan suurin voimavara.

6. He tekevät yhteistyötä muiden vaikuttajien kanssa

Ristiinnäkyvyys kasvattaa molempien yleisöä.

Siksi näet usein:

                         yhteisvideoita

                         podcast-vierailuja

                         yhteisiä kampanjoita

7. He tasapainottelevat aitouden ja strategian välillä

Tämä on vaikuttajatyön paradoksi:

                         pitää olla aito

                         mutta samalla pitää olla suunnitelmallinen

Hyvät vaikuttajat onnistuvat näyttämään “arkensa”, vaikka se olisi osittain lavastettua tai ainakin kuratoitua.

 

Jos haluat, voin myös:

                         selittää, miten vaikuttajaksi tullaan

                         kertoa, miten vaikuttajat tienaavat

                         avata, miten algoritmit suosivat tiettyjä sisältöjä

                         analysoida jonkin tietyn vaikuttajan toimintaa (ilman kuvia)

                         verrata suomalaisia ja kansainvälisiä vaikuttajia

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

 

Jatkoin ja kysyin vielä tätä

Kiitos tästä.  Selitä vielä minulle, miten vaikuttajaksi tullaan?

Vastaus: 

Tämä on hyvä kysymys, koska “vaikuttajaksi tuleminen” näyttää ulospäin spontaanilta, mutta todellisuudessa se on yhdistelmä taitoa, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kyse ei ole vain seuraajamääristä, vaan siitä, että onnistuu rakentamaan luottamusta ja omaa paikkaa digitaalisessa maisemassa.

Miten vaikuttajaksi tullaan?

1. Valitaan aihepiiri, jossa on oikeasti annettavaa

Vaikuttajaksi ei kannata ryhtyä “kaikesta vähän” -tyylillä.

Useimmat onnistujat aloittavat yhdestä selkeästä teemasta:

                         ruoka

                         treeni

                         muoti

                         vanhemmuus

                         pelit

                         opiskelu

                         arjen vinkit

                         huumori

Tärkeää on, että aihe tuntuu omalta ja jaksaa siitä puhua kuukausia tai vuosia.

2. Luodaan oma tyyli ja ääni

Tämä on vaikuttajan “DNA”.

Se voi olla:

                         visuaalinen tyyli (valoisa, tumma, värikäs, minimalistinen)

                         tapa puhua (hauska, analyyttinen, lämmin, suora)

                         toistuvat elementit (tietty intro, tietty kuvakulma, tietty teema)

Kun tyyli on tunnistettava, seuraajat alkavat “tuntea” vaikuttajan.

3. Aloitetaan julkaiseminen – säännöllisesti

Algoritmit rakastavat aktiivisuutta.

Mutta vielä tärkeämpää: yleisö oppii odottamaan sisältöä.

Usein alkuvaiheessa toimii:

                         3–5 julkaisua viikossa

                         lyhyet videot (TikTok, Reels, Shorts)

                         tarinat ja behind the scenes -sisällöt

Alussa ei kannata odottaa täydellisyyttä. Tärkeämpää on rytmi.

4. Opitaan, mikä toimii

Vaikuttajat analysoivat jatkuvasti:

                         mikä video sai eniten katseluita

                         mikä aihe herätti keskustelua

                         mikä postaus toi uusia seuraajia

Tämä ei ole kylmää laskelmointia, vaan oppimista: “Miksi tämä resonoi ihmisissä?”

5. Ollaan vuorovaikutuksessa

Kommentteihin vastaaminen, kysymysten esittäminen ja keskustelun ylläpito ovat vaikuttajan “liimaa”.

Yleisö ei seuraa vain sisältöä – he seuraavat ihmistä.

6. Rakennetaan yhteisö, ei vain seuraajamäärää

Tämä on iso ero.

Vaikuttaja ei ole TV-kanava, vaan yhteisön johtaja.

