Ilkka Virtanen
Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:ään kuuluneiden jääkärien perinteen vaalijoista tärkeimmät yhteisöt Puolustusvoimien ohella ovat 1972 perustetut Jääkärisäätiö ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys. Nämä jatkavat jääkärien oman 1921 perustetun ja 1988 toimintansa lopettaneen perinneyhteisön - Jääkäriliiton - työtä. Jääkärisäätiö keskittyy perinnetyön taloudelliseen tukemiseen ja Perinneyhdistys vastaa varsinaisesta toiminnasta.
Pääyhdistykseen kuuluu 14 alueellista osastoa, jotka nykyisin ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Jäsenrekisteri, jäsenmaksujen keräys ja allokointi pääyhdistyksen ja osaston kesken hoidetaan kuitenkin pääyhdistyksen toimesta keskitetysti. Samoin yleinen tiedotustoiminta, jossa keskeisenä osana on jäsenlehti Parole. Alueelliset osastot ovat kooltaan ja toimintansa laajuuden osalta hyvin erikokoisia. Alueen väestömäärän lisäksi selittävänä tekijänä on erityisesti alueen osuus Saksassa koulutuksen saaneista lähes 2000 jääkäristä. Tämä tekijä näkyy hyvin selvästi Pohjanmaan maakunnallisten osastojen toimintaedellytyksissä ja toiminnassa.
Vanhin alueellisista osastoista on Vaasan osasto, jonka toimialue kattaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Painopiste toiminnassa – myös aikanaan jääkärien lukumäärässä – on Vaasan ja Pietarsaaren välisellä alueella. Osasto perustettiin 16.11.1976, joten osasto saavuttaa tänä syksynä 50 vuoden iän. Primus motorina osastoa perustettaessa oli vaasalainen Ole Fagernäs, jääkärikenraalimajuri Uno Fagernäsin poika.
Uno Fagernäsin jääkäritaival alkoi hänen kotipitäjästään Teerijärveltä Keski-Pohjanmaalta. Ole Fagernäs toimi osaston puheenjohtajana 30 vuotta. Osaston ensimmäisen jäsenistön muodostivat 14 jääkärien ensimmäisen sukupolven jälkeläistä. Huomionarvoista on, että Jääkäriliiton lopetettua 1988 toimintansa 15 siihen kuulunutta jääkäriä liittyi osaston jäseniksi. Osaston nykyinen jäsenmäärä on 80, puheenjohtajana toimii Raimo Latvala.
Vaasan osaston toiminta vireää ja monipuolista
Osaston vuosipäivää vietetään Jääkäripataljoona 27:n pääjoukon kotiutumisen ja Vaasaan saapumisen muistona 25. helmikuuta. Tämä Jääkäripäivän vietto on osaston vuosikalenterin omista tapahtumista tärkein. Joka viides vuosi päivää vietetään Vaasassa valtakunnallisena tapahtumana, johon osasto luonnollisesti osallistuu, tietyiltä osin myös järjestelyihin. Muina vuosina Jääkäripäivällä on omat pitkät ja vakiintuneet perinteet.
Päivän vietto aloitetaan iltapäivällä kunnioittamalla jääkärien muistoa kunniakäynneillä tärkeimmillä Vaasassa sijaitsevilla jääkärien muistomerkeillä. Vaasan vanhalla hautausmaalla on sankarihautausmaan tuntumassa Vaasaan haudattujen 64 jääkärin muistomerkki (Annikki Nurminen 1995). Muistomerkille lasketaan kukkalaite.
Hautausmaalta siirrytään merenrantaan Hovioikeudenpuistoon, alueelle, missä jääkärit 25.2.1918 nousivat maihin. Puistossa olevalle Jääkäripatsaalle (jääkärikapteeni LauriLeppänen 1958) lasketaan havuseppele.