Yhteisö syntyy, kun:

                         seuraajat kokevat olevansa osa jotain

                         vaikuttaja jakaa arkeaan ja ajatuksiaan

                         vuorovaikutus on aitoa

7. Aletaan tehdä yhteistyöitä – vasta kun luottamus on vahva

Yritykset kiinnostuvat vaikuttajasta, kun:

                         sisältö on laadukasta

                         yleisö on sitoutunut

                         vaikuttaja on johdonmukainen

Hyvä vaikuttaja ei ota vastaan kaikkea, vaan valitsee brändejä, jotka sopivat hänen arvoihinsa ja tyyliinsä.

8. Pitkäjänteisyys ratkaisee

Useimmat vaikuttajat eivät “räjähdä” yhdessä yössä.

Kasvu on usein:

                         hidasta

                         aaltoilevaa

                         välillä turhauttavaa

Mutta ne, jotka jatkavat, oppivat ja kehittyvät, pääsevät pitkälle.

 

Jos haluat, voin myös:

                         tehdä sinulle vaiheittaisen suunnitelman, miten vaikuttajaksi voisi lähteä

                         kertoa, millaiset sisällöt toimivat parhaiten eri alustoilla

                         analysoida, millainen vaikuttajatyyli voisi sopia juuri sinulle

                         selittää, miten vaikuttajat oikeasti tienaavat

Mihin suuntaan haluat jatkaa tästä?


...

Ei edetä tässä tällä kertaa pidemmälle.


Seuraa tätä blogia jatkossakin.
Yksi mielenkiintoinen visio minulla on, josta haluan nyt kertoa. 
Tämän blogin aivan alkuperäisiä aiheita on ollut ja on edelleen

VAASAN PATSAAT JA MUISTOMERKIT

Vaikka kuvat pelkistä patsaista ovat parhaimmillaan informatiivisia,
ja ainakin joskus hyvinkin kauniita ja myös eri vuodenajoista ja säätiloista kuvaavia,
niin ne ovat hieman tylsiä.

Tällaiset kuvat ohitetaan, niihin ja niiden yksityiskohtiin, siihen mistä ne kertovat
ei innostuta - pelkät patsaskuvat eivät avaudu vuorovaikutukseen katsojan kanssa. 

Mitä mieltä Sinä olet tästä?

Yhdistetään mukaan matematiikkaa, laskutehtäviä.
(hyvin suosittu teema mm. facebookissa)

En osaa sanoa kumpi olisi ns. "houkutus- / koukutuslintu", mutta onko sillä väliä.

Toiset innostuvat varmasti laskutehtävistä, matematiikasta, ja toiset taas
taustakuvista (Vaasan julkiset taideteokset, muistomerkit).

Minulta löytyy patsaskuvia Vaasasta vuosikymmenten ajalta. 

Näitä on luetteloitu ja tehty esittelyjä jo yli 170 kohteesta 

https://rojektixon.blogspot.com/



TULOSSA - INOM KORT


AI avusteinen teema



1. Harjoittele peruslaskutapoja, yhteen-, vähennys-, kerto-, jakolaskun ja sulkujen käytön sääntöjä.

2. Perehdy tähän Vaasassa olevaan julkiseen taideteokseen: tekijä, teoksen nimi, sijainti, aihe...





18.11. 2006, Gridlock, Jaakko Niemelä, Hovioikeudenpuistikko, Rewell-Centerin pääty

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/11/gridlock-18-marraskuuta-2006.html






7.7. 1963 Toivo Kuula, Wäinö Aaltonen, Kaupungintalon puisto





Minkälaisia patsas- ja muistomerkkikuvia Sinulta löytyy?

Haluaisitko jakaa niitä  tällaisessa uudessa rojektissa?  


Monenlaiset kuvat, erikoiset kuvakulmat, yö ym. erikoiset kuvausajat jne. ovat mainioita
muokattaviksi taustakuviksi matematiikan tehtäville.

Erilaisia kuvia tarvitaan nyt, kun tämä vielä nimeä vailla oleva hanke lähtee liikkeelle!




Kuva: AN


Kommentit, kehitysideat, mahdolliset valokuvat osoitteeseen

aimonyberg(at)gmail.com


Yhteistyöterveisin 

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen inspiraattori 











torstai 12. helmikuuta 2026

Knut 1926 ja sama kohde nyt 2026

 

Sadan vuoden takaiset Knut Nybergin valokuvat ovat inspiroineet minua lähtemään hänen jalanjäljilleen - kuvaamaan kotikaupunkimme keskustassa olevia näkymiä. 

Tämän kuvan paikantaa kyllä hyvin vielä vuoden 2026 helmikuussakin. Puistikot, hallintotalo, vesitorni ovat "entisellään". Lunta on maassa, kuten nytkin. Kuvasta välittyvää hiljaiseloa, rauhallista tunnelmaa ilman ohikulkevia ihmisiä ja autoja ei enää tänä päivänä saa kuvaan tallennettua - en usko että edes aamuyön tunteina.  



Kuvan olen tähän lainannut fb:sta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ryhmästä. Eli tämä digikuva on postikortista jonkun skannaama ja jakama. Alkuperäisiä Knutin kuvaamia lasinegatiiveja / paperikuvia on ehkä paljonkin Pohjanmaan museon valokuva-arkistossa?   



Kuva: Aimo Nyberg 



Kuva: Aimo Nyberg 10.2.2026


Toivon, että näistä minun kuvistani välittyy oman aikamme NYT tunnelmaa. 

Vanhempien kuvien ja tämän ajan kuvien vertailun uskon lisäävän oman kotiseudun historian tuntemusta ja myös arvostusta sille, että kauniit rakennukset, kulttuurihistoriallisesti kohteet on Vaasassa haluttu ja osattu pitää hyvässä kunnossa.


...


Tällaisen blogipostauksen tein Vaasan hallintotalosta, kun sinne remontin jälkeen kutsuttiin kaupunkilaisia tutustumaan




Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
Luonto- ja kaupunkikuvaaja

aimonyberg(at)gmail.com




keskiviikko 11. helmikuuta 2026

112-päivän kuva tämäkin

 

Alla olevan kuvan valokuvasin tänään kännykkäkameralla Taidehallin näyttelyssä:

Inkeri Julkunen, Mattias Löfqvist & Janika Norrgård Löfqvist

Vaasan Taidehalli 17.1. – 15.3.2026

https://www.vaasantaiteilijaseura.fi/etusivu

 

Kuva on rajaus Inkeri Viljasen akryylimaalauksesta viime vuodelta (2025), teoksen nimi on Rattia käännän / Svänger ratten.




Kuvan rajauksen olen tehnyt nostaakseni esiin päivän 112 teemaa


Suosittelen tutustumista tähän koko näyttelyyn! Hienoa maalauksia tämän päivän tekijöiltä.

Vaasalaisistakin kuvataidenäyttelyistä tehtiin paikallisiin lehtiin vielä jokin aika sitten arvosteluja, perusteellisia esittelyjä taiteilijoita ja heidän teoksistaan. Lehtien kulttuuritoimituksissa oli osaavia kirjoittajia. Näin ne ajat muuttuvat. Nyt pääasiassa digitaalisina ilmestyvät lehdet saattavat kyllä kertoa, mitä on esillä ja missä, mutta todella harvoin pääsee enää lukemaan taidekritiikkejä.

 

 

112-päivä on koko EU:n yhteinen turvallisuuskampanja, jota vietetään vuosittain 11.2. Kampanja näkyy koko hätänumeroviikon ajan (viikko 7).

https://112.fi/112-paiva

 

TRAFICOM muistuttaa meitä näistä varautumiseen liittyvistä asioista




Kuva Traficomin fb-sivulta

 

Jako: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com



 






tiistai 10. helmikuuta 2026

Eero Murtomäki – Siivekkäitä saalistajia: Galleria IBIS

 

Suosittelen myös tätä valokuvanäyttelyä!  