Kolmantena kohteena on vuorossa Kasarmintorin Perinnemuuri. Kolmiosaisessa Perinnemuurissa (Annikki Nurminen 1976) on yli 30 muistolaattaa joukko-osastoille, jotka ovat olleet sijoitettuna Vaasaan tai jotka on täällä perustettu sotaan lähtöä varten. Päämuurissa on kaksi jääkäriliikkeeseen liittyvää laattaa, Jääkäripataljoona 27:n ja Kaartin Jääkäripataljoonan (KJP) laatat. KJP toimi Vaasassa 1918 – 1934 ja sen palveluksessa oli runsaasti JP 27:n jääkäreitä. Muurin asianomaiselle sivustalle lasketaan kukkalaite. Oheiset kuvat ovat tämän vuoden Jääkäripäivän satoa.
Jääkäripäivän vietto jatkuu osaston sääntömääräisellä kevätkokouksella Vaasan Sotilaskodissa. Kokouksen jälkeen nautitaan yhteinen jääkäripäivällinen Sotilaskodin Jääkärihuoneessa. Jääkäripihvin painikkeena on Marskin ryyppy, marsalkan vanhemman adjutantin Ragnar Grönvallin alkuperäisreseptin mukaan omatoimisesti sekoitettuna (Alkon nykytarjonnasta aiheutuvana sovelluksena).
Toimintakalenteriin kuuluu myös käynti ja seppeleenlasku aselaiva Equityn Vöyrin (Maksamaan) Sandvikenin rannassa olevalle muistomerkille lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Käynnillä muistetaan aseita Saksasta suojeluskuntalaisille tuoneen laivan saapumista paikalle ja lastin purkua. Laivan mukana saapui myös kahdeksan jääkäriä, ns. Heiskasen staabi.
Osasto osallistuu pitkin vuotta alueen runsaan muistomerkkikokonaisuuden huoltotehtäviin ja avustaa jääkärien omaisia jääkärihautojen hoidossa ja ylläpidossa esiintyvissä tehtävissä. Tähän liittyvänä erillishankkeena toteutettiin vuonna 2019 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jääkärihaudat ja -muistomerkit esittelevän 200-sivuisen kuvateoksen julkaiseminen.
Varsinaisen oman toiminnan lisäksi osasto on aktiivisesti yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kansallisten juhlapäivien viettoon sekä Puolustusvoimien ja muiden järjestöjen tapahtumiin osallistutaan joko osaston edustuksena (mm. osaston lippu lippulinnassa) tai aktiivisten jäsenten toimesta. Esimerkiksi nyt viimeisimmässä kevätkokouksessa vahvistettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka sisälsi toistakymmentä tällaista osaston osallistumistapahtumaa.
Kuva 2.
Jääkäripatsas saa seppeleensä Seppo Hautalan (vas.)
ja osaston puheenjohtaja Raimo Latvalan toimesta (kuva Aimo Nyberg)
Kuva 3.
Jääkäripatsas seppeleineen (kuva Monica Latvala)
Kuva 4.
Perinnemuurin JP 27:n ja KJP:n muistolaatat
sisältävälle päämuurille kukkalaitteen laskivat Ilkka Virtanen (vas.) ja Håkan Ekman Pietarsaaresta (kuva Monica
Latvala)
Kuva 5.
Jääkäripäivällinen Vaasan Sotilaskodin
jääkärihuoneessa on edennyt jo kahvitteluvaiheeseen; seinustojen komea kuvasarja jääkärien saapumisesta Vaasaan
25.2.1918 juhlistaa tilaisuutta
(kuva Raimo Latvala)
Kuva 6.
Kansallisina juhlapäivinä maanpuolustusjärjestöt
toimivat yhteistyössä; sotaveteraanien alulle panemaa kynttilälyhtyjen sytyttämistä sankarihaudoilla
itsenäisyyspäivän aamuhämärässä jatketaan edelleen, sankarihautausmaan kupeessa sijaitseva jääkärien
hautamuistomerkki saa omat kynttilänsä, Perinneyhdistyksen Vaasan osaston aloitteesta muistomerkki
sai valaistuksen muutama vuosi sitten (kuva Ilkka Virtanen)