Tämä todellisen ammattilaisen luontokuvaajamestarin näyttely Galleria IBIKSESSÄ Vaasan Taidehallissa kannattaa käydä katsomassa.

 

Eero Murtomäki – Siivekkäitä saalistajia | Bevingad jägare

17.1.- 15.3.2026

Avoinna: Tiistai–Lauantai klo 11–17, sunnuntai klo 12–17 (ilmainen sisäänpääsy)

Osoite: Senaatinkatu 1, 65100 Vasa








Kuvattu kännykällä / AN

 


EERO MURTOMÄKI on mukana
myös tässä tapahtumassa, yhtenä pääesitelmän pitäjistä

21/02/2026

Studio Fotocenterin LUONTOKUVA-FESTIVAALILLA

 Skafferiet Ritz, Vaasa

6 kansallista ja kansainvälistä luontokuvaajaa, 6 tuntia kuvaesityksiä.

 

Maksullinen tapahtuma, liput ja info

https://studiofotocenter.fi/

 



 

Aineiston ja mainoksen jako:

aimonyberg(at)gmail.com

 


maanantai 9. helmikuuta 2026

Johan Geisorin näyttely: Skogen i mig – Metsä minussa

 

Vaasan Eläkeläisten Digivalokuvauskerho tutustui viime viikon torstaina (5.2.) Mustasaaren kulttuuritalolla olevaan Johan Geisorin valokuvanäyttelyyn. Näyttelyn esitteli meille itse valokuvaaja ja yrittäjä Studio Fotocenterin kauppias – kiitos Johan, että ehdit meille tästä näyttelystäsi kertomaan!

Esillä on upea 22 kuvan näyttely – Skogen i mig – Metsä minussa.

2.2 - 26.2.2026 Ma-to 9-20  pe 9-16 su / la 10-14

















Suosittelen käymään näyttelyssä.
Näin someen jaettuina näistä näyttelyssä ottamistani kuvista 
ei saa samanlaista kokemusta kuin paikan päällä

(toki aina on aivan mahtavaa lähteä itsekin luontoon, metsään...) 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com




Loppuun vielä pieni info

Vaasan Eläkeläiset ry Digikamerakerhosta

FB-sivu

https://www.facebook.com/profile.php?id=100063457060862

Lainaus sivustolta

Tietoja Vaasan Eläkeläiset ry Digikamerakerhosta

Digikamerakerho on Vaasan Eläkeläiset ry:n Valokuvausta harrastavien kerho, joka toimii eläkeläisten mielenvirkistyksen, kuvausharrastuksen kehittämisen, oppimisen ja opettamisen hyväksi. Kaikki eläkeläiset ovat tervetulleita kerhoomme ja sitä kautta Vaasan Eläkeläiset ry:n jäseniksi. Toistaiseksi kerho kokoontuu yhdistyksen vuoraamassa kerhotilassa Kotirannan työväentalolla. Siellä on talonpuolesta TV monitori ja kerholla sekä kerholaisilla tietokoneet. Kerho tekee kuvausretkiä, järjestää jäsentenvälisiä "ryppyotsattomia" jäsenkilpailuja, toteuttaa valokuvanäyttelyitä ja koulutustoimintaa. Koska periaatteessa jokainen kerholainen osaa käyttää tietokonetta on se myös muille yhdistyksen toimille hyvä voimavara. Kerho tekee yhteistoimintaa mm. Vaasan kaupungin kanssa erilaisten tapahtumien yhteydessä mutta myös muitten valokuvausta harrastavien kerhojen kanssa. Tälle sivulle tulee vain Digikamerakerhon tiedotteita kuvia ym. asiaan liittyvää.

 

 

 


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...